Valintani on Kitkarengas

[Antsuko]

Tuolla yksi vanha juttu.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/noki ... 326274342b

Lisäksi löytyy Kaarle Kupiaisen hyviä tutkimuksia kokonaisuudessaan katupölystä. Parhaimpiin tuloksiin päästään kun hiekoitushiekka on oikean laatuista ja lisäksi katujen kastelulla suuri vaikutus haitallisen partikkelikoon sitomisessa. Nastarengas omalta osaltaan rikkoo tien pintaa mutta sitten taas kitkarenkaita varten tehdään hiekoitusta ja se aiheuttaa santapaprei-ilmiön nastarenkaille, joka taas kitkarenkaiden imukuppi-ilmiöllä (25% suurempi kuin nastalla) saadaan heitettyä hengitysilmaan.

En väittänyt ettei nastarengas aiheuta haittaa hengitysilmaan vaan väitin että kitkarengas aiheuttaa sitä enemmän. No eiköhän tämä pointtini tullut jo selväksi...

Niin... kymmenen vuoden takaisten tutkimusten mukaan silloisista renkaista kitkarenkaat ovat nostaneet olemassa olevaa pölyä ilmaan enemmän. Nastrenkaat kuitenkin saavat aikaan enemmän pölyä. Nykyisillä renkailla pölyn nostatuksessa ei välttämättä ole samanlaista eroa. Nastarenkaissa on yhtä lailla lamelleja nastallisia kuviopaloja lukuunottamatta.

[Superdexta-64]

Tuolla yksi vanha juttu.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/noki ... 326274342b

Lisäksi löytyy Kaarle Kupiaisen hyviä tutkimuksia kokonaisuudessaan katupölystä. Parhaimpiin tuloksiin päästään kun hiekoitushiekka on oikean laatuista ja lisäksi katujen kastelulla suuri vaikutus haitallisen partikkelikoon sitomisessa. Nastarengas omalta osaltaan rikkoo tien pintaa mutta sitten taas kitkarenkaita varten tehdään hiekoitusta ja se aiheuttaa santapaprei-ilmiön nastarenkaille, joka taas kitkarenkaiden imukuppi-ilmiöllä (25% suurempi kuin nastalla) saadaan heitettyä hengitysilmaan.

En väittänyt ettei nastarengas aiheuta haittaa hengitysilmaan vaan väitin että kitkarengas aiheuttaa sitä enemmän. No eiköhän tämä pointtini tullut jo selväksi...

Niin... kymmenen vuoden takaisten tutkimusten mukaan silloisista renkaista kitkarenkaat ovat nostaneet olemassa olevaa pölyä ilmaan enemmän. Nastrenkaat kuitenkin saavat aikaan enemmän pölyä. Nykyisillä renkailla pölyn nostatuksessa ei välttämättä ole samanlaista eroa. Nastarenkaissa on yhtä lailla lamelleja nastallisia kuviopaloja lukuunottamatta.

Tervahauta Heikki ja muut alan asiantuntijat ovat näitä tutkineet, löytyy varmasti tuoreempiakin tutkimuksia. Itselläni ei kompetenssi riitä että olisin heidän kanssaan erimieltä.

[Superdexta-64]

Jäin vielä miettimään että jos kitkarenkaan pito perustuu tuohon imukuppi-ilmiöön, niin eikö silloin niiden paremmaksi kehittyminen nosta juurikin enemmän pölyä nyt, kuin 10 vuotta sitten? Lisäksi nastarenkaiden nastat ovat kehittyneet vähemmän tietä kuluttavaksi joten tuo ilman pöllyttämisen ero on voinut kasvaa suuremmaksi, kuin mitä se on ollut aiemmin. Tämä oli nyt vain omaa mutupäätelmää.

[jompsa]

Eikös tää valinta kummilla ajelee ole enemmäkin luonnekysymys. Toisilla on kiire koko ajan ja edessä ajavasta on ohi päästävä, nastat. Toiset on kiireettömiä ja katselevat maisemia hyvällä tuulella, kitkat.

[Aakku]

Eikös tää valinta kummilla ajelee ole enemmäkin luonnekysymys. Toisilla on kiire koko ajan ja edessä ajavasta on ohi päästävä, nastat. Toiset on kiireettömiä ja katselevat maisemia hyvällä tuulella, kitkat.

Kyllä sitä nastoilla ajellessakin voi olla hyvällä tuulella, eikä aina kylmä rinki perseen alla.

[Matsikka]

Eikös tää valinta kummilla ajelee ole enemmäkin luonnekysymys. Toisilla on kiire koko ajan ja edessä ajavasta on ohi päästävä, nastat. Toiset on kiireettömiä ja katselevat maisemia hyvällä tuulella, kitkat.

