Turpeen poltto loppuu

[jiba]

nytkun suomessa tarvitaan .suomalaista ruokaa ja turvetta .puutavaraa.
oisko nyt viimeinkin noitten tuottajien ja alkupään tekiöitten seistävä selekä suorana yhtenä rintamana.ja ladata hommalle semmoset ehot että tulevaisuudessakin tajuttais näitten tärkeys.

[Antsuko]

Tuossa alkaisi olla jo hieman ideaakin. Edelleenkään se ei poista sitä että tuotanto sotkee vesistöt ja luonnon, sekä aiheuttaa metaanipäästöjä.

Metaania vapautuu aina kun turve ja mutamaata kuivataan. Oli tarkoitus mitä hyvänsä. Kolme kesää oon ollunna suolla duunissakin, ja yhden kauden lupahommissa. Eli olen kartalla asiasta muutamaltakin suunnalta.

Kannattaisi päivittää tietämystään. Suon ojittaminen vähentää metaanipäästöjä.

Metaani on melko lyhytikäinen kaasu ilmakehässä. Metaanin pahuus CO2:een verrattuna on myytti, tosiasiallisesti valetta. On se kiloa kohden monta kertaa vahvempi, se vain unohdetaan kertoa, että nykyinen metaanipitoisuus ilmakehässä on alle kahdessadasosa CO2-pitoisuudesta. Joka sekin on pieni, hiukan yli 400 ppm (parts per million). Hiilidioksidi on heikko kasvihuonekaasu, sen osuus kasvihuoneilmiöstä on 7-8 prosenttia, josta valtaosa on toteutunut esiteollisen ajan pitoisuuksissa. CO2-pitoisuus vaikuttaa logaritmisesti, eli nykyisellä pitoisuudella 10 ppm lisäys vaikuttaa paljon vähemmän kuin 100 vuoden takaisella pitoisuudella.

[8400]

Tuossa alkaisi olla jo hieman ideaakin. Edelleenkään se ei poista sitä että tuotanto sotkee vesistöt ja luonnon, sekä aiheuttaa metaanipäästöjä.

Metaania vapautuu aina kun turve ja mutamaata kuivataan. Oli tarkoitus mitä hyvänsä. Kolme kesää oon ollunna suolla duunissakin, ja yhden kauden lupahommissa. Eli olen kartalla asiasta muutamaltakin suunnalta.

Kannattaisi päivittää tietämystään. Suon ojittaminen vähentää metaanipäästöjä.

Näinpä. Mutta kun ei pysty omaa tietämättömyyttään myöntämään niin eipä siinä sitten mitään, turha väitellä.

[Jammu]

Metaanin elinikä ilmakehässä on lyhyt
Metaania syntyy siellä, missä eloperäistä ainesta hajoaa hapettomissa oloissa: riisipelloilla, märehtijöitten (mm. lehmien) suolistossa ja kaatopaikoilla sekä luonnossa kosteikoilla, soilla ja vesistöjen pohjakerroksissa. Suuruusluokkaa 2/3 metaanin päästöistä on ihmiskunnan aikaansaannosta ja loput 1/3 luonnollista perua, joskin arviot vaihtelevat melko paljon tutkimuksesta toiseen.[1] Maakaasu koostuu valtaosaltaan metaanista, joten metaania karkaa ilmakehään kaasuputkien vuotaessa. Myös hiilikaivoksista vapautuu metaania. Lisäksi metaania muodostuu puuta poltettaessa, varsinkin jos puu on märkää ja sitä poltetaan kituliaalla ja savuttavalla liekillä.

Ilmakehässä metaani hajoaa auringonvalosta energiansa saavissa kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Reaktio käy monen välivaiheen kautta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt, noin 12 vuotta.[2]

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuut ... taani.html

Veden alle joutuneet kuolleet kasvinosat voivat säilyä soilla suoturpeena vuosituhansia. Turvetta kerryttävä suo toimii ilmakehän hiilen nieluna. Samalla hapettomissa oloissa hiiliyhdisteistä muodostuu metaania, joka on hiilidioksidia 25-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Metaania muodostuu eniten hapettomissa oloissa, missä happea vaativat sienet ja bakteerit eivät pääse käsiksi kuolleeseen kasvimassaan. Sellaisissa olosuhteissa hiiliyhdisteistä syntyy metaania (CH4). Sitä muodostavat pääosin hapettomissa ympäristöissä viihtyvät erityiset alkueliöt, arkit.

