Ouman EH-800

[stoker]

Ouman ei pysty säätelemään kiertoveden lämpöä oikein,

Ja mikähän se olis oumannia viksumpi tuossa suntin säätöhommassa? Tuollasen oumanin korvaavan laitteen saatavuus ja hinta kiinnostaa!

Eiköhän se Manuel ole se Oumannia fiksumpi laite.

[Jammu]

..... Esimerkiksi meidän töllissä klapeilla lämmitettävän varaajan lämpötila vaihtelee välillä 30 - 95 astetta. Mitenkä mahtaisivat patteritermostaatit pysyä mukana ilman Oumania? ....

Kyllähän ne varmaan ne termostaatit tyydyttävästi toimii tuossa, mutta esimerkiksi lattiapiireihin aika riskaabelia päästää 95 asteista vettä ja saattaa ne patteritkin hiukan näppejä polttaa...

Aika arveluttavaa on haukkua toisia säätötekniikasta tietämättömiksi jne, olisi silloin aihetta esittää millä perusteella ja samalla antaa myös näyttöä onko säätötekniikan perusteet tiedossa

[Manuel]

Tavallisen kattilan käsishunt ja patteritermostaatit toimii antaa vakaamman säädön. Varaajan kanssa voi hyödyntää turhakette Ouman jos sellaisen on sattunut ostamaan asettamalla sen antamaan tasaista lämpöä joka ei heilu. Halvemmalla pääsee jos hankii 3-tie säädettävän sekoitusventtilin ja asentan sen antamaan varaajasta esim. 50 asteista vettä. Patterien paluuvesi ohjataan tähän "shuntiin" kuten normaaliinkin shunttiin pattereidenkin kylmävesi,

Jos kiertovesi on liian lämmintä säädetään kuten tavallista shunttiakin. Jos koko patteri lämpiää nostetaa kiertoveden lämpöä 5-10 astetta. Menee 1-2 vrk ennenkun lämmöt vakiintuvat. Eli ei veivata yhtämittaa termareita. niin kauan kun patterin yläosa on lämmin ja alaosa kylmä ollaan säätöalueella.

[Jammu]

.... Halvemmalla pääsee jos hankii 3-tie säädettävän sekoitusventtilin ja asentan sen antamaan varaajasta esim. 50 asteista vettä. Patterien paluuvesi ohjataan tähän "shuntiin" kuten normaaliinkin shunttiin pattereidenkin kylmävesi,
....

Sekoitusventtiili löytyy juu. Ja varaajatilavuutta liki 4m3.

Miten on mahdollista että shuntista saadaan esimerkin mukaan 50 asteista vettä jos varaajasta tulevan kuuman veden lämpötila vaihtelee samoin tietenkin patterikierrosta palaavan kylmän veden lämpötila vaihtelee.

Tasainen lämpötila varaajasta tai kattilasta edellyttää mun käsittääkseni mm sähkövastusta tai öljykattilaa.

Säätötekniikka on laaja käsite. Talon lämmitysjärjestelmä ei ole kovin iso säätötekniikan haaste

[Manuel]

Ouman pystyy vain lisäämään kulutusta tai kylmentämään tsloa. Tavallaan oikein että tyhmyydestä sakotetaan

[Jammu]

Ei ole yksiselitteistä

Jos ajellaan säädintä niin tuloarvona ulkolämpötila ja menoveden lämpötila.

Yksinkertainen säätökäyrä on suora joka valitaan kokeilemalla eli se on talon karkea lämpöhäviön matemaattinen malli jossa tuloarvona vähintään ulkolämpötila ja lähtö arvona menoveden lämpötila.

Eihän siinä tarvitse kuin kertoa käppyrän kulmakertoimella ulkolämpötila ja lisätä siihen vakiotermi.

Tämä tulos viedään säätö luupin asetus arvoksi. Oumannia en niin hyvin tunne mutta luulisin että ihan PI säätö saattaa toimia. Nykyään on paljon automaattisesti virittyviä olemassa.

Ymmärrän sen että alempi kiertoveden lämpötila tarkoittaa että mahdollisesti termostaatit on isolla ja kierto on voimakas.

Mutta se ei automaattisesti tarkoita että tuo palaava vesi menisi varaajaan vaan se kiertää suntin kautta menoon ja pieni lämpö lisää otetaan tarvittaessa matkaan kuumasta tulosta ja vastaava määrä palaa varaajan kylmälle puolelle.

[Talumees]

Ouman pystyy vain lisäämään kulutusta tai kylmentämään tsloa. Tavallaan oikein että tyhmyydestä sakotetaan

Suksi kuuseen! Sä olet pihalla kuin lumiukko juhannuksena...