Kyllä sitä nastoilla ajellessakin voi olla hyvällä tuulella, eikä aina kylmä rinki perseen alla.

Nastakuski voi kattella maisemiakin rennommin.

[EKo]

Kyllä sitä nastoilla ajellessakin voi olla hyvällä tuulella, eikä aina kylmä rinki perseen alla.

Niin voisi ja varmaan moni ajaakin.
Mutta (suuri) osa autoilijoista lienee ajotyyliltään sellaisia, että ulosmittaavat auton ja renkaiden kaiken suorituskyvyn.
En oikein keksi muutakaan syytä sille, että täälläkin jotkut kirjoittelevat, että 'tuskailin kitkojen kanssa pari viikkoa ja sitten oli pakko vaihtaa nastarenkaisiin'.
Itselläni ei ole ollut oikeastaan koskaan mitään tuskaa kitkojen kanssa näyden reilun kymmenen vuoden aikana. Märkä jää vaikuttaa sen verran, että ajonopeus esim. sivutiellä putoaa 5 tai 10 km/h. Tai risteykseen aloitan jarrutuksen pahalla kelillä luokkaa 2 sekuntia aiemmin. Jos nuo marginaalit unohtaa ja ajaa kuin viimeistä päivää joka tilanteeseen oli keli mikä hyvänsä, niin tuskaa varmaan kokeekin.
Ja noita varovaisuus-kelejä on minulla talvessa muutamalla reissulla, varmaan luokkaa alle kymmenen reissua.

[Aakku]

Kyllä sitä nastoilla ajellessakin voi olla hyvällä tuulella, eikä aina kylmä rinki perseen alla.

Niin voisi ja varmaan moni ajaakin.
Mutta (suuri) osa autoilijoista lienee ajotyyliltään sellaisia, että ulosmittaavat auton ja renkaiden kaiken suorituskyvyn.
En oikein keksi muutakaan syytä sille, että täälläkin jotkut kirjoittelevat, että 'tuskailin kitkojen kanssa pari viikkoa ja sitten oli pakko vaihtaa nastarenkaisiin'.
Itselläni ei ole ollut oikeastaan koskaan mitään tuskaa kitkojen kanssa näyden reilun kymmenen vuoden aikana. Märkä jää vaikuttaa sen verran, että ajonopeus esim. sivutiellä putoaa 5 tai 10 km/h. Tai risteykseen aloitan jarrutuksen pahalla kelillä luokkaa 2 sekuntia aiemmin. Jos nuo marginaalit unohtaa ja ajaa kuin viimeistä päivää joka tilanteeseen oli keli mikä hyvänsä, niin tuskaa varmaan kokeekin.
Ja noita varovaisuus-kelejä on minulla talvessa muutamalla reissulla, varmaan luokkaa alle kymmenen reissua.

Minä voisin ajaa ihan hyvin kesärenkailla läpi vuoden, jos laki sallisi. Ei se siitä pidosta kiinni ole, mutta on asioita, joita kannattaa ottaa huomioon. Tärkein on yllätyksenä tulleet tilanteet. Paraskin varautuminen ei poista yllätystä liikenteessä. Toinen asia on siinä, että näitä huonolla pidolla ajavia ja osaamattomia on paljon. Mitäs, jos se vastaantulijan auto alkaakin heittelehtimään kohti keulaa. Itse ainakin suosittelisin tällaiselle kuskille kaikkein pitävimpiä uudehkoja nastarenkaita. En paukuttelisi henkseleitäni kitkoilla pärjäämiselläni. Se tärkein syy itselläni on, että kaikkia autojani ajaa myös muut. Kuka paremmalla ja kuka huonommalla ajotaidolla.

[EKo]

Kyllä sitä nastoilla ajellessakin voi olla hyvällä tuulella, eikä aina kylmä rinki perseen alla.

Niin voisi ja varmaan moni ajaakin.
Mutta (suuri) osa autoilijoista lienee ajotyyliltään sellaisia, että ulosmittaavat auton ja renkaiden kaiken suorituskyvyn.
En oikein keksi muutakaan syytä sille, että täälläkin jotkut kirjoittelevat, että 'tuskailin kitkojen kanssa pari viikkoa ja sitten oli pakko vaihtaa nastarenkaisiin'.
Itselläni ei ole ollut oikeastaan koskaan mitään tuskaa kitkojen kanssa näyden reilun kymmenen vuoden aikana. Märkä jää vaikuttaa sen verran, että ajonopeus esim. sivutiellä putoaa 5 tai 10 km/h. Tai risteykseen aloitan jarrutuksen pahalla kelillä luokkaa 2 sekuntia aiemmin. Jos nuo marginaalit unohtaa ja ajaa kuin viimeistä päivää joka tilanteeseen oli keli mikä hyvänsä, niin tuskaa varmaan kokeekin.
Ja noita varovaisuus-kelejä on minulla talvessa muutamalla reissulla, varmaan luokkaa alle kymmenen reissua.

