Masinistit keskustelupalsta

Höh. Eihän tuohta saa uunissa polttaa eikä koivua. Eikä sanomalehtiä, eikä maitopurkkeja eikä....

http://www.ekotop.fi/?cat=blogi&id=69059

" Jokainen voi tehdä omatoimisen testin ja kenttäkokeen sytyttämällä tuohenkäppyrän ja katsomalla mitä tapahtuu. Sakea, tuprahteleva, musta savuvanahan siitä syntyy. Tämä onkin ainutkertainen näky, kun pienhiukkasen näkee. Tämä nokivana sisältää niin valtavan määrän pieniä hiilipartikkeleita, että se on visuaalisesti helposti todettavissa. Puun poltosta syntyy aina päästöjä: hiilivetyjä, häkää ja näitä pienhiukkasia. Tuohesta syntyy ylivoimaisesti eniten pienhiukkasia, sen kertoo jo kemiallinen koostumus. Termi ”nokikoivu” ei tarkoittane pelkästään puunrungon mustempaa ulkonäköä. Tuohen hiili on kuitenkin mahdollista polttaa; se pitää vain tehdä kuten jäännöshiilien poltto: runsaalla hapella ja kovalla vedolla hehkuttamalla korkeassa lämpötilassa jäännöshiilien päällä. Todellisuudessa pienkiinteistöjen tulisijojen happi ei kuitenkaan riitä tuohon kiinteän polttoaineen määrään luonnonvedolla."
" Muista myös seuraavat asiat:
->paperipohjaiset roskat kierrätykseen, myös muovipitoiset maitotölkit

->kemikaaleja ei ole syytä polttaa pienkiinteistöjen tulisijoissa

->sanomalehdissä on raskasmetalleja, älä polta, vie kierrätykseen"

Suomela kirjoitti:

Ford 4000 kirjoitti:Mehtäteillä kun ajelee niin koivupöllien poisajetuilta pinonpohjilla on runsaasti tuohta.
Kesällä keräilin valtion mailta usempia säkillisiä.
Onpa erinomaista sytykettä.

Juu ja jätesäkillisen kerää aika nopsaan ja kestää pitkään. Kerää vaan kuivalla säällä niin ei tarvi erikseen niitä kuivailla.

Tota....jos koittais tehdä,koivupilkkeet sellaiseen aikaan,kun tuohi helposti irtoaa,semmoista tuumailin tuossa aamupäivällä,hakiessani klapeja säkistä ja otin samasta säkistä sytyketuohet mukaan.
Milloinkohan se otollisin aika olis,halkojen teolle mielestäni paras aika on keväällä,toukokuuhun asti,jos kirveellä meinaa halkoa,vaan mites sen tuohen kanssa.

Aikoinaa 80-luvulla kun isäukko vielä vk:n kanssa kierteli pitäjissä kuorimassa niin saatiin säkkikaupalla mukavia tuhenkierukoita sytykkeeksi. Vaan ovat jo loppumaan päässeet.

Näillä syttyy märemmätkin puut, ja on siistejä (emännänkin mieleen):
https://www.kodinterra.fi/fi/terra/zip- ... tytyspalat
Maksaa toki.

Sitä kun sanotaan mitenkä,kertaus on opintojen äiti,niin muistuttaisin että,tulta tehdessä,on hyvä avata savupelti........huomasin äsken.
Tosin tässä mistään isommasta uunista ole kysymys,porin-matista vaan.

