Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
8400 kirjoitti: ↑To Touko 20, 2021 11:06 pm
Älä nyt suutu. Ei se hiilidioksidi ole pelkkää hiiltä vaan suurimmaksi osaksi happea. Puu kasvaessaan käyttää sen hiilen rakennusaineeksi ja happi vapautuu ilmakehään. Energian tulee auringonvalosta.
En tietenkään suutu. Pointti oli, että jos kirjoitain jotain ihan skeidaa, niin en loukkaannu, jos joku kertoo minun olevan väärässä.
Nuorena minulla oli kova tarve olla aina oikeassa. Nyt kun on vanhentunut, niin tajuan, kuinka vähän oikeasti tiedän kaikista asioista.
Foorumikeskustelussa on ongelma, että jää moni ele tms., mitä tulee puhuessa naamatusten jää näkemättä ja tulee helposti tyhjänpäiväisiä ristiriitoja, kun ei pysty lukemaan kanssakeskustelijaa.
Reposaaren rantoihin on uponnut varmasti yhtäsunstoista. Sieltä kannattais harrastajaharaajan siivota pohjaa.
Vapo oli vaihtanut nimeään, on nykyään neova. Meinaavat rakentaa pari uutta tehdasta joissa tuotetaan jotain bio, öö, lannoitteelta kuulosti. Äänekoskihan on biotutetehdas. Vapo kuulostaa siltä et kasvuturpeelle saa uuden nimen.
Olen joskus päässäni pyöritellyt seuraavaa ajatusta (voi olla monellakin tapaa tyhmä):
Helen eli entinen Helsingin Energia Oy on Suomen kolmanneksi suurin yksittäinen CO2 päästöjen lähde kivihiilivoimalaitoksillaan. Noita ei pysty korvaamaan biolaitoksilla, kuten maakunnissa on tehty. Pääkaupunkiseudulla ei ole mahdollista ottaa vastaan liikennemäärää, mitä biopolttoaineiden kuljetus vaatisi ja mitä pidemmältä vaikka metsähaketta kuljetetaan autolla, niin sen järjettömämpää se on. Jossain kohtaa homma muuttuu miinusmerkkiseksi.
Turve kuitenkin uusiutuu hitaasti, mutta uusiutuu kuitenkin poliittisista päätöksistä riippumatta. Jos otetaan lähtökohdaksi, että ei ainakaan lisätä kierrossa olevaa CO2 määrää vaan käytettäisiin turvetta vähemmän, mitä sitä tulee lisää. Suomen turvevarannot riittäisivät varmasti Helsingin lämmöntuotantoon CFB-laitoksissa niin, että uusiutuva turve sitoisi huomattavasti enemmän hiilidioksiidia, mitä poltossa vapautuu. Maakunnissa voitaisiin poltella haketta ym. risusavottaa.
Miten se logistiikka sitten?
Laivakuljetus on halpaa (tuon voi todeta pääsiäisenä katsomalla kaupassa, että 90 % myynnissä olevasta lampaanlihasta on tullut Uudesta-Seelannista) ja laivalla kivihiili tulee nykyiselläänkin tulee Helsinkiin ja voimalaitoksilla on omat hiilisatamat.
Pohjolan Voima Oy sulki Kristiinankaupungin voimalaitoksen 2015. Tuolla oli ja on edelleen hiilisatama. 100 km säteellä Kristiinankaupungista on (tai ehkä oli) erittäin suuret turvetuotantoalueet. Eli järkevän etäisyyden päässä kuljettaa turve satamaan kumipyörillä. Kristiinasta laivattaisiin turve Helsingin voimalaitosten satamaan.
Saataisiin Helsingin lämmitys irti ulkomaisesta tuontipolttoaineesta ja huoltovarmuus (kiinteä polttoaine 6 kk) toteutettua.
Uusia kattiloita idea vaatisi, mutta vanhat turbiinit ja muut tukitoiminnot voisi hyödyntää. Ja kattiloita huomattavasti suurempia investointeja on Helenillä tulossa nykyisillä suunnitelmilla.
Edit: Itseasiassa ex-työpaikalle tuotiin metsähaketta mm. Latviasta laivalla. Hake oli halvempaa, mitä Suomessa ja laivakuljetuksen hinta oli siinä marginaalinen.
Eikö se kannattaisi vetää se lämpöputki Loviisan voimalasta, vähän järjetöntä pumpata lämpöä mereen ja naapurissa poltella kivihiiltä lämmön tuottamiseksi.
Pohjolan Voima Oy sulki Kristiinankaupungin voimalaitoksen 2015. Tuolla oli ja on edelleen hiilisatama. 100 km säteellä Kristiinankaupungista on (tai ehkä oli) erittäin suuret turvetuotantoalueet. Eli järkevän etäisyyden päässä kuljettaa turve satamaan kumipyörillä. Kristiinasta laivattaisiin turve Helsingin voimalaitosten satamaan.