Ojitetut ja ojittamattomat suot ovat erilaisia kasvihuonekaasupäästöjen suhteen

Vedenpinnan alenemisen vuoksi tehokas happea vaativa hajoaminen on ojitetulla suolla mahdollista paksummassa turvekerroksessa. Samalla ravinteiden kierto turpeesta puiden juurille tehostuu. Seurauksena on suuremmat hajoamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt varsinkin rehevillä turvemailla. Niukkaravinteisemmilla turvemailla myös maaperä voi edelleen toimia hiilen nieluna. Tämä johtuu siitä, että kasvavasta puustosta ja pintakasvillisuudesta tulee karikkeina maahan enemmän hiiltä kuin mitä tehostuneen hajotuksen myötä vapautuu. Rehevillä ojitusalueilla puusto sitoo yleensä selvästi enemmän hiiltä kuin turpeesta vapautuu ilmakehään, mikä voi pitää koko ekosysteemin hiilen nieluna jonkin aikaa.

Photo:Hannu Nousiainen, Luke
Varputurvekangas(I)-tyypin suometsää. Kuva:Hannu Nousiainen, Luke
Kuivuneelta turvepinnalta metaanipäästö lakkaa tai vähenee, koska hapellisissa oloissa elävät mikrobit, metanotrofit, käyttävät syvemmällä hapettomissa oloissa muodostuvan metaanin, kun se tihkuu pintaa kohti. Ilmiötä kutsutaan metaanin hapetukseksi. Metanotrofit saattavat myös käyttää ilmakehässä jo olevaa metaania, jolloin muodostuu pieni metaanin nielu. Ojista voi kuitenkin vapautua metaania silloin, kun niissä on vettä. Ojissa vapautuva metaani on peräisin joko syvemmistä hapettomista turvekerroksista tai itse ojasta. Ojavedessä elävä leväbiomassa voi muodostaa sopivaa lähtömateriaalia metaania tuottaville mikrobeille.

Hiilidioksidin ja metaanin lisäksi ojitetut suot voivat päästää dityppioksidia eli ilokaasua. Dityppioksidi (N2O) on lämmitysvaikutukseltaan paljon tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin metaani. Sitä voi syntyä vain rehevien suotyppien muodostamassa turpeessa, jossa typen pitoisuus on suuri. Pelloiksi raivatut turvemaat ovat juuri sellaisia. Suopeltojen viljelystä luopuminen ja metsittäminen voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroi ... evaikutus/

Kannattaisi päivittää tietämystään. Suon ojittaminen vähentää metaanipäästöjä.

Ja samalla lisää hiilidioksidipäästöjä.

Yhteenveto: Turvemaiden sorkkiminen/soiden ojitus/veden pinnan muutokset johtaa AINA erityyppisiin kasvihuonekaasupäästöihin.

[8400]

No polttoturvetta nostettaessa se hiilidioksidi on kyllä vääjäämätön lopputulos. Ojittamattomia soita ei ole aikoihin otettu käyttöön.

[Tumppi 865]

Kolme kesää oon ollunna suolla duunissakin, ja yhden kauden lupahommissa. Eli olen kartalla asiasta muutamaltakin suunnalta.

Ilmeisesti muutama vuos kulunu tuosta kesätyöstä, kun noin sotkusta puuhaa ollu?!
Täälläpäin yks vesistö on kuulema vapon likaama, ja varmasti osin niin onkin ja suovedet ei ainakaa puhistanu tuota poukamaa tuotannon alku vuoskymmenenä!?

