Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
jussi77 kirjoitti: ↑Ti Syys 20, 2022 11:55 am
ja kotona oli porukkaa kellä oli aikaa ja tilaisuus lämmittää. sekä motivaattorina kämpän lämpötila.
ei meillä muut isommin ole kiinnostuneita pelaamaan puiden kanssa kun eivät joudu maksamaan sähkölaskua. ja yllättäen lämmitysjärjestelmä pitää kämpän lämpötilan tasaisena niin ei ilmene tarvetta lämmittää. Taidankin kokeilla pudottaa lämpötilaa jokusen asteen, josko joku havahtuisi asiaan.
Näin minä ainakin teen eli peruslämpö pienemmälle ja takkaan tuli…
Vielä kun saisi suihkun toimimaan kolikoilla tai poleteilla
Mä kyllä pysyn kannassani, ettei puun poltto useinkaan ole kiin tehokasta. Varmasti joku masinisti lämmittää paremmalla hyötysuhteella, mutta keskiverto puunpolttaja ei saavuta niin korkeaa hyötysuhdetta.
Itse läheltä seurasin taloa, jota lämmitettiin puulla. Vuodessa meni yli 30 pinomottia keskuslämmityskattilassa. Myöhemmin lämmitykseen valjastettiin maalämpöpumppu, joka ottaa vuosittain 7000-8000kWh. Siitä voi laskea, kuinka huono hyötysuhde oli. Onneksi ei mitoitettu maalämpöä Niben laskelman mukaisesti; olis tullu turhan järeä systeemi.
Tuossa kyllä epäiltiin huonoa hyötysuhdetta, kun vesitilavuus oli aika pieni, minkä vuoksi valkeaa täytyy pitää useammin (pieni kyty melkein kokoajan) ja savupelliä ei suljettu välistä. Kesälläkin täytyi pitää päivittäin valkea suihkuveden takia. Tämä oli varmaan äärimmäisen huono esimerkki, mutta epäilen näitä olevan paljo muitakin.
mika604 kirjoitti: ↑Ma Syys 19, 2022 7:24 am
Toisaalta tuossa laskelmassa sekapuiden hinnaksi on laskettu 100€ , joka on kyllä hirmuinen hinta puista. Tai sitten etelän kaupungeissa löytyy maksukykyä paljon enemmän.
Aika hyvä hinta. Siis, kiintokuution hinta 300€.
Maanomistajalle maksetaan kuitupuusta noin 20€ kiintokuutio hankintana. Siis ostaja hakee puut metsästä...
Paljonko makasanee koivuranka nuppikuorma kotiin tuotuna?
Koivukuitu 40 euroa k-m3. Sis. Alv. Rahti 100e/h+ 2e/km
mika604 kirjoitti: ↑Ma Syys 19, 2022 7:24 am
Toisaalta tuossa laskelmassa sekapuiden hinnaksi on laskettu 100€ , joka on kyllä hirmuinen hinta puista. Tai sitten etelän kaupungeissa löytyy maksukykyä paljon enemmän.
Aika hyvä hinta. Siis, kiintokuution hinta 300€.
Maanomistajalle maksetaan kuitupuusta noin 20€ kiintokuutio hankintana. Siis ostaja hakee puut metsästä...
Paljonko makasanee koivuranka nuppikuorma kotiin tuotuna?
Koivukuitu 40 euroa k-m3. Sis. Alv. Rahti 100e/h+ 2e/km
Missä päin tuo koivukuitu sijaitsee? niin edullinen hinta että liekö paljonkin saatavana jos oikeasti kauppaa aletaan hieromaan. muutamalle sadalle kiinnolle olis tarvetta.
mika604 kirjoitti: ↑Ma Syys 19, 2022 7:24 am
Toisaalta tuossa laskelmassa sekapuiden hinnaksi on laskettu 100€ , joka on kyllä hirmuinen hinta puista. Tai sitten etelän kaupungeissa löytyy maksukykyä paljon enemmän.
Aika hyvä hinta. Siis, kiintokuution hinta 300€.