Junalla ajettiin vielä vuosituhannen alussa turvetta etelä-pohjanmaalta Tampereelle Naistenlahden voimalaan. E-P:lla vieläkin paljon soita, aivan radan liepeillä. Helsingistä on vaan jo kaikki teollisuusraiteet purettu pois kiihkeän rakentamisen tieltä ettei sekään oikein onnistu siellä päässä.
zukka kirjoitti: ↑Pe Loka 01, 2021 2:23 pmTarviiko alvit muka maksaa jos asiakas ei maksa laskua?
En ainakaan itse sellaisista maksanut vaan ilmoitin että raha on vielä tulematta.
Itsellä on asiakkaalle niin pitkä maksuehto, että alvit joutuu toisinaan tilittämään myynnistä jo ennen asiakkaan laskun erääntymistä. Enpä ole koskaan ajatellutkaan, että tuossa voisi alkaa verottajan suuntaan venkoilla - ainakin ylimääräistä paperisotaa siitä tulisi.
zukka kirjoitti: ↑Pe Loka 01, 2021 2:23 pmTarviiko alvit muka maksaa jos asiakas ei maksa laskua?
En ainakaan itse sellaisista maksanut vaan ilmoitin että raha on vielä tulematta.
Itsellä on asiakkaalle niin pitkä maksuehto, että alvit joutuu toisinaan tilittämään myynnistä jo ennen asiakkaan laskun erääntymistä. Enpä ole koskaan ajatellutkaan, että tuossa voisi alkaa verottajan suuntaan venkoilla - ainakin ylimääräistä paperisotaa siitä tulisi.
Siis kun mielestäni ei pidä maksaa ennen kun rahat ovat tilille tulleet? Tai en näe järkeä miksi maksaisi ennakkoon.
Johan sen näkee tiliotteestakin kuukausittain ettei rahaa ole tullut. Plussat ja miinukset kun yhdistää eli tulot ja menot,niin miksi maksaisi verot ennakkoon kun ei se vielä näy tiliotteella?
rautakasa kirjoitti: ↑Pe Loka 01, 2021 1:51 pm
Eikö se kannattaisi vetää se lämpöputki Loviisan voimalasta, vähän järjetöntä pumpata lämpöä mereen ja naapurissa poltella kivihiiltä lämmön tuottamiseksi.
Tuo lauhdutusvesi on niin haaleaa <40 °C, ettei oikein ole hyödynnettävissä. Kaukolämpöverkon lt on suurimmillaan 120 °C. Nyt on kyllä suuremman mittakaavan lämpöpumppuja.
Ehkä toteuttamis kelpoisempi vaihtoehto olisi putki Porvoon jalostamolta Helsinkiin. Tuota käsittääkseni laskettu ihan vakavasti, mutta homma kaatuu aina johonkin.
Toki itsekin vesikiertolaatelämmitysmiehenä olisi hyvinkin paljon käyttöä 40 °C vedelle... Jos sais suoraan voimalaitokselta.
zukka kirjoitti: ↑Pe Loka 01, 2021 2:23 pmTarviiko alvit muka maksaa jos asiakas ei maksa laskua?
En ainakaan itse sellaisista maksanut vaan ilmoitin että raha on vielä tulematta.
Itsellä on asiakkaalle niin pitkä maksuehto, että alvit joutuu toisinaan tilittämään myynnistä jo ennen asiakkaan laskun erääntymistä. Enpä ole koskaan ajatellutkaan, että tuossa voisi alkaa verottajan suuntaan venkoilla - ainakin ylimääräistä paperisotaa siitä tulisi.
Siis kun mielestäni ei pidä maksaa ennen kun rahat ovat tilille tulleet? Tai en näe järkeä miksi maksaisi ennakkoon.
Johan sen näkee tiliotteestakin kuukausittain ettei rahaa ole tullut. Plussat ja miinukset kun yhdistää eli tulot ja menot,niin miksi maksaisi verot ennakkoon kun ei se vielä näy tiliotteella?
Toki osa näköjään maksaa,minä en niin tehnyt.
Ehkä palataan turpeeseen kuten otsikko sanoo
Koulussa laskentoimen tunnilla tuosta sanottiin että voi käyttää molempia tapoja kirjanpidossa, mutta jonkin säännön mukaan sen pitää sitten koskea kaikkia tositteita. Yleisempi kirjanpitäjien käyttämä tapa oli opettajan mukaan se että kun suoritus näkyy tilillä niin siitä tilitetään verot, koska ei tosiaankaan ole mitään takeita että se myynti tosiaan realisoituu ja ne rahat tulevat tilille joten pidän itsekin outona maksaa veroja sellaisesta myynnistä jota ei välttämättä tapahdu vaan tulee pahimmillaan tappiota.