Eilen tuli päännousemaksi, että reilun 10 vuotta asumattomana ja kylmillään olleen talon leivinuunia täytyy lämmittää. Ensin täytyi löytää hormin pelti. Se löytyi kahden oven takaa vessasta. Sitten tuli harmiksi kun pelti ei suostunut liikahtamaan auki eikä liioin kiinnikään. Monenlaista vipuvarsiviritystä pellinvarresa oli kiinni, mutta pellinprkle oli ja pysyi kiinni. Vasaralla ja lattaraudalla sievästi ja vähemmän sievästi peltiä kolistelin, mutta pelti jurotti paikoillaan.
No viimein se ilimituuma tuli, eli ulosvetoon tarvitaan varsipaukka jota massaulosvetimeksikin kututaan. Alussa oli liian miedot painot, kun sota-aikaisella rengasavaimella ja varrensilmukkaan viritellyn kierretankovirityksen avulla tuli vaan katkaistuksi silmukka.
Mutta kun pellinvarteen pujotti varrettoman 2kg moskan pään ja viritti sorkkaraudan pellinvarren taivutettuun päähän moskan liikkeen vastimeksi, niin johan alkoi pelti liikkumaan, kun muutaman rivakan nykäsyn 2kg painolla teki.
Ja sitten kaasutoholla uunin nuohousluukusta tulta rööriin sillä seurauksella, että uunin tulipesä alkoi kostumaan. Lämmöllä oli täysin väärä suunta. Täytyi siis nousta rassin kanssa katolle katsomaan hormin vetämättömyyttä. Niinpä tietenni, lunta ja jäätä oli pellin päälle tullut ja vaikka pelti jo auki, oli hormi tukossa. Rassirima reikään ja sillä sarhaten tulppa auki.
Johan alkoi kaasutohon liekki mennä oikeaan suuntaan. Minuutti röörin liekitystä, puut tulipesään ja toholla tulta niihin kiinni. Niin se lähti uuni vetämään, eikä alun saatuaan mitenkään sen kummemmin juonitellut tai oireillut. Pari pesällistä poltin liiteristä löytyneillä männyn paksuista oksista sahatuilla puilla.
Päivän "tulisijaoppi" tuli jumittuneen pellin avauksessa. Varreton moska on hyvä olla olemassa joka taloudessa. Niin ja laadukas sorkkarauta.

Tuolla vitjan alkupäässä näyttää olevan nuotion sytyttämiseen suositus, jonka mukaan tuulisella ilmalla tuohella ja kostealla ilmalla tervaksella. Onko tietoa tämän paikkansapitävyydestä, ja mistä tämä on peräisin.

Ei se tuohi ime vettä, joten aivan hyvin sillä voi sytytellä kosteammallakin kelillä.

ihmehitsari kirjoitti: ↑Su Maalis 19, 2023 10:51 am No viimein se ilimituuma tuli, eli ulosvetoon tarvitaan varsipaukka jota massaulosvetimeksikin kututaan. Alussa oli liian miedot painot, kun sota-aikaisella rengasavaimella ja varrensilmukkaan viritellyn kierretankovirityksen avulla tuli vaan katkaistuksi silmukka.
Mutta kun pellinvarteen pujotti varrettoman 2kg moskan pään ja viritti sorkkaraudan pellinvarren taivutettuun päähän moskan liikkeen vastimeksi, niin johan alkoi pelti liikkumaan, kun muutaman rivakan nykäsyn 2kg painolla teki.

Tämä toimii hyvin siihen saakka kunnes pellinvarsi repeää irti pellistä

rattori kirjoitti: ↑To Loka 12, 2017 12:11 pm ->sanomalehdissä on raskasmetalleja, älä polta, vie kierrätykseen"

Poikasena näin, kuinka ukot kierteli kessusätkiä sanomalehtipaperiin. Sitä en tiedä, kumpi heihin vaikutti enemmän, tupakki vai paperi ja miten. Mutta elämänsä hekin saivat elettyä aivan sen loppuun saakka.

rattori kirjoitti: ↑To Loka 12, 2017 12:11 pm "->sanomalehdissä on raskasmetalleja, älä polta, vie kierrätykseen"

Sepä oliskin että muualta raskasmetallit ollaan paljolti saatu karsittua mutta sanomalehtipaperiin tai painoväreihin niitä lisätään vartavasten. Oliskohan noin vai onko ohje viime vuoaituhannelta.

-Antsa- kirjoitti: ↑Su Maalis 19, 2023 2:56 pm

ihmehitsari kirjoitti: ↑Su Maalis 19, 2023 10:51 am No viimein se ilimituuma tuli, eli ulosvetoon tarvitaan varsipaukka jota massaulosvetimeksikin kututaan. Alussa oli liian miedot painot, kun sota-aikaisella rengasavaimella ja varrensilmukkaan viritellyn kierretankovirityksen avulla tuli vaan katkaistuksi silmukka.
Mutta kun pellinvarteen pujotti varrettoman 2kg moskan pään ja viritti sorkkaraudan pellinvarren taivutettuun päähän moskan liikkeen vastimeksi, niin johan alkoi pelti liikkumaan, kun muutaman rivakan nykäsyn 2kg painolla teki.