Minä voisin ajaa ihan hyvin kesärenkailla läpi vuoden, jos laki sallisi. Ei se siitä pidosta kiinni ole, mutta on asioita, joita kannattaa ottaa huomioon. Tärkein on yllätyksenä tulleet tilanteet. Paraskin varautuminen ei poista yllätystä liikenteessä. Toinen asia on siinä, että näitä huonolla pidolla ajavia ja osaamattomia on paljon. Mitäs, jos se vastaantulijan auto alkaakin heittelehtimään kohti keulaa. Itse ainakin suosittelisin tällaiselle kuskille kaikkein pitävimpiä uudehkoja nastarenkaita. En paukuttelisi henkseleitäni kitkoilla pärjäämiselläni. Se tärkein syy itselläni on, että kaikkia autojani ajaa myös muut. Kuka paremmalla ja kuka huonommalla ajotaidolla.

Joo, en minäkään laittaisi juuri kortin saaneen tyttäreni autoon kitkoja. Mutta parin vuoden ajokokemuksen jälkeen kyllä.

Edelleen kuitenkin kannattaa muistaa, että kitkarenkaat ovat aliedustettuina kolaritilastoissa. Jostain sekin kertoo . . .

[Ajomies]

Aliedustettu? Sitä voisi käyttää monessa liikenneonnettomuudessa, ja eri asioissa. Renkaiden valintaan vaikuttaa paljon se minkälaisissa olosuhteissa ajaa, sekä luotto omiin ajotaitoihin. Se että ajaa niin ettei niihin "yllättäviin" tilanteisiin ajaudu, vaan pitää etäisyydet ja vauhdit sellaisina että niitä yllätyksiä ei tule, onnistuu varmasti usein, mutta kun aina ei tiedä muiden toimintoja, ja jos ne vielä tulee yllättäen, niin siinä tilanteessa kaikki se apu jota vaikka liukkaalla pysähtymiseen tarvitaan on hyväksi. Tämä nyt on minun näkökanta ja perustelu, ja varmasti siihen joku tarjoaa oman näkemyksensä, mutta ei se silti muuta tuota omaa ajatusta miksikään.

[Tureq]

Jäin vielä miettimään että jos kitkarenkaan pito perustuu tuohon imukuppi-ilmiöön, niin eikö silloin niiden paremmaksi kehittyminen nosta juurikin enemmän pölyä nyt, kuin 10 vuotta sitten? Lisäksi nastarenkaiden nastat ovat kehittyneet vähemmän tietä kuluttavaksi joten tuo ilman pöllyttämisen ero on voinut kasvaa suuremmaksi, kuin mitä se on ollut aiemmin. Tämä oli nyt vain omaa mutupäätelmää.

Kyllä se nastarenkaiden asfaltinkulutus lisääntyi siinävaiheessa huomattavasti, kun rengastehtaat oppivat kiertämään pinnoitteen kulutuspykäliä omilla mittauksillaan. Tästä siis seurasi nastamäärien huomattava kasvu, jopa sinne 250 nastaa per rengas.

[EKo]

Aliedustettu? Sitä voisi käyttää monessa liikenneonnettomuudessa, ja eri asioissa.

Toki. Ei mikään estä. Ja niinhän sitä käytetäänkin.

Tässä asiassa se tarkoittaa sitä, että kitkoilla ajetaan vähemmän kolareita kuin niiden suhteellinen osuus talvirenkaista edellyttäisi.
Varmasti asiaan vaikuttaa mm. kitkojen käyttäjien asuinpaikka ja kokemus auton ratissa, mutta eivät kitkat kuitenkaan erityisen vaarallisia tunnu olevan, niin kuin täälläkin moni väittää.

[Antsuko]

En paukuttelisi henkseleitäni kitkoilla pärjäämiselläni. Se tärkein syy itselläni on, että kaikkia autojani ajaa myös muut. Kuka paremmalla ja kuka huonommalla ajotaidolla.

Sen takia (kun muutkin ajavat) ostin viime vuonna kevättalvella uudet nastattomat talvirenkaat, Nokian CR3, renkaan kyljessä lukee STUDLESS. Itse pärjäisin varmaan mainiosti kymmenen vuotta vanhoilla Nokian CQ renkailla, vaikka niillä olen ajanut viimeiset kolme kesäkauttakin.