Palataan tosiaan turpeeseen.
Ymmärrän täysin turhautumisen kun elinkeino viedään, mutta toisaalta onhan tämä ollut jo tovin tiedossa.
Valtiovallalta olisi ollut fiksu liike maksaa niille joiden elanto todella menee päätösten seurauksena ihan kunnollinen kertakorvaus.
Tosin marisijoita riittää aina joiden olisi mielestään kuulunut saada enemmän jne.
Maailma vaan muuttuu ja se on pakko hyväksyä. Ja kärsijöitä on aina.
"Harrastelijan vika: halu oikopäätä yhdistää toisiinsa mielikuvitus ja tekniikka."
Johann Wolfgang von Goethe
Etiam si omnes, ego non
valaut kirjoitti: ↑Pe Loka 01, 2021 12:53 pm
Olen joskus päässäni pyöritellyt seuraavaa ajatusta (voi olla monellakin tapaa tyhmä):
Helen eli entinen Helsingin Energia Oy on Suomen kolmanneksi suurin yksittäinen CO2 päästöjen lähde kivihiilivoimalaitoksillaan. Noita ei pysty korvaamaan biolaitoksilla, kuten maakunnissa on tehty. Pääkaupunkiseudulla ei ole mahdollista ottaa vastaan liikennemäärää, mitä biopolttoaineiden kuljetus vaatisi ja mitä pidemmältä vaikka metsähaketta kuljetetaan autolla, niin sen järjettömämpää se on. Jossain kohtaa homma muuttuu miinusmerkkiseksi.
Turve kuitenkin uusiutuu hitaasti, mutta uusiutuu kuitenkin poliittisista päätöksistä riippumatta. Jos otetaan lähtökohdaksi, että ei ainakaan lisätä kierrossa olevaa CO2 määrää vaan käytettäisiin turvetta vähemmän, mitä sitä tulee lisää. Suomen turvevarannot riittäisivät varmasti Helsingin lämmöntuotantoon CFB-laitoksissa niin, että uusiutuva turve sitoisi huomattavasti enemmän hiilidioksiidia, mitä poltossa vapautuu. Maakunnissa voitaisiin poltella haketta ym. risusavottaa.
Miten se logistiikka sitten?
Laivakuljetus on halpaa (tuon voi todeta pääsiäisenä katsomalla kaupassa, että 90 % myynnissä olevasta lampaanlihasta on tullut Uudesta-Seelannista) ja laivalla kivihiili tulee nykyiselläänkin tulee Helsinkiin ja voimalaitoksilla on omat hiilisatamat.
Pohjolan Voima Oy sulki Kristiinankaupungin voimalaitoksen 2015. Tuolla oli ja on edelleen hiilisatama. 100 km säteellä Kristiinankaupungista on (tai ehkä oli) erittäin suuret turvetuotantoalueet. Eli järkevän etäisyyden päässä kuljettaa turve satamaan kumipyörillä. Kristiinasta laivattaisiin turve Helsingin voimalaitosten satamaan.
Saataisiin Helsingin lämmitys irti ulkomaisesta tuontipolttoaineesta ja huoltovarmuus (kiinteä polttoaine 6 kk) toteutettua.
Uusia kattiloita idea vaatisi, mutta vanhat turbiinit ja muut tukitoiminnot voisi hyödyntää. Ja kattiloita huomattavasti suurempia investointeja on Helenillä tulossa nykyisillä suunnitelmilla.
Edit: Itseasiassa ex-työpaikalle tuotiin metsähaketta mm. Latviasta laivalla. Hake oli halvempaa, mitä Suomessa ja laivakuljetuksen hinta oli siinä marginaalinen.
Ottakaa kantaa.
Suurimpia ongelmia turpeenkäytössä taitaa tulla suon kuivatuksen ravinnepäästöistä ja kuivan suon suoraan ilmaan päästämä co2. Suon uudistumisnopeudesta ollaan myös erimielisiä. Ylipäätään tietämys suon ekologiasta on vasta viime vuosina laajentunut. Esim. luonnon vesitalouden tasaajina, niillä on merkittävä tehtävä.
Laivakuljetuksen edullisuus on jo tuttu juttu. Tosiasia vaan on, että mitkään biomassat eivät tule riittämään nykyisen energiakulutukseen. Ei globaalisti eikä paikallisesti. Eli kun pitää vähentää fos. energian käyttöä, niin pitää vähentää myös kokonaisenergian käyttöä.