[Mika 82]

Halvemmalla pääsee jos hankii 3-tie säädettävän sekoitusventtilin ja asentan sen antamaan varaajasta esim. 50 asteista vettä. Patterien paluuvesi ohjataan tähän "shuntiin" kuten normaaliinkin shunttiin pattereidenkin kylmävesi,

Vanhemmilla on puukattila josta kolmitieventtiili joskus vaihdettu. Mielestäni se vanha ainakin oli ihan mekaaninen venttiili, kun käsissäni hypistelin. Mutta onko siis termostaatilla varustettuja kolmitieventtiilejä myös? Eli verkostoon menevä vesi pysyy vakiolämpöisenä?

[korjailija]

periaatteessa sama kuin latausventtiili, mutta eri arvoilla. Varsinainen ongelmahan tuossa on että sen lämmönlähteen vesi on sitten jatkuvasti oltava yli sen termostaatin arvon että vesi ylipäätään kiertää verkostossa.
Itsellä ainakin säätimessä on mahdollista säätää raja-arvo sille minkä lämpöistä veden pitää vähintään olla varaajassa jotta kiertää systeemissä.
Lisäksi siinä on vielä ns. jäätymisen esto eli kierrättää vaikka viisiasteista vettä jos huonelämpö laskeutuu asetetun arvon alle.
Tuollaisessa mallissa varsinaiset häviöt syntyy siitä että kattilan pitää olla jatkuvasti noin lämmin eikä taukoja tule koko talven aikana.

[Jammu]

Pumppu ryhmän saa jossa kapillaari termostaatti ohjaa ihan mekaanisesti. Kiinteä asetus siis.

[Manuel]

.... Halvemmalla pääsee jos hankii 3-tie säädettävän sekoitusventtilin ja asentan sen antamaan varaajasta esim. 50 asteista vettä. Patterien paluuvesi ohjataan tähän "shuntiin" kuten normaaliinkin shunttiin pattereidenkin kylmävesi,
....

Sekoitusventtiili löytyy juu. Ja varaajatilavuutta liki 4m3.

Miten on mahdollista että shuntista saadaan esimerkin mukaan 50 asteista vettä jos varaajasta tulevan kuuman veden lämpötila vaihtelee samoin tietenkin patterikierrosta palaavan kylmän veden lämpötila vaihtelee.

Tasainen lämpötila varaajasta tai kattilasta edellyttää mun käsittääkseni mm sähkövastusta tai öljykattilaa.

Säätötekniikka on laaja käsite. Talon lämmitysjärjestelmä ei ole kovin iso säätötekniikan haaste

Kun patterit tarvitsevat sitä 50 asteista vettä löytyy sitä kylmää vettä pattereiden alaosassta ja jonkin verran vielä putkistostakin. Tätä ja varaajan 95 sekoitetaan ja lisää kylmää virtaa tästä sekoitusventtiiliin ja varaajan alaosaan joka vaatii myös korvaamaan sieltä otetun kuuman veden. Vähän kylmää tulee myös painevaraajsta koska järjestelmän tilavuus vähän vähenee veden jäähtyessä.
Ei edellytä sähköä tai öljyä Vaikka varaaja tarvitsee suuren paine varaajan. Varaajan tilavuuden muutokset aika suuret. Varaajan kanssa voi hyvin testata kuinka kauan pitempään lämpö riittää ilman Oumania.

Aika helppoa talon säätötekniikka. Juuri siksi ihmettelen. Sinulla on kunnon varaaja. Lämpösisältö n. 240 kwh. Millä lämmität?

[Jammu]

Puuta polttaen. Varuiksi on toisen varaajan keskellä omatekoinen ns lämpöparooni eli varaaja termari plus 10.5kW vastus.

Neljä mottia on heitto. Oikeasti 2m3 vanha varaaja ja toinen hitsaamalla koottu hiukan alle 2m3 mutta kattilan mukaan lukien vettä nelisen kuutiota.

Nyt on ollut lämmitys laiskaa kun on sähkö käyttövesi varaaja ja lämmitys ei tarvitse potkua. Lähiaikoina tarkoitus kytkeä kierukat sarjaan sähkö varaajan kanssa. Sähköllä veden lämmitys arviolta 2000kWh vuodessa, enää en taida viitsiä kesällä puita polttaa ehkäpä.

Kaksi 200 litran kalvo paisaria löytyy. Tavoitteena pitää paine pienenä vanhan varaajan alhaisen rakenne paineen vuoksi. 0.5 bar juuri toimii toki kuumassa nousee

[Jammu]

Joskus olin kovilla pakkasilla työmatkalla ja käyttövesi sekä talon lämmitys vastuksen varassa. Meni 100kWh päivässä sähköä. Ei siis kovin eristetty pytinki.

[Manuel]

..... Esimerkiksi meidän töllissä klapeilla lämmitettävän varaajan lämpötila vaihtelee välillä 30 - 95 astetta. Mitenkä mahtaisivat patteritermostaatit pysyä mukana ilman Oumania? ....