Maanomistajalle maksetaan kuitupuusta noin 20€ kiintokuutio hankintana. Siis ostaja hakee puut metsästä...
Paljonko makasanee koivuranka nuppikuorma kotiin tuotuna?
Koivukuitu 40 euroa k-m3. Sis. Alv. Rahti 100e/h+ 2e/km
Missä päin tuo koivukuitu sijaitsee? niin edullinen hinta että liekö paljonkin saatavana jos oikeasti kauppaa aletaan hieromaan. muutamalle sadalle kiinnolle olis tarvetta.
Napapiirillä. Metsähallituksen hinta. Rahdin hinta paikalliselta autoilijalta. Hinnat viimeviikolta.
mika604 kirjoitti: ↑Ma Syys 19, 2022 7:24 am
Toisaalta tuossa laskelmassa sekapuiden hinnaksi on laskettu 100€ , joka on kyllä hirmuinen hinta puista. Tai sitten etelän kaupungeissa löytyy maksukykyä paljon enemmän.
Aika hyvä hinta. Siis, kiintokuution hinta 300€.
Maanomistajalle maksetaan kuitupuusta noin 20€ kiintokuutio hankintana. Siis ostaja hakee puut metsästä...
Paljonko makasanee koivuranka nuppikuorma kotiin tuotuna?
Koivukuitu 40 euroa k-m3. Sis. Alv. Rahti 100e/h+ 2e/km
Missä päin tuo koivukuitu sijaitsee? niin edullinen hinta että liekö paljonkin saatavana jos oikeasti kauppaa aletaan hieromaan. muutamalle sadalle kiinnolle olis tarvetta.
Napapiirillä. Metsähallituksen hinta. Rahdin hinta paikalliselta autoilijalta. Hinnat viimeviikolta.
mika604 kirjoitti: ↑Ma Syys 19, 2022 7:24 am
Toisaalta tuossa laskelmassa sekapuiden hinnaksi on laskettu 100€ , joka on kyllä hirmuinen hinta puista. Tai sitten etelän kaupungeissa löytyy maksukykyä paljon enemmän.
Aika hyvä hinta. Siis, kiintokuution hinta 300€.
Maanomistajalle maksetaan kuitupuusta noin 20€ kiintokuutio hankintana. Siis ostaja hakee puut metsästä...
Paljonko makasanee koivuranka nuppikuorma kotiin tuotuna?
Koivukuitu 40 euroa k-m3. Sis. Alv. Rahti 100e/h+ 2e/km
Missä päin tuo koivukuitu sijaitsee? niin edullinen hinta että liekö paljonkin saatavana jos oikeasti kauppaa aletaan hieromaan. muutamalle sadalle kiinnolle olis tarvetta.
Napapiirillä. Metsähallituksen hinta. Rahdin hinta paikalliselta autoilijalta. Hinnat viimeviikolta.
mtalo kirjoitti: ↑Ti Syys 20, 2022 7:03 pm
Mä kyllä pysyn kannassani, ettei puun poltto useinkaan ole kiin tehokasta. Varmasti joku masinisti lämmittää paremmalla hyötysuhteella, mutta keskiverto puunpolttaja ei saavuta niin korkeaa hyötysuhdetta.
Itse läheltä seurasin taloa, jota lämmitettiin puulla. Vuodessa meni yli 30 pinomottia keskuslämmityskattilassa. Myöhemmin lämmitykseen valjastettiin maalämpöpumppu, joka ottaa vuosittain 7000-8000kWh. Siitä voi laskea, kuinka huono hyötysuhde oli. Onneksi ei mitoitettu maalämpöä Niben laskelman mukaisesti; olis tullu turhan järeä systeemi.
Tuossa kyllä epäiltiin huonoa hyötysuhdetta, kun vesitilavuus oli aika pieni, minkä vuoksi valkeaa täytyy pitää useammin (pieni kyty melkein kokoajan) ja savupelliä ei suljettu välistä. Kesälläkin täytyi pitää päivittäin valkea suihkuveden takia. Tämä oli varmaan äärimmäisen huono esimerkki, mutta epäilen näitä olevan paljo muitakin.
Meillä meni sellaisessa vähän pidennetyssä (muistaakseni 11 m) rintamamiestalossa varaajaan liitetyssä Jämän yläpalokattilassa vuodessa n. 15 pinokuutiota pääasiassa havuhalkoa. Kesällä ei lämmitetty, vaan käyttövesi lämpisi sähköllä. Nyt siellä on maalämpö, en ole kysynyt sähkön kulutusta.
mtalo kirjoitti: ↑Ti Syys 20, 2022 7:03 pm
Mä kyllä pysyn kannassani, ettei puun poltto useinkaan ole kiin tehokasta. Varmasti joku masinisti lämmittää paremmalla hyötysuhteella, mutta keskiverto puunpolttaja ei saavuta niin korkeaa hyötysuhdetta.
Itse läheltä seurasin taloa, jota lämmitettiin puulla. Vuodessa meni yli 30 pinomottia keskuslämmityskattilassa. Myöhemmin lämmitykseen valjastettiin maalämpöpumppu, joka ottaa vuosittain 7000-8000kWh. Siitä voi laskea, kuinka huono hyötysuhde oli. Onneksi ei mitoitettu maalämpöä Niben laskelman mukaisesti; olis tullu turhan järeä systeemi.
Tuossa kyllä epäiltiin huonoa hyötysuhdetta, kun vesitilavuus oli aika pieni, minkä vuoksi valkeaa täytyy pitää useammin (pieni kyty melkein kokoajan) ja savupelliä ei suljettu välistä. Kesälläkin täytyi pitää päivittäin valkea suihkuveden takia. Tämä oli varmaan äärimmäisen huono esimerkki, mutta epäilen näitä olevan paljo muitakin.
Meillä meni sellaisessa vähän pidennetyssä (muistaakseni 11 m) rintamamiestalossa varaajaan liitetyssä Jämän yläpalokattilassa vuodessa n. 15 pinokuutiota pääasiassa havuhalkoa. Kesällä ei lämmitetty, vaan käyttövesi lämpisi sähköllä. Nyt siellä on maalämpö, en ole kysynyt sähkön kulutusta.
Tässä mun tietämässä tapauksessa kokonaispinta-ala on jotain 200-250 neliötä. Jokatapauksessa maalämmön 3:n hyötysuhteella (vesikieroiset patterit) laskettuna lämmitysenergiaa tarvitaan vuosittain 21000-24000kWh. Mutta mutta puuta meni kutakuinkin 45 heittomottia.
Markkinaoppikoulussa sanotaan säännön olevan että hinnat muodostuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Kun polttopuun tai minkä tahansa energialähteen markkina kuumenee niin hinta karkaa.
Jos on täysin muiden armoilla olipa mikä tahansa energia kyseessä niin "artisti maksaa".
Puunpoltolla voi olla huono hyötysuhde muihin himmelitekniikoihin verraten mutta raaka-ainetta on vielä aika helposti saatavilla ja yksilö voi omilla toimilla vaikuttaa sen itselle tuomaan hyötyyn merkittävästi.
Toki nykyinen ideologiahuumassa piehtaroiva järjestelmä mättää kapuloita yksilöiden rattaisiin siinä määrin rivakkaa tahtia, että yksilön omien toimien vaikuttavuus joutuu enenevässä määrin alttiiksi hyödyn saannissa. Puuenergiakin politisoitiin siinä määrin "tolokusti" että saa nähdä, miten meitin käy. Toivottavasti käy vähemmän huonosti, ettei historiasta tuttuja siperian oppeja tarvitse ihan kaikkia uudelleen opetella. Nykyisyys on kyllä noiden oppien kertausta mutta tuleeko todistukseen jakkara, jäädäänkö peräti luokalle, sen näyttää osaltaan edessä aukeava talvi. Rukoilkaamme leutoja kelejä.
Harri S kirjoitti: ↑Ti Syys 13, 2022 4:28 pm
Helenin aspan rouva soitteli perään kun vaihdan tulevaisuudessa sähköyhtiötä ja tarjos halpaa vuoden määräaikaista sopparia hintaan 46 senttiä kWh tai pörssisähkösopimusta.
Annoin sille hieman palautetta vakiasiakkaan viesteihin reagoinnista ja asiakaspalveluun soittamisen vasteajoista, jotka molemmat on olleet alkukesästä asti äärettömiä (ei siis reagointia ollenkaan). Mulla kun oli tarve saada heiltä lukittua toistaiseksi voimassaoleva soppari jota eivät myyneet muuten kuin ”tiskin alta” puhelimella soitettaessa.
Sanoin myös että uusi yhtiö tarjoaa tänä päivänäkin toistaiseksi voimassaolevaa sopparia, jollaisen halusin, ja Helenin lopulta lopettaessa vastaavan tuotteen myymisen kokonaan, oli se viimeinen niitti meikäläiselle, koska määräaikaista en halua, enkä pörssisähköä kun markkinat on sekaisin, joihin ne nyt asiakkaansa käytännössä pakottaa, vanhan määräaikaisen loppuessa (piti alunperin jatkua toistaiseksi voimassaolevana).
No vielä ollaan asiakassuhteessa tovi ja nautitaan halvasta sähköstä, mutta tekeekö joku tosiaan tuon kanssa määräaikaisia sitovia vuoden soppareita yli 46 sentin kilowattituntihintaan (viikko sitten hinta yli 57 senttiä/kWh). Jos tekee, niin hyvin on kyllä menny pelottelut perille tai kulutus ihan minimaalista.
Hintahan ei ole kuin kymmenkertainen nykyiseen verrattuna ja yli nelinkertainen (tulevaisuudessa 1.10. alkaen kaksinkertainen) siihen toistaiseksi voimassaolevaan jonka myynnin siis lopettivat.
Taitaa tuokin firma kulkea Fortumin jalanjäljissä.
Tämä on kauheaa!
Tyttäreni kuitenkin sai paikalliselta yhtiöltä 15,5 c:n/kWh, jota ihmettelen 1.10 alkavaksi sopimukSEKSI.
mtalo kirjoitti: ↑Ti Syys 20, 2022 7:03 pm
Mä kyllä pysyn kannassani, ettei puun poltto useinkaan ole kiin tehokasta. Varmasti joku masinisti lämmittää paremmalla hyötysuhteella, mutta keskiverto puunpolttaja ei saavuta niin korkeaa hyötysuhdetta.
Itse läheltä seurasin taloa, jota lämmitettiin puulla. Vuodessa meni yli 30 pinomottia keskuslämmityskattilassa. Myöhemmin lämmitykseen valjastettiin maalämpöpumppu, joka ottaa vuosittain 7000-8000kWh. Siitä voi laskea, kuinka huono hyötysuhde oli. Onneksi ei mitoitettu maalämpöä Niben laskelman mukaisesti; olis tullu turhan järeä systeemi.
Tuossa kyllä epäiltiin huonoa hyötysuhdetta, kun vesitilavuus oli aika pieni, minkä vuoksi valkeaa täytyy pitää useammin (pieni kyty melkein kokoajan) ja savupelliä ei suljettu välistä. Kesälläkin täytyi pitää päivittäin valkea suihkuveden takia. Tämä oli varmaan äärimmäisen huono esimerkki, mutta epäilen näitä olevan paljo muitakin.
Meillä meni sellaisessa vähän pidennetyssä (muistaakseni 11 m) rintamamiestalossa varaajaan liitetyssä Jämän yläpalokattilassa vuodessa n. 15 pinokuutiota pääasiassa havuhalkoa. Kesällä ei lämmitetty, vaan käyttövesi lämpisi sähköllä. Nyt siellä on maalämpö, en ole kysynyt sähkön kulutusta.
Tässä mun tietämässä tapauksessa kokonaispinta-ala on jotain 200-250 neliötä. Jokatapauksessa maalämmön 3:n hyötysuhteella (vesikieroiset patterit) laskettuna lämmitysenergiaa tarvitaan vuosittain 21000-24000kWh. Mutta mutta puuta meni kutakuinkin 45 heittomottia.