Tämä toimii hyvin siihen saakka kunnes pellinvarsi repeää irti pellistä

Niinpä. Mutta repeämiseen asti on toimiva, ehkäpä ainut toimivin konsti.
Täytyy olla varmat otteet ja vaihtoehtojen ollessa varsin vähäiset, eletään kulloisenkin tilanteen mukaan.
Käytin pellin kokonaan pois kun kerran irti oli jumista lähtenyt. Pieksin siitä päättäväisen hellästi enimmät karstat/ ruosteet pois ja rynkytin sitä muutaman kerran sijassaan todeten toimivuuden kutakuinkin olevan sellaisen, kuin pellin liikkeen tulee olla.
Tokihan tuo kiinteistö, jossa jumipelti oli, on enempi vähempi toissijainen tapaus, jotenka krouvimmat liikkeet sen kanssa ovat jossain määrin ymmärrettävät.
Ihmisiä tuskin konsaan enää majoittaa, ellei sitten jollekin meren yli uimalla tulleelle, hengenhädässä olevalle kotoutumispaikaksi. Otaksun kuitenkin sijainnin suojelevan tältä vaihtoehdolta ja näinmuodoin saan tehdä kiinteistössä empiirisiä tutkimuksia erilaisten tulisijojen kanssa.

Tervaskiehiset ovat pätevät sytykkeet joka kelissä ja joka paikassa, mutta vaatii terävehkeen mukanaoloa. Yllättävän monelta se nykyään puuttuu. Niinkuin tulivehkeetkin. Tee siinä sitten tulet, sulin käsin tuskallista puhumattakaan, että kylmä kangistaa.

Leivarin päällä tai kesäauringossa kuivattua sahanpurua peltiämpäri täyteen ja siihen polttista. Joka kerta syttyy laakista.

ihmehitsari kirjoitti: ↑Su Maalis 19, 2023 4:14 pm

-Antsa- kirjoitti: ↑Su Maalis 19, 2023 2:56 pm

ihmehitsari kirjoitti: ↑Su Maalis 19, 2023 10:51 am No viimein se ilimituuma tuli, eli ulosvetoon tarvitaan varsipaukka jota massaulosvetimeksikin kututaan. Alussa oli liian miedot painot, kun sota-aikaisella rengasavaimella ja varrensilmukkaan viritellyn kierretankovirityksen avulla tuli vaan katkaistuksi silmukka.
Mutta kun pellinvarteen pujotti varrettoman 2kg moskan pään ja viritti sorkkaraudan pellinvarren taivutettuun päähän moskan liikkeen vastimeksi, niin johan alkoi pelti liikkumaan, kun muutaman rivakan nykäsyn 2kg painolla teki.

Tämä toimii hyvin siihen saakka kunnes pellinvarsi repeää irti pellistä

Niinpä. Mutta repeämiseen asti on toimiva, ehkäpä ainut toimivin konsti.
Täytyy olla varmat otteet ja vaihtoehtojen ollessa varsin vähäiset, eletään kulloisenkin tilanteen mukaan.
Käytin pellin kokonaan pois kun kerran irti oli jumista lähtenyt. Pieksin siitä päättäväisen hellästi enimmät karstat/ ruosteet pois ja rynkytin sitä muutaman kerran sijassaan todeten toimivuuden kutakuinkin olevan sellaisen, kuin pellin liikkeen tulee olla.
Tokihan tuo kiinteistö, jossa jumipelti oli, on enempi vähempi toissijainen tapaus, jotenka krouvimmat liikkeet sen kanssa ovat jossain määrin ymmärrettävät.
Ihmisiä tuskin konsaan enää majoittaa, ellei sitten jollekin meren yli uimalla tulleelle, hengenhädässä olevalle kotoutumispaikaksi. Otaksun kuitenkin sijainnin suojelevan tältä vaihtoehdolta ja näinmuodoin saan tehdä kiinteistössä empiirisiä tutkimuksia erilaisten tulisijojen kanssa.

Tervaskiehiset ovat pätevät sytykkeet joka kelissä ja joka paikassa, mutta vaatii terävehkeen mukanaoloa. Yllättävän monelta se nykyään puuttuu. Niinkuin tulivehkeetkin. Tee siinä sitten tulet, sulin käsin tuskallista puhumattakaan, että kylmä kangistaa.