[Ajomies]

Aliedustettu? Sitä voisi käyttää monessa liikenneonnettomuudessa, ja eri asioissa.

Toki. Ei mikään estä. Ja niinhän sitä käytetäänkin.

Tässä asiassa se tarkoittaa sitä, että kitkoilla ajetaan vähemmän kolareita kuin niiden suhteellinen osuus talvirenkaista edellyttäisi.
Varmasti asiaan vaikuttaa mm. kitkojen käyttäjien asuinpaikka ja kokemus auton ratissa, mutta eivät kitkat kuitenkaan erityisen vaarallisia tunnu olevan, niin kuin täälläkin moni väittää.

Niin sitä pärjäsi pääkaupungissa kolme ekaa talvea kortin saamisen jälkeen kesärenkailla, ja sitten kun oikein alkoi pitoa kaipaamaan, niin pinnoitetut Nokia imukuppi hakkapeliitat ilman nastoja. Kyllä nekin vaan aika liukkaat oli, kun yksi likipiti tilanne niillä tuli.

[Aakku]

En paukuttelisi henkseleitäni kitkoilla pärjäämiselläni. Se tärkein syy itselläni on, että kaikkia autojani ajaa myös muut. Kuka paremmalla ja kuka huonommalla ajotaidolla.

Sen takia (kun muutkin ajavat) ostin viime vuonna kevättalvella uudet nastattomat talvirenkaat, Nokian CR3, renkaan kyljessä lukee STUDLESS. Itse pärjäisin varmaan mainiosti kymmenen vuotta vanhoilla Nokian CQ renkailla, vaikka niillä olen ajanut viimeiset kolme kesäkauttakin.

No onhan nekin paremmat, kuin ne entiset.

[Superdexta-64]

Aika painavaa sanaa on Aalto yliopiston tutkimus 8 vuoden takaa Helsingin seudulla mitatuista tiestön kulumisesta ja liikennepölystä.

http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf

Näyttäisi siltä että suurin syy nastarenkaissa on nastan massa, profiili ja ajonopeus suurimpana sekä renkaan profiili. Alle 50km/h nopeuksissa pölyttää vähemmän kuin kitkarenkaat. Tien urautumisessa on paljon muitakin tekijöitä kuin nastan pisto ja hiertovoimat, puhutaan deformaatiosta. Jos ette jaksa lukea koko tutkimusta niin lukekaa lopusta päätelmät sivulta 90 lähtien.

Helsinkiläisten olisi syytä lukea tämä jos haluavat oikeasti vähentää katupölyn määrää ja tiestön deformaatiota. On tietysti eri asia jos on haluttu vetää mutkat suoriksi ja pähänpinttymä on vain poistaa nastarenkaat tai yksityisautoilu.

Paras lopputulos (linkin tutkimuksen mukaan) olisi kun ajonopeudet tiputettaisiin 50km/h tai alle, raskasliikenne pois eli kevyitä henkilöautoja vain käyttöön. Sitten kaikkiin autoihin nastarenkaat. Lisäksi kiihdytyksiä ja jaruutuksia olisi syytä välttää eli ennakoiva ajotyyli.
Tämä tuskin on se mitä Helsingin vihreät hakevat, joten perusteluiksi todennäköisesti aletaan vääntämään jotain muuta. Aikasemmat vastaavat tutkimukset joissa näihin asioihin viittasin oli julkaistu Helsingin kaupungin sivustoilla ja Helsingin sanomissa, nyt näitä tietoja ei enää löydy vaan sivustot ovat poistettu, syytä voi jokainen vain arvailla. Itse en aja mitään agendaa mutta päätökset olisi hyvä perustua todettuihin ja tutkittuihin asioihin kuin ihmisten mielipiteisiin.

[Ajomies]

Aika painavaa sanaa on Aalto yliopiston tutkimus 8 vuoden takaa Helsingin seudulla mitatuista tiestön kulumisesta ja liikennepölystä.

http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf

Näyttäisi siltä että suurin syy nastarenkaissa on nastan massa, profiili ja ajonopeus suurimpana sekä renkaan profiili. Alle 50km/h nopeuksissa pölyttää vähemmän kuin kitkarenkaat. Tien urautumisessa on paljon muitakin tekijöitä kuin nastan pisto ja hiertovoimat, puhutaan deformaatiosta. Jos ette jaksa lukea koko tutkimusta niin lukekaa lopusta päätelmät sivulta 90 lähtien.

Helsinkiläisten olisi syytä lukea tämä jos haluavat oikeasti vähentää katupölyn määrää ