Masinistin päiväduuni

[Osmo_]

Silloin 3v sitten reppufirma tumtui oudolta, mut ei se ollu yhtään sen kummempi loppuviimen. Mulla oli vaan mielikuvat siittä. Nyt sitäkään ei kato niin kieroon

[Jumunen]

Silloin 3v sitten reppufirma tumtui oudolta, mut ei se ollu yhtään sen kummempi loppuviimen. Mulla oli vaan mielikuvat siittä. Nyt sitäkään ei kato niin kieroon

Minä kyllä katson reppufirmoja kieroon, ja vieläpä aika pahasti. Minusta oli aika luokatonta, kun poikani taannoin sai maanantai-aamuna klo 2 pomoltaan tekstarin, jossa ilmoitti, että enää ei tarvitse töihin tulla. Sen verran pitää olla munaa, että irtisanomisen tekee kasvotusten. Varsinkin, kun työn laadussa ei ollut ollut huomautettavaa.

[EKo]

Minä kyllä katson reppufirmoja kieroon, ja vieläpä aika pahasti. Minusta oli aika luokatonta, kun poikani taannoin sai maanantai-aamuna klo 2 pomoltaan tekstarin, jossa ilmoitti, että enää ei tarvitse töihin tulla. Sen verran pitää olla munaa, että irtisanomisen tekee kasvotusten. Varsinkin, kun työn laadussa ei ollut ollut huomautettavaa.

Kumman vika tuo asia sitten lopulta on - henkilövuokrauskonseptia noudattavan toimialan vai kyseisen pomon?

[Jumunen]

Minä kyllä katson reppufirmoja kieroon, ja vieläpä aika pahasti. Minusta oli aika luokatonta, kun poikani taannoin sai maanantai-aamuna klo 2 pomoltaan tekstarin, jossa ilmoitti, että enää ei tarvitse töihin tulla. Sen verran pitää olla munaa, että irtisanomisen tekee kasvotusten. Varsinkin, kun työn laadussa ei ollut ollut huomautettavaa.

Kumman vika tuo asia sitten lopulta on - henkilövuokrauskonseptia noudattavan toimialan vai kyseisen pomon?

En tiedä konsepteista tuon taivaallista. Ilmeisesti siinä edellytetään irtisanomaan duunari pikkutunneilla, kun itse on vaikka kapakasta lähtemässä pakit saaneena. Kenen vika se sitten olisi ollut, jos poika aamulla unenpöpperössä aamukuudeksi töihin mennessään ei olisi edes sattunut vilkaisemaan puhelinta.

[EKo]

Minä kyllä katson reppufirmoja kieroon, ja vieläpä aika pahasti. Minusta oli aika luokatonta, kun poikani taannoin sai maanantai-aamuna klo 2 pomoltaan tekstarin, jossa ilmoitti, että enää ei tarvitse töihin tulla. Sen verran pitää olla munaa, että irtisanomisen tekee kasvotusten. Varsinkin, kun työn laadussa ei ollut ollut huomautettavaa.

Kumman vika tuo asia sitten lopulta on - henkilövuokrauskonseptia noudattavan toimialan vai kyseisen pomon?

En tiedä konsepteista tuon taivaallista. Ilmeisesti siinä edellytetään irtisanomaan duunari pikkutunneilla, kun itse on vaikka kapakasta lähtemässä pakit saaneena. Kenen vika se sitten olisi ollut, jos poika aamulla unenpöpperössä aamukuudeksi töihin mennessään ei olisi edes sattunut vilkaisemaan puhelinta.

Koska et vastannut kysymykseeni, niin vastaan sitten itse. Taitaa kuitenkin olla pomon vika, eikä firman/firmojen. Joten tuon kyseisen esimerkin takia ei kannata katsoa reppufirmoja kieroon.
Jos muuten haluaa katsoa, niin se on sitten eri juttu.

[vaniljacreme]

Kumpi pomo sen viestin laittoi. Se vuokrafirman pomo vai se pomo joka oli se tilaaja mihin poika töitä teki?

[Jammu]

Orjakauppuritouhua, laillistettua.

Olen asiasta aiemmin kirjoittanut, saa olla tarkkana mm kun on pieneiä lapsia ja on näitä osittaisia kotihoidon tukia. Vuokrahommaa on vaikka jatkuvasti, mutta työsuhteet on parin päivän tai jonkin viikon putkia. Tästä syystä kela sitten evää perii takautuvasti tukia.

Eli tulkitaan, että työsuhde on se muutaman päivän pätkä jonka tilaaja ottaa eikä sitä katsoita työsuhteeksi että olisit vuokrafirman listoilla vaikkapa vuoden. Näin oli kohtelu kun vaimo oli opteamilla.

Itse arvostan enemmän firmoja jotka rekrytoi suoraan eikä käytä orjakauppiaita. Toki on tiedostettava sekin ongelma mikä on julkisella puolella että maanantaina helposti saikutetaan eli otetaan vuokratyöntekijöitä varuiksi paikkaamaan säännöllisenä ratkaisuna työvoimapulaan.

[Jumunen]

Kumpi pomo sen viestin laittoi. Se vuokrafirman pomo vai se pomo joka oli se tilaaja mihin poika töitä teki?

Vuokrafirman pomo irtisanoi, sitä en tiedä oliko tullut tilaajalta asti. Se irtisanomisen ajankohta, sekä se, ettei ole kanttia antaa potkuja kasvotusten ärsyttää.

[mtalo]

Huonoja työoloja ja työaikoja on varmaan jokaisessa paikassa, ehkä vuokrafirma siihen herkemmin syyllistyy. Ongelma varmaan koskee enemmän näitä pätkätöitä, joita tekee useimmiten nuoret ja asioista ei niin hyvin perillä olevat. Hesburgerikin pääsi otsikoihik, vaikka oli suoraan palkattu.

Joskus työntekijöiden tarve on kausittaista ja työn ollessa suht. simppeliä, vuokramiehet on helpoin tapa. Itse tein suunnittelutyötä alihankintana useamman vuoden pääosin yhdelle asiakkaalle; välillä pitkiä aikoja vain asiakkaan tiloissa istuen. Järjestelyssä ei ollut moitittavaa, mielummin olin töissä alihankkijalla kuin suoraan asiakkaalla. Työnantajani oli joustava etätöiden, lomien yms. suhteen, mutta asiakkaan omat työntekijät saivat esim. tehdä korkeintaan 20% etänä.

[Velman]

No jopas. Ei ihan sitä mitä ajattelen olevan.

"Voisit olla asianajaja!

Henkinen ammattisi on asianajaja! Olet älykäs ja kunnianhimoinen tyyppi. Pidät vaativasta, itsenäisestä ja vastuullisesta työstä. Tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja osaat katsoa asioita monelta kantilta. Olet luotettava, rehellinen ja sinulla on hyvä paineensietokyky.

Muita mahdollisia ammatteja:poliisi, henkilöstöpäällikkö, opettaja, kansanedustaja."

Eikö sieltä tullutkaan "koronadenialisti " no sori oli melkein pakko

No jopas. Ja se Velmanin todellinen ammatti oli? Ei kuitenkaan mitään syvällisempää ajattelua sisältävää?

"Melkein pakko"
Missä kohtaa omaa toimintaasi näet tuon melkein olevan?

Jos nyt senverran sanon että elektroniikka /sähköpuolen juttuja ne on.

[Sirkkeli ja 8 sormea]

Samaa se näytti kuin aiemmatkin ja mihin ihan itse päädyin jo 1960-luvulla. Mutta se että vaihtoehtona oli koodari tai muu IT-homma - ei he...tti! Mieluummin vaikka kirjailijaksi.

Minkämoista työtä se koodaaminen,mitä siinä oikein tehdään?
Tämmöinen sitten satttui aikoinaan tosielämässä,minun "ammatissani" kun,työt oli ympäri pitäjiä,työnjohto,joista meillä kentällä työskentelevillä oli erinnäisiä nimityksiä,laati työlistat ja aikataulut,jossain vaiheessa sitten,alettiin vaatia kirjallisia selvityksiä työaikojen ylityksistä.
No,minä sitten,laadin useampi sivuisen kirjallisen selvityksen,niin että,tuntulappuja palauttaessani,jouduin käyttämään kaksi,työnantajan kustantamaa palautus kirjekuorta ja tästä se riemu repes:
"Kyllä tuntilappujen palauttamiseen pitää riittää yksi kirjekuori.....
Niin ja tämmöinenkin siitä ryöpytyksestä mieleeni on jäänyt,mitenkä minua kehoitettiiin ryhtymään kirjailijaksi.....

[mtalo]

Koodaaminen on ohjelmointia ja koodari ohjelmoija. Tämä koodaus-sana on vain trendikkäämpi ilmaus.

Sitäkin hommaa on kovin erilaista: esim. pelien ja web-sivujen ohjelmointi on aika erilaista verrattuna sulautettuun tai muuhun laiteläheiseen ohjelmointiin. Jälkimmäisessä pitää olla jo jonkin verran perillä elektroniikasta ja sähkötekniikasta.

Ennen vanhaan koodi kirjoitettiin sanasta sanaan, mutta nykyään on avustavia järjestelmiä, jolloin pääpaino on logiikalla eikä oikeinkirjoituksella. Lisäksi on graafisia ohjelmointityökaluja, joilla yhdistellään palikoita toisiinsa.

Yleinen harhaluulo on, että koodari pitäisi olla nörtti tai jokin supertaitava tietokoneiden kanssa. Tärkein kyky on looginen ajattelu ja päättelytaito. Suurin haaste on piirtää paperille ohjelman toimintaperiaate, sen kirjottaminen on sitten helppo osuus.

[jarikos]

Koodaaminen on ohjelmointia ja koodari ohjelmoija. Tämä koodaus-sana on vain trendikkäämpi ilmaus.

Sitäkin hommaa on kovin erilaista: esim. pelien ja web-sivujen ohjelmointi on aika erilaista verrattuna sulautettuun tai muuhun laiteläheiseen ohjelmointiin. Jälkimmäisessä pitää olla jo jonkin verran perillä elektroniikasta ja sähkötekniikasta.

Ennen vanhaan koodi kirjoitettiin sanasta sanaan, mutta nykyään on avustavia järjestelmiä, jolloin pääpaino on logiikalla eikä oikeinkirjoituksella. Lisäksi on graafisia ohjelmointityökaluja, joilla yhdistellään palikoita toisiinsa.

Yleinen harhaluulo on, että koodari pitäisi olla nörtti tai jokin supertaitava tietokoneiden kanssa. Tärkein kyky on looginen ajattelu ja päättelytaito. Suurin haaste on piirtää paperille ohjelman toimintaperiaate, sen kirjottaminen on sitten helppo osuus.

Ja ennen vanhaan ohjelmat toteutettiin konekielisenä reikäkorteille. Debuggaaminen on silloin ollut varsin mielenkiintoista ja varsinkin ohjelmavirheen korjaaminen. Silloin taisi olla sellainen ammatti kuin lävistäjä.

Usein käytetty esimerkki laskennan haasteista on lentokone. Alkuaikana lentämisen ajateltiin olevan mahdollista vain siipiä räpyttelemällä eli lintua matkimalla. Sitten tajuttiin, että lentää voidaan kiinteäsiipiselläkin aluksella. Ihmismieli yrittää helposti mallintaa asioita arkipäiväisen käytännön kautta mutta monesti laskennalliset ongelmat voidaan yksinkertaistaa.

[sja]

Yleinen harhaluulo on, että koodari pitäisi olla nörtti tai jokin supertaitava tietokoneiden kanssa. Tärkein kyky on looginen ajattelu ja päättelytaito. Suurin haaste on piirtää paperille ohjelman toimintaperiaate, sen kirjottaminen on sitten helppo osuus.

Looginen ajattelukyky on suotavaa mutta kyllä se kaiken A ja O ohjelmistokehityksessä on ymmärtää "tosielämän" prosessit ja ohjelmistojen käyttäjien toiveet ja vaatimukset ja muuntaa ne mahdollisimaan hyvin valitun ohjelmointiympäristön softatuotteeksi. Hyvin vähän nykyään enää tehdään niin että joku antaa valmiin speksin koodarille ja koodari sitten "helposti" vaan kirjoittaa speksiä vastaavan koodin ymmärtämättä juuri yhtään mitään siitä mihin käyttöön ohjelma tulee. Nyt ns full stack developer on kuumaa kamaa, ja ne ajat on ollu jo kauan aikaa sitten ohi kun koodari oli se hiljainen sulkeutunut kaveri joka vaan mutisi jotain kryptistä pimeän huoneen nurkassa. Nyt pitää olla sosiaalinen ja esiintymiskykyinen ja osata kuunnella niitä loppukäyttäjiä jotka ei ainakaan ole supertaitavia tietokoneiden kanssa

Keskimäärin ei kyllä ole yhtään pahitteeksi jos koodari ymmärtää jotain tietokoneiden ja tietoverkkojenkin toiminnasta etenkin integraatio-ohjelmoinnissa. Varsinkin suorituskykykriittisissä ohjelmistoissa pitää olla sen verran nörttiverta suonissa että ymmärtää erilaisten toteutusvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ja tekee valinnan sitten mielellään kerralla oikein. Ettei homma kusahda sitten suorituskykytesteissä. Tietoturva-asiatkin on hyvä pitää jatkuvasti mielessä ja tehdä softaan tarvittavat validaatiot ym.

Paperille ei ole enää piirretty mitään 15 vuoteen Pitää osata suunnittelutyökalujen käyttö, laadunvarmistusasiat, julkaisuprosessit ym. Aika monitaitoista hommaa siis, eikä missään nimessä "robotoitavissa" vielä pitkiin aikoihin.

[Hollo]

Tulihan sitä 80-luvulla koodailtua kuutisen vuotta ihan päätyöksi, silloin vain oli työkalut aika vaatimattomat, työnantajalla oli kolme kehitystukilaitetta noin 15:ta koodaria kohden, joten varsinkin keväisin tuli usein vietettyä illat töissä kun ei muulloin päässyt kirjoittamaan ohjelmia kehitystukilaitteilla. Ohjelmointikielinä oli Intel 8085:n assembler ja PL/M. Oli se hienoa aloittaa ohjelma DO FOREVER -käskyllä (FOREVER oli PL/M kääntäjälle kirjoitettu vastine termille WHILE1).
Noilla työkaluilla sitten väännettiin betoniasemien, rehutehtaiden, kuivabetonitehtaitten yms. automaattisia annostelujärjestelmiä! Ohjelman teko tapahtui sitten niin että eri ohjelmat kirjoitettiin ja käännettiin erikseen, sitten kaikki mukaantulevat ohjelmien konekieliset moduulit linkattiin yhteen ja kaikki poltettiin EPROM-muistipiireille.
Nämä sitten asennettiin ohjausjärjestelmään alettiin testata ohjelmien toimintaa. Kun sitten havaittiin virhe, se sitten korjattiin ohjelmaa korjaamalla ja tekemällä kaikki työvaiheet uudelleen!
Jos jouduttiin tekemään korjauksia käyttöönotossa, niin usein tarvi tehdä korjaus käsin kääntämällä konekielisillä käskyillä. Jos korjaus sopi virheellisen koodin tilalle, sen pystyi EPROM-ohjelmointilaitteella korjaamaan tyhjälle piirille!
Sitten 80-luvun lopulla alkoi sitten jo olemaan ohjelmoitavia logiikoita, joilla toteutettiin laiteliitäntöjen ohjaukset.

[mtalo]

Yleinen harhaluulo on, että koodari pitäisi olla nörtti tai jokin supertaitava tietokoneiden kanssa. Tärkein kyky on looginen ajattelu ja päättelytaito. Suurin haaste on piirtää paperille ohjelman toimintaperiaate, sen kirjottaminen on sitten helppo osuus.

Looginen ajattelukyky on suotavaa mutta kyllä se kaiken A ja O ohjelmistokehityksessä on ymmärtää "tosielämän" prosessit ja ohjelmistojen käyttäjien toiveet ja vaatimukset ja muuntaa ne mahdollisimaan hyvin valitun ohjelmointiympäristön softatuotteeksi. Hyvin vähän nykyään enää tehdään niin että joku antaa valmiin speksin koodarille ja koodari sitten "helposti" vaan kirjoittaa speksiä vastaavan koodin ymmärtämättä juuri yhtään mitään siitä mihin käyttöön ohjelma tulee. Nyt ns full stack developer on kuumaa kamaa, ja ne ajat on ollu jo kauan aikaa sitten ohi kun koodari oli se hiljainen sulkeutunut kaveri joka vaan mutisi jotain kryptistä pimeän huoneen nurkassa. Nyt pitää olla sosiaalinen ja esiintymiskykyinen ja osata kuunnella niitä loppukäyttäjiä jotka ei ainakaan ole supertaitavia tietokoneiden kanssa

Keskimäärin ei kyllä ole yhtään pahitteeksi jos koodari ymmärtää jotain tietokoneiden ja tietoverkkojenkin toiminnasta etenkin integraatio-ohjelmoinnissa. Varsinkin suorituskykykriittisissä ohjelmistoissa pitää olla sen verran nörttiverta suonissa että ymmärtää erilaisten toteutusvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ja tekee valinnan sitten mielellään kerralla oikein. Ettei homma kusahda sitten suorituskykytesteissä. Tietoturva-asiatkin on hyvä pitää jatkuvasti mielessä ja tehdä softaan tarvittavat validaatiot ym.

Paperille ei ole enää piirretty mitään 15 vuoteen Pitää osata suunnittelutyökalujen käyttö, laadunvarmistusasiat, julkaisuprosessit ym. Aika monitaitoista hommaa siis, eikä missään nimessä "robotoitavissa" vielä pitkiin aikoihin.