Omassa asunnossa oli edellisillä asukkailla mennyt puuta 40 pinokuutiota vuodessa. Marraskuussa tulee eka vuosi täyteen maalämmöllä. Nyt mennyt 13000kWh ja näyttäis että 15t kWh yli ei mene. -53 rakennettu, 2krs yht 210m2+ rappu puolilämmin 60m3. Puulla ei lämmitetty. Pumppuna omatekemä Ekowell josta kunnostuksen jälkeen otetiin viimeinenkin kJ ulos. Tuleva talvi lämpiää puulla ja ekowell huolehtii lämmönsäädöstä ja jatkaa lämmitystä jos varaaja jäähtyy. Talo napapiirillä.
Aulispoika kirjoitti: ↑Ke Syys 21, 2022 8:14 pm
Tämä on kauheaa!
Tyttäreni kuitenkin sai paikalliselta yhtiöltä 15,5 c:n/kWh, jota ihmettelen 1.10 alkavaksi sopimukSEKSI.
Aika kallista, mulla on vielä sopparit voimassa 4,46 senttiä kWh.
Jos tyttärellä olis munat niin se saattais olla poika.
Täällä paikallinen yhtiö tarjoaa nyt ~50 senttiä kWh, enkä tarttunu edulliseen tilaisuuteen, kun ei kannata sopimussakkoa maksaa.
Pikkuveli maksaa sähköstä muutaman sentin kWh, silti rakensi aurinkovoimalan ja nappas niillä aurinkopaneeleilla 30MWh ekan vuoden aikana, omaan käyttöön kaikki (jolla kuittas 2kk vuosittaisesta sähköntarpeesta), vaikka olis kesän aikana saanu moninkertaisen hinnan myymällä pörssiin.
Ei se kuitenkaan kauhistele mun tulevia sähkölaskuja, kun ei se lasku tätä taloutta nykyisellä pienellä kulutuksella ahdinkoonkaan aja.
Sama maksumuutos se on edessä kaikilla muillakin lähivuosien aikana kun suunta on selvä.
mtalo kirjoitti: ↑Ti Syys 20, 2022 7:03 pm
Mä kyllä pysyn kannassani, ettei puun poltto useinkaan ole kiin tehokasta. Varmasti joku masinisti lämmittää paremmalla hyötysuhteella, mutta keskiverto puunpolttaja ei saavuta niin korkeaa hyötysuhdetta.
Itse läheltä seurasin taloa, jota lämmitettiin puulla. Vuodessa meni yli 30 pinomottia keskuslämmityskattilassa. Myöhemmin lämmitykseen valjastettiin maalämpöpumppu, joka ottaa vuosittain 7000-8000kWh. Siitä voi laskea, kuinka huono hyötysuhde oli. Onneksi ei mitoitettu maalämpöä Niben laskelman mukaisesti; olis tullu turhan järeä systeemi.
Tuossa kyllä epäiltiin huonoa hyötysuhdetta, kun vesitilavuus oli aika pieni, minkä vuoksi valkeaa täytyy pitää useammin (pieni kyty melkein kokoajan) ja savupelliä ei suljettu välistä. Kesälläkin täytyi pitää päivittäin valkea suihkuveden takia. Tämä oli varmaan äärimmäisen huono esimerkki, mutta epäilen näitä olevan paljo muitakin.
Meillä meni sellaisessa vähän pidennetyssä (muistaakseni 11 m) rintamamiestalossa varaajaan liitetyssä Jämän yläpalokattilassa vuodessa n. 15 pinokuutiota pääasiassa havuhalkoa. Kesällä ei lämmitetty, vaan käyttövesi lämpisi sähköllä. Nyt siellä on maalämpö, en ole kysynyt sähkön kulutusta.
Tässä mun tietämässä tapauksessa kokonaispinta-ala on jotain 200-250 neliötä. Jokatapauksessa maalämmön 3:n hyötysuhteella (vesikieroiset patterit) laskettuna lämmitysenergiaa tarvitaan vuosittain 21000-24000kWh. Mutta mutta puuta meni kutakuinkin 45 heittomottia.