Toissaviikolla nousi uitutus sille tasolle että vedin pellit pihalle saakka. Lamellilaikalla reunat ja kulmat pyöreäksi, teräsharjalla tasopinnat puhtaaksi. Nyt luistaa kuin isä äiteessä.

Sirkkeli ja 8 sormea kirjoitti: ↑To Loka 12, 2017 5:20 pm Tota....jos koittais tehdä,koivupilkkeet sellaiseen aikaan,kun tuohi helposti irtoaa,semmoista tuumailin tuossa aamupäivällä,hakiessani klapeja säkistä ja otin samasta säkistä sytyketuohet mukaan.
Milloinkohan se otollisin aika olis,halkojen teolle mielestäni paras aika on keväällä,toukokuuhun asti,jos kirveellä meinaa halkoa,vaan mites sen tuohen kanssa.

Se otollisin aika tuohen irrottamiselle on pari viikkoa juhannuksen molemmin puolin. Mä kaadan koivut just silloin koska haluan sen tuohen isoina laattoina talteen askartelua varten ja pienemmät suikaleet sytykkeiksi. Koittakaa, lähtee ihan sormin vetämällä kunhan viillon auki saa.

Sanomalehtipaperi tai painoväri eivät todellakaan sisällä raskasmetalleja. Siitä saa ihan noiden tuotteiden valmistajalta todistuksen. Eikä niihin olisi myöskään mitään järkevää syytä niitä laittaa. Mistähän tuollainen luulo on peräisin?

Varmaan menneinä aikoina painoväreissä on ollut myrkyllisempiä aineita kuun nykyään. Samoin ehkä jossain päin maailmaa voi tilanne olla edelleen toinen. Mutta tosiaan, eihän niitä lehtiä kannattaisi ilman suojavarusteita lukea jos painovärit edelleen sisältäisi myrkkyjä.

Pitkään sytytellyt puut tulisijoissa ns. kiehisillä, yksi tai kaksi 10-20mm paksua puutikkua joista veistän kyljistä lastuja jotka jää kiinni tikkuun.

Supjekti kirjoitti: ↑Ma Maalis 20, 2023 9:20 am Pitkään sytytellyt puut tulisijoissa ns. kiehisillä, yksi tai kaksi 10-20mm paksua puutikkua joista veistän kyljistä lastuja jotka jää kiinni tikkuun.

Kiehisillä syttyy kyllä hyvin, mutta en viitsi niitä väsäillä, kun päivässä sytyttelen tulia 4 - 5 kertaa. Jos niitä tekisi vaikka viikon tarpeen kerralla, niin niille pitäisi olla joku pahvilaatikko, jota juoksuttelisi kolmen kerroksen välillä. Käytän sytytykseen edelleen tuohia, syttymisprosentti niilläkin lähentelee sataa.

Jumunen kirjoitti: ↑Ma Maalis 20, 2023 9:39 am

Supjekti kirjoitti: ↑Ma Maalis 20, 2023 9:20 am Pitkään sytytellyt puut tulisijoissa ns. kiehisillä, yksi tai kaksi 10-20mm paksua puutikkua joista veistän kyljistä lastuja jotka jää kiinni tikkuun.

Kiehisillä syttyy kyllä hyvin, mutta en viitsi niitä väsäillä, kun päivässä sytyttelen tulia 4 - 5 kertaa. Jos niitä tekisi vaikka viikon tarpeen kerralla, niin niille pitäisi olla joku pahvilaatikko, jota juoksuttelisi kolmen kerroksen välillä. Käytän sytytykseen edelleen tuohia, syttymisprosentti niilläkin lähentelee sataa.

Useampia kertoja päivässä minäkin uuneja sytyttelen, pelkkä puulämmitys kun on, koivupuuta hyvin vähän, ei ole tuohia. Rakennusjätettä ja havupuita omasta metsäpalasta polttelen. Kiehisaiheita hellan suuluukuttomassa uunissa kuivumassa ja niistä veistän tarpeen mukaan. Hellan pesän suuluukun ja tuhkatilan välissä on kolo jossa puutikku on tukevasti puristuksissa kun veistää.