No se paperi oli "paperi". Tavoittelin vain ajatusta, että se toiminnallisuus on haastavampi osuus kuin itse ohjelmointikieli. Kuten itsekkin tuossa kirjoitit.

Jos ajatellaan vaikka taajuusmuuntajan softakehittäjää, niin se ei välttämättä ole ollenkaan nörtti. Ei välttämättä osaa käyttää tietokonetta sen kummemmin kuin peruskäyttäjä. Mutta luuultavasti elektroniikasta aika paljon käsitystä.

[jarikos]

Koko "koodaamisen" riemukkuuteen pääsee kun suunnittelee itse analogi/digitaali ohjaukset ja siihen päälle koodaa sulautetun ohjaimen sekä siihen vielä ohjaus-PC ohjelmiston. Joskus kun koneet oli hitaita, piti aikakriittiset osat kirjoittaa konekielellä vaikka muuten pääohjelma olikin Pascalilla kirjoitettua.

Nykyään tehdään melko laiskaa koodia kun koneiden tehot ei tule helposti vastaan. Tosin olen nähnyt senkin kun softa on niin tehottomaksi tehty, että järeimpiä palvelimia tietokanta omallaan ja sovellus sekä edusta omallaan kestää yhden käyttäjän ja toisen käyttäjän tullessa koko ympäristö kyykkää tehon puutteeseen.

[jiipee]

Joskus kun koneet oli hitaita, piti aikakriittiset osat kirjoittaa konekielellä vaikka muuten pääohjelma olikin Pascalilla kirjoitettua.

On tuollaista optimointia tullut tehtyä, mm. nopeutettua C-kielisen ohjelman kriittisempiä kohtia assemblerilla. Kyllä niillä lisävauhtia tulikin. Nuorempi kehittäjä otti projektin haltuun myöhemmin 90-luvulla tehdessään muunnosta Windows-maailmaan. En tiedä käyttikö (tai pystyikö edes) hän niitä meikäläisen kirjoittamia optimointeja enää siinä vaiheessa. Sen kehitysketjun tuotos on edelleen muutamalla asiakkaalla käytössä, joten ei se ihan saveen mennyt...

[juntunen]

Kyllä vakavat ohjelmointihommat tuli aloitettua konekielellä ja assemblerilla käännettiin jotta ne saatiin sitten lopulliseen prosessorin ymmärtämään muotoon. Matkapuhelinten DSP:llä ei ollut paljoa RAM:mia eikä ohjelmamuistiakaan. Tuotantoon meni versio jossa koodi oli ROM:milla joten koodiin oli laitettu hyppyjä ohjelma-RAM:mille jotta myöhemmin löytyvät virheet pystyttiin korjaamaan. Olihan se monimutkaista mutta kyllä nämä nykyiset systeemit ovat montaa kertaluokkaa monimutkaisempia ja siksipä niiden tekeminen maksaa.

[lyytinen]

IT-alalla on kyllä myös ihan hyvin palkattuja työpaikkoja tutkimuksen sarallakin. Veikkaisin, että suurimman osan mielestä on hyvä, että on selkeä päämäärä eli tuote, olipa se kaupan tai terveydenhuollon tietojärjestelmä tai webbikauppa, mobiilipeli tai GPS-kyntöopastin. Itse tykkään enemmän just pioneerihommista eli että tehdään jotain oikeasti uutta ja sormet kyynärpäitä myöten ristissä toivotaan, että päästäisiin historiankirjoihin positiivisessa mielessä. Eli siis kun sukulaispoika tai -tyttö on päättämässä kouluaan, olipa hän tunnollinen puurtaja tai kauhukakara, sieltä IT-alalta voi löytyä hänellekin just se paras työpaikka.

Sen sanon vaan mitä isäukkokin minulle aikoinaan sanoi, että kouluja kannattaa käydä mahdollisimman pitkälle. En kyllä parempaa elämänohjetta ole ikinä saanut. Ennättää niitten 40-vuotiaitten tienauraustraktorien ja metallisorvien kanssa pelata vapaa-ajallakin. Ja siellä yliopistossa saa semmosen työkalupakin, että osaa optimoinnit jo algoritmitasolla niin ei enää nykypäivänä (viimeseen 25 vuoteen) tarvii C:tä matalampaa kieltä. Eikä yritä mitään, minkä tietojenkäsittelytieteen keskeiset teoriat sanovat mahdottomaksi (esim. P-NP ongelmat, pysähtymisongelma).