Omassa asunnossa oli edellisillä asukkailla mennyt puuta 40 pinokuutiota vuodessa. Marraskuussa tulee eka vuosi täyteen maalämmöllä. Nyt mennyt 13000kWh ja näyttäis että 15t kWh yli ei mene. -53 rakennettu, 2krs yht 210m2+ rappu puolilämmin 60m3. Puulla ei lämmitetty. Pumppuna omatekemä Ekowell josta kunnostuksen jälkeen otetiin viimeinenkin kJ ulos. Tuleva talvi lämpiää puulla ja ekowell huolehtii lämmönsäädöstä ja jatkaa lämmitystä jos varaaja jäähtyy. Talo napapiirillä.
Onko menny maalämpöpumpulle tuo 13000kWh vai tuvan kokonaiskulutus?
Oli päällä tunnin verran aamuyöllä ja tuli ilmeisesti uudestaan kymmenen aikaan aamupäivällä. Edes vesivoiman tuotanto ei värähtänytkään, kaikki säätö sähkön tuonnilla?
(Myöhemmin tätä lukevat joutuvat tietenkin valitsemaan tämän päivän Fingridin sivulla.)
mtalo kirjoitti: ↑Ti Syys 20, 2022 7:03 pm
Mä kyllä pysyn kannassani, ettei puun poltto useinkaan ole kiin tehokasta. Varmasti joku masinisti lämmittää paremmalla hyötysuhteella, mutta keskiverto puunpolttaja ei saavuta niin korkeaa hyötysuhdetta.
Itse läheltä seurasin taloa, jota lämmitettiin puulla. Vuodessa meni yli 30 pinomottia keskuslämmityskattilassa. Myöhemmin lämmitykseen valjastettiin maalämpöpumppu, joka ottaa vuosittain 7000-8000kWh. Siitä voi laskea, kuinka huono hyötysuhde oli. Onneksi ei mitoitettu maalämpöä Niben laskelman mukaisesti; olis tullu turhan järeä systeemi.
Tuossa kyllä epäiltiin huonoa hyötysuhdetta, kun vesitilavuus oli aika pieni, minkä vuoksi valkeaa täytyy pitää useammin (pieni kyty melkein kokoajan) ja savupelliä ei suljettu välistä. Kesälläkin täytyi pitää päivittäin valkea suihkuveden takia. Tämä oli varmaan äärimmäisen huono esimerkki, mutta epäilen näitä olevan paljo muitakin.
Meillä meni sellaisessa vähän pidennetyssä (muistaakseni 11 m) rintamamiestalossa varaajaan liitetyssä Jämän yläpalokattilassa vuodessa n. 15 pinokuutiota pääasiassa havuhalkoa. Kesällä ei lämmitetty, vaan käyttövesi lämpisi sähköllä. Nyt siellä on maalämpö, en ole kysynyt sähkön kulutusta.
Tässä mun tietämässä tapauksessa kokonaispinta-ala on jotain 200-250 neliötä. Jokatapauksessa maalämmön 3:n hyötysuhteella (vesikieroiset patterit) laskettuna lämmitysenergiaa tarvitaan vuosittain 21000-24000kWh. Mutta mutta puuta meni kutakuinkin 45 heittomottia.
Omassa asunnossa oli edellisillä asukkailla mennyt puuta 40 pinokuutiota vuodessa. Marraskuussa tulee eka vuosi täyteen maalämmöllä. Nyt mennyt 13000kWh ja näyttäis että 15t kWh yli ei mene. -53 rakennettu, 2krs yht 210m2+ rappu puolilämmin 60m3. Puulla ei lämmitetty. Pumppuna omatekemä Ekowell josta kunnostuksen jälkeen otetiin viimeinenkin kJ ulos. Tuleva talvi lämpiää puulla ja ekowell huolehtii lämmönsäädöstä ja jatkaa lämmitystä jos varaaja jäähtyy. Talo napapiirillä.
Onko menny maalämpöpumpulle tuo 13000kWh vai tuvan kokonaiskulutus?
Maalämmölle 13000, koko tuvan+ verstas ja puupuoli mukana 17000kWh. Suunnittelu laskelmissa oli maalämmön osuus 18000kWh/vuosi.