Miesmuisti on ilmeisen lyhyt, kun vesistön vaikutusalueen lähikylien vanhemmat ukot puhuivat 80-90-luvun taitteessa tuon lätäkön olleen aina samanlaista kuravettä. Vapo alko nostaa turvetta 70-luvun loppupuolella, jota syytetää isolla sormella vesistön pilaamisesta.
Vuodesta 95 lähtien kemiallinen puhistamo on ollu toiminnassa ainakin sulan maan aikaa, ja sen viimoselta patokannakselta jos kattoo laskuojaan menevää vettä, niin taitaa se vesistö puhistua sen mitä vettä suolta sinne menee. Haittana että tuohon suon laskuojan alajuoksulta pääsee paljon mettä ja pelto ojista kiintoainesta ym ravinteita, jotka onkin sitten turvekentältä tullutta!?

Muuta pölyä voi lähiympäristöön levitä vähäisiä määriä, mut ei mitää sotkua ympäristössä näkyny.
Melu, etenkin yöaikaan voi lähitaloja haitata, mut missää kaupungissa ei ole yöllä sen hiljasempaa, ja siellä melu on jatkuvaa läpi vuoden!?

[sköne]

Tuossa alkaisi olla jo hieman ideaakin. Edelleenkään se ei poista sitä että tuotanto sotkee vesistöt ja luonnon, sekä aiheuttaa metaanipäästöjä.

Metaania vapautuu aina kun turve ja mutamaata kuivataan. Oli tarkoitus mitä hyvänsä. Kolme kesää oon ollunna suolla duunissakin, ja yhden kauden lupahommissa. Eli olen kartalla asiasta muutamaltakin suunnalta.

Kannattaisi päivittää tietämystään. Suon ojittaminen vähentää metaanipäästöjä.

Näinpä. Mutta kun ei pysty omaa tietämättömyyttään myöntämään niin eipä siinä sitten mitään, turha väitellä.

Niin ei se tieto ole yhtään vakuuttavampaa vaikka miten korostetun tai isoin kirjaimin tänne kirjoittelee.

Metaanin elinikä ilmakehässä on lyhyt
Metaania syntyy siellä, missä eloperäistä ainesta hajoaa hapettomissa oloissa: riisipelloilla, märehtijöitten (mm. lehmien) suolistossa ja kaatopaikoilla sekä luonnossa kosteikoilla, soilla ja vesistöjen pohjakerroksissa. Suuruusluokkaa 2/3 metaanin päästöistä on ihmiskunnan aikaansaannosta ja loput 1/3 luonnollista perua, joskin arviot vaihtelevat melko paljon tutkimuksesta toiseen.[1] Maakaasu koostuu valtaosaltaan metaanista, joten metaania karkaa ilmakehään kaasuputkien vuotaessa. Myös hiilikaivoksista vapautuu metaania. Lisäksi metaania muodostuu puuta poltettaessa, varsinkin jos puu on märkää ja sitä poltetaan kituliaalla ja savuttavalla liekillä.

Ilmakehässä metaani hajoaa auringonvalosta energiansa saavissa kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Reaktio käy monen välivaiheen kautta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt, noin 12 vuotta.[2]

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuut ... taani.html

Veden alle joutuneet kuolleet kasvinosat voivat säilyä soilla suoturpeena vuosituhansia. Turvetta kerryttävä suo toimii ilmakehän hiilen nieluna. Samalla hapettomissa oloissa hiiliyhdisteistä muodostuu metaania, joka on hiilidioksidia 25-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Metaania muodostuu eniten hapettomissa oloissa, missä happea vaativat sienet ja bakteerit eivät pääse käsiksi kuolleeseen kasvimassaan. Sellaisissa olosuhteissa hiiliyhdisteistä syntyy metaania (CH4). Sitä muodostavat pääosin hapettomissa ympäristöissä viihtyvät erityiset alkueliöt, arkit.

Ojitetut ja ojittamattomat suot ovat erilaisia kasvihuonekaasupäästöjen suhteen

Vedenpinnan alenemisen vuoksi tehokas happea vaativa hajoaminen on ojitetulla suolla mahdollista paksummassa turvekerroksessa. Samalla ravinteiden kierto turpeesta puiden juurille tehostuu. Seurauksena on suuremmat hajoamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt varsinkin rehevillä turvemailla. Niukkaravinteisemmilla turvemailla myös maaperä voi edelleen toimia hiilen nieluna. Tämä johtuu siitä, että kasvavasta puustosta ja pintakasvillisuudesta tulee karikkeina maahan enemmän hiiltä kuin mitä tehostuneen hajotuksen myötä vapautuu. Rehevillä ojitusalueilla puusto sitoo yleensä selvästi enemmän hiiltä kuin turpeesta vapautuu ilmakehään, mikä voi pitää koko ekosysteemin hiilen nieluna jonkin aikaa.