Turveyrittäjien katkeruus on ymmärrettävää johonkin rajaan saakka. On niitä maatilan lopettajiakin paljon ollut ja pääasiassa niistä selvinneitä. Ja niissä lopetuksissa on ollut paljon tunteita pelissä.
Karkeasti väitän, että kuivarahtialuksen polttoainekulutus rahtitonni/km on alle puolet kumipyörärahtiin verrattuna. Toki lastaus ja purku ottaa omansa, kuinmyös rekoissa. Olin 6 v töissä rahtilaivalla jolla ajettiin mursketta Inkoosta Tallinnaan 2400 T/reissu eli n. 120 kpl 20 T kuorma-autollista. Polttoaineen kulutus lastissa oli n. 600-900 L lastissa kelistä ja kipparista riippuen. Olisko se välimatka n. 90 km? Paljonko menisi rekoilla?
Kerran risteilyllä katsottiin miten Tukholma hoitaa lämmöt kaupunkiin, oli viereisessä laiturissa proomun purkua hakelastista
junanvaunuihin, hyvin oli nopsaa toimintaa. Joten eikös Helsinkiin kivihiili tuoda aivan lämpölaitoksen viereen laivalla, niin
miksei sitten voitaisi proomuilla tuoda vaikka pohjanmaan satamista haketta, ai niin maalaiset hyötyisi, eihän se käy.
AV kirjoitti: ↑Pe Loka 01, 2021 11:06 pm
Kerran risteilyllä katsottiin miten Tukholma hoitaa lämmöt kaupunkiin, oli viereisessä laiturissa proomun purkua hakelastista
junanvaunuihin, hyvin oli nopsaa toimintaa. Joten eikös Helsinkiin kivihiili tuoda aivan lämpölaitoksen viereen laivalla, niin
miksei sitten voitaisi proomuilla tuoda vaikka pohjanmaan satamista haketta, ai niin maalaiset hyötyisi, eihän se käy.
Tuotahan tehdään ja Tukholman kaupungin hake-energian rahtisopimus on suomalaisella varustamolla. Virosta tuotiin 2000-luvun alussa non-stoppina haketta Sunilaan. Viron päässä hake tasattiin ja jyrättiin ruumassa jollain neuvostoaikaisella telaketjutraktorilla niin piukkaan, että Sunillassa hajosi purkukourat. Hydrauliikka kesti mutta teräs ei.
zukka kirjoitti: ↑Pe Loka 01, 2021 2:23 pmTarviiko alvit muka maksaa jos asiakas ei maksa laskua?
En ainakaan itse sellaisista maksanut vaan ilmoitin että raha on vielä tulematta.
Itsellä on asiakkaalle niin pitkä maksuehto, että alvit joutuu toisinaan tilittämään myynnistä jo ennen asiakkaan laskun erääntymistä. Enpä ole koskaan ajatellutkaan, että tuossa voisi alkaa verottajan suuntaan venkoilla - ainakin ylimääräistä paperisotaa siitä tulisi.
Siis kun mielestäni ei pidä maksaa ennen kun rahat ovat tilille tulleet? Tai en näe järkeä miksi maksaisi ennakkoon.
Johan sen näkee tiliotteestakin kuukausittain ettei rahaa ole tullut. Plussat ja miinukset kun yhdistää eli tulot ja menot,niin miksi maksaisi verot ennakkoon kun ei se vielä näy tiliotteella?
Toki osa näköjään maksaa,minä en niin tehnyt.
Ehkä palataan turpeeseen kuten otsikko sanoo
Alvit maksetaan siltä kuukaudelta missä työ on tehty. Tähän oli joku poikkeuskin kuten maatilat, ja ehkä yksinkertaisen kirjanpidon alaiset firmat?
Sinänsä ihan kannattava firma. 2019 76 tuhannen euron liikevaihdolla 56 000 voittoa…
Aiempina vuosina liikevaihto pyörinyt 300000 nurkilla voiton ollessa reilu 30000€
Eli jotain on opittu tekemään oikein.
Karkeasti väitän, että kuivarahtialuksen polttoainekulutus rahtitonni/km on alle puolet kumipyörärahtiin verrattuna. Toki lastaus ja purku ottaa omansa, kuinmyös rekoissa. Olin 6 v töissä rahtilaivalla jolla ajettiin mursketta Inkoosta Tallinnaan 2400 T/reissu eli n. 120 kpl 20 T kuorma-autollista. Polttoaineen kulutus lastissa oli n. 600-900 L lastissa kelistä ja kipparista riippuen. Olisko se välimatka n. 90 km? Paljonko menisi rekoilla?
Eikö se kumipyörillä ole haasteellista ylittää Suomenlahti???