Kyllähän ne varmaan ne termostaatit tyydyttävästi toimii tuossa, mutta esimerkiksi lattiapiireihin aika riskaabelia päästää 95 asteista vettä ja saattaa ne patteritkin hiukan näppejä polttaa...

Aika arveluttavaa on haukkua toisia säätötekniikasta tietämättömiksi jne, olisi silloin aihetta esittää millä perusteella ja samalla antaa myös näyttöä onko säätötekniikan perusteet tiedossa

Jos laskee 95 asteista vettä termariin, niin vesitermostaatit ovat säätöalueensa ylärajalla, eikä voida olettaa että ne toimisivat moitteetta. n: sadan asteen asteen lämpötilat veden kanssa hoidetaan paineantureilla. Muuten sitä pääsisi infrapuna mttarilla mittaamaan, mutta kun on lämpöeristettä painesäiliön pinnassa. Joku vedenpaine vastaa aina tiettyä lämpötilaa, Siksi siellä käytetään paine mittareita tai antureita.. veden lämpöä ei paineettomassa tilassa nostamaan yli sadan asteen.

Löyhästi asiaan liityvänä on kun saa kiukaan ulvahtamaan kyse on siitä kun että veden lämpö voi nousta hetkellisesti yli sadan eli vesi on muuttunut tulistetuksi höyryksi ja purkautuessaan ulvahtelee kivien välissä.

[Tumppi 865]

Millohan tulis vastaus, millä se ei toimiva oumanni korvataa
Vinkkinä, käsisäädön voi unohtaa ehotus listalta, kun en lähe keskellä yötä sunttia säätämää

[Manuel]

Millohan tulis vastaus, millä se ei toimiva oumanni korvataa
Vinkkinä, käsisäädön voi unohtaa ehotus listalta, kun en lähe keskellä yötä sunttia säätämää

Onko lattialämmitystä, jos on niin miten sitä säädetään?

Onko varaaja vai kattila? Onko pattwerirmostaatteja. Koska ostettu ja minkä merkkiset?

Mikä yleensä kiertoveden lämpö?
Jos poltin sammuu niin aamulla runsaan asteen viileämpää. Kattilatilavuus 380 litraa. Puutalossa heiluu enemmän. Puu ja öljykattila sarjaan kytkettynä. Koskaan en ole yöllä säätänyt shunttia. Yleensä en kertaakaan talven aikana. joskus olen olen kerran nostanut ja laskenut. Silloinkin jos luvattu säätidoituksess kovempia pakkasia ja yli puolet patterista lämpimänä. muistaakseni kerran.

[Tumppi 865]

Jos vaikka tällänen kokonpano.
Varaaja, jota lämmitetää yläpalo klapikattilalla. Termostaatit Danfos, jostai vm 70-80 vaiheilta.
Pesutilojen lattialämmitys, kuristetaan vaan hanalla virtausta.
Kiertoveden lämpö vaihtelee. Eräs ulkopuolinen laite rajottaa suntilla ylimmän lämpötilan n 60 asteen paikkeille.

[Jammu]

jos kiertoveden maksimi on 60 astetta niin uskaltaako paluulämpötilaa seuraavalla kapillulaaritermostaatilla laskee vettä lattiakiertoon??

[Manuel]

Tuo termostaattiohjattu kolmitieventtiili toimii kuin shunt. Valitaan lämpö sille kiertovedelle, yleensä 35-50 astetta. Jos lattialämmitystä mieluummin alle 50 astetta ja annetaan patteritermostaattien hoitaa homma. Se on se joka hoitaa sen huoneen lämmön reaali lämmön perusteella ja sallii huonelämmön heilua sen 1/10 osa astetta asetuksesta, Niin monta piiriä kun termostaatteja. Jos huoneessa on esim. 2 patteria pyritään siihen että kummankin patterin lämmin kaistale yläosassa patteria on yhtä korkea. Kun huonelämpö on 21,5 on termostaatin asetus n. 3,5. Eteisessä ja tuulikaapissa käytän asetusta 2;5. Ei niitä sen kuumempina kannata pitää. Makuuhuoneessa niin ettei tule hiki eikä vilu. minulle se tarkoittaa asetusta 3,6 silloin mittari 21,7 spriimittari näyttää suurinpiirtein samaa. Se ja sama mikä se on, kun tuntuu sopivalta.

[sähömies]

Todistettavasti Ouman 80 säätää 0,2 asteen tarkkuudella, kun talossa ei juuri asuta, eli ei ole ihmisiä, liesiä yms. lämmittämässä.

http://aijaa.com/dTKvW1

Edellisen vuorokauden vaihtelut johtuu mm. lieden ja ihmiste lämpövaikutuksista.