Photo:Hannu Nousiainen, Luke
Varputurvekangas(I)-tyypin suometsää. Kuva:Hannu Nousiainen, Luke
Kuivuneelta turvepinnalta metaanipäästö lakkaa tai vähenee, koska hapellisissa oloissa elävät mikrobit, metanotrofit, käyttävät syvemmällä hapettomissa oloissa muodostuvan metaanin, kun se tihkuu pintaa kohti. Ilmiötä kutsutaan metaanin hapetukseksi. Metanotrofit saattavat myös käyttää ilmakehässä jo olevaa metaania, jolloin muodostuu pieni metaanin nielu. Ojista voi kuitenkin vapautua metaania silloin, kun niissä on vettä. Ojissa vapautuva metaani on peräisin joko syvemmistä hapettomista turvekerroksista tai itse ojasta. Ojavedessä elävä leväbiomassa voi muodostaa sopivaa lähtömateriaalia metaania tuottaville mikrobeille.

Hiilidioksidin ja metaanin lisäksi ojitetut suot voivat päästää dityppioksidia eli ilokaasua. Dityppioksidi (N2O) on lämmitysvaikutukseltaan paljon tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin metaani. Sitä voi syntyä vain rehevien suotyppien muodostamassa turpeessa, jossa typen pitoisuus on suuri. Pelloiksi raivatut turvemaat ovat juuri sellaisia. Suopeltojen viljelystä luopuminen ja metsittäminen voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroi ... evaikutus/

Kannattaisi päivittää tietämystään. Suon ojittaminen vähentää metaanipäästöjä.

Ja samalla lisää hiilidioksidipäästöjä.

Yhteenveto: Turvemaiden sorkkiminen/soiden ojitus/veden pinnan muutokset johtaa AINA erityyppisiin kasvihuonekaasupäästöihin.

Tämä lienee sitä viimeisintä tietoa ja uusia kenttäkokeita on tekeillä. Eli tietoa päivitetään. Suot on ikivanhoja luonnon osia, joiden kaikkea merkitystä ei vieläkään ymmärretä, esim. vesitalouden tasaajina.

Kun ihmiset oppi käyttämään polttoenergiaa elintasonsa lisäämiseen, syntyi halu repiä kaikki mahdollinen luonnosta irti. Halpa öljy ja hiili sitä tarvetta vähän hillitsi. Nyt sitä ymmärrystä ja vaihtoehtojakin olisi paremmin.

[8400]

Eiköpähän se teollinen vallankumous lähtenyt käyntiin höyrykoneen ja kivihiilen myötä. Öljyllä sitten moderniin aikaan. Puuta on toki poltettu mutta esim ison-britannian metsät on taidettu hakata laivojen värkeiksi.

Turvetuotannolla ja metaanipäästöillä ei ole mitään tekemistä keskenään.

[Bj Andy]

Kolme kesää oon ollunna suolla duunissakin, ja yhden kauden lupahommissa. Eli olen kartalla asiasta muutamaltakin suunnalta.

Ilmeisesti muutama vuos kulunu tuosta kesätyöstä, kun noin sotkusta puuhaa ollu?!
Täälläpäin yks vesistö on kuulema vapon likaama, ja varmasti osin niin onkin ja suovedet ei ainakaa puhistanu tuota poukamaa tuotannon alku vuoskymmenenä!?

Miesmuisti on ilmeisen lyhyt, kun vesistön vaikutusalueen lähikylien vanhemmat ukot puhuivat 80-90-luvun taitteessa tuon lätäkön olleen aina samanlaista kuravettä. Vapo alko nostaa turvetta 70-luvun loppupuolella, jota syytetää isolla sormella vesistön pilaamisesta.
Vuodesta 95 lähtien kemiallinen puhistamo on ollu toiminnassa ainakin sulan maan aikaa, ja sen viimoselta patokannakselta jos kattoo laskuojaan menevää vettä, niin taitaa se vesistö puhistua sen mitä vettä suolta sinne menee. Haittana että tuohon suon laskuojan alajuoksulta pääsee paljon mettä ja pelto ojista kiintoainesta ym ravinteita, jotka onkin sitten turvekentältä tullutta!?

Muuta pölyä voi lähiympäristöön levitä vähäisiä määriä, mut ei mitää sotkua ympäristössä näkyny.
Melu, etenkin yöaikaan voi lähitaloja haitata, mut missää kaupungissa ei ole yöllä sen hiljasempaa, ja siellä melu on jatkuvaa läpi vuoden!?

Jep. Se on poikasten puuhaksi ihan hyvä kesätyö. Ja se oli aikaan kun 100 heppanen oli kylän suurin ja 160 heppanen maakunnan suurin traktori.

Hiilaria syntyy poltettiin mitä hyvänsä, se on selvä, ja sen kanssa käydään kauppa siitä kuinka nopeasti se kiertää.

[tane II]

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama varautumisen ministerityöryhmä on määrännyt Huoltovarmuuskeskuksen perustamaan turpeen varmuusvaraston.

Ministerityöryhmä myös vetoaa kaukolämpöyhtiöihin, jotta ne tekisivät turvetuottajien kanssa ajoissa sopimuksia turpeennostosta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uut ... 149f98c51d

[8400]

Olisivat varanneet edes sata miljoonaa siihen romutukseen niin olis saatu vielä enemmän koneita romuksi. Nyt vois vaikka purkaa kaikki kesämökit polttopuiksi ensi talveksi

[ihmehitsari]

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama varautumisen ministerityöryhmä on määrännyt Huoltovarmuuskeskuksen perustamaan turpeen varmuusvaraston.

Ministerityöryhmä myös vetoaa kaukolämpöyhtiöihin, jotta ne tekisivät turvetuottajien kanssa ajoissa sopimuksia turpeennostosta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uut ... 149f98c51d

Vellit kurahti vastuutahoilla housuihin ja nyt ollaan kyselemässä putsaajia. Kuivaisiko kenties turpeella? Tuskin. Nyt mennään kyllä syviin vesiin näiden energoiden kanssa. Lie ansaittu matka.

Mikään ei enää mene kohtuuvella, likimain kaikki, minkä voi pieleen panna, pannaan lisästen kanssa.
Turpeen ohella puuolttoaine on nyt EUssa tikunnokkaan otettu. Hyi, hyi, ei saa käyttää energiaksi! Ja joku taho armaassa isänmaassammekin loruaa samaa mantraa, eli sitä resurssia mitä itsellä on, ei saa hyödyksi käyttää. Soma juttu. Muiden armoille alistuttavako? Ei prkle!

Ne on kuzisia kuukausia tulevan talven kuukaudet. Ja kuinka kauas lie tulevaisuuteen, mikään ei indikoi valitulla tiellä näkyvää kääntymispaikkaa. Ja kehitys on kulkemassa latuaan melko pitkälle ihan omasta syystä. Demokratiassa tehdyt pöljätkin päätökset kun ovat meidän kaikkien eduksi luettava.

[tumes]

Ilmastoa säätelee monet eri tekijät. Tutkijat pyrkivät nyt mallintamaan sen käyttäytymistä joskin tarkkaa mekanismia ei tunneta mikä mihinkin vaikuttaa ja miten. Tunnettua on että ikiroudassa olevien soiden sulaessa vapautuu metaania joskin pohjoisen pallonpuoliskon suot toimivat myös hiilinieluina. Tilanne kuitenkin muuttuu kun jossain vaiheessa trooppisten alueiden soiden hiilipäästöt kasvavat meidän soittemme hiilinielua suuremmiksi. Kun balanssi muuttuu niin se voi vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla. Me emme todennäköisesti näe kyseistä muutosta sillä ennustettu on että mullistus tapahtuisi joskus 2100-vuosisadan alussa. Joten kyse on siitä kykenemmekö näkemään ihmiskuntana noin kauas. Elämämme kun on muuttunut entistä hektisemmäksi ja kysymys kuuluukin, osaamme pysähtyä itse vai pysäyttääkö meidät joku muu.

[Juice]

Kohta lie jaetaan investointiavustuksia turvekoneiden hankintaan

[ihmehitsari]

Kohta lie jaetaan investointiavustuksia turvekoneiden hankintaan

Eipä olisi ensimmäinen hassu tapaus nykyisessä sirkuksessa.

Suomella ja koko euroalueella täytyy satsata sypäkämpiin rahanpainokoneisiin. Niin paljon on nyt rahaa laitettu liikkeelle ja lisää ollaan panemassa, ettei siihen usko iso-erkkikään että kaikkiin tarpeisiin sitä enää olisi. Mutta painamalla sitä tulee lisää. Eikun hommiin

[Konemest.]

Venäjältä loppui sähkön tuonti taannoin, kostoksi Ukrainan sodan tuomitsemisesta, ukrainan avstamisesta ja NATO-anomuksen lähettämisestä.

Nyt katkesi luonnonkaasun tulo (metaani). Molemmat pysyvästi, koska luottamus nyt mennyt toimitusvarmuuteen.

Olkiluoto kolmosta viilataan talvikauteen ja Ruotsista uusi 400 kV linja.

Hanhikivi ykköse kohtalo on katastrofi mm. metalliteollisuudelle Länsirannikolla.

Suomeen vuokrattu kaasuyhtiön toimesta terminaalilaiva joka sijoittuu luultavasti Viroon ja kaasu johfdetaan EU-yhteistyönä tehtyä Baltic Connector putkea myöten Suomeen. Terminaalilaivan kaasulaitos pystyy tuottamaan enemmän kuin Viron ja Suomen kulutus. Kaasua rahdataan terminaalilaivaan LNG-tankkereilla markkinaperusteisesti.

Ensi talveksi yritetään saada kokoon turvetta niin paljon kuin pystytään saamaan. Toivotaan hyvää kesää turvehommiin!

---------------------------------------

Itse vastasin tilanteeseen tuplaamalla polttojakeen määrän pinossa. Kaksin-kolminkertainen omaan normaalitarpeeseen. Kaikki mahdollinen palava epäkurantti neste haalittu varastoon ympäristöstä. Lakia pakko rikkoa jos aikoo konkurssin välttää koska Suomessa ei pystytä saamaan läpi poikkeuslakeja tässä asiassa. Siitä on takuu. Helsingin hiilimielenosoitukset kertovat piiperöiden fanaattisuudesta. Ihmiset saavat jäätyä koteihinsa ennen kuin (jo aiemmin ostettua ja maksettua) hiiltä poltetaan kaukolämmöksi. "Tarkoitus pyhittää keinot"

[tane II]

Kuis turvetuotanto on lähtenyt pyörimään? Alkukesän säät kai suosivat, nyt on ollut sitten vähän kosteampaa.

[Pataässä]

Vain "Vähän" saavat nostettua, kun kauden aloittamisessa oli tahmeutta. Esim. Työntekijät hakeutuneet muille aloille.

[sja]

Kuis turvetuotanto on lähtenyt pyörimään? Alkukesän säät kai suosivat, nyt on ollut sitten vähän kosteampaa.

Jep ainakin täällä Savon perukoilla koko kesä on ollu niin jumalattoman märkä että kovin vähän turvekarhoja on saatu kerättyä. Ei oo varmuusvarastoista tietoakaan. Saattaapi olla mielenkiintoinen talvi edessä Kuopijon ja Iisalmen kaukolämpövoimaloilla

[Kuuskakkone]

Kuis turvetuotanto on lähtenyt pyörimään? Alkukesän säät kai suosivat, nyt on ollut sitten vähän kosteampaa.

Jep ainakin täällä Savon perukoilla koko kesä on ollu niin jumalattoman märkä että kovin vähän turvekarhoja on saatu kerättyä. Ei oo varmuusvarastoista tietoakaan. Saattaapi olla mielenkiintoinen talvi edessä Kuopijon ja Iisalmen kaukolämpövoimaloilla

Toivottavasti ovat ostomiehet olleet hiki hatussa risukauppaa tekemässä. Nyt kun ei sinne suunnille vissiin saada itähakettakaan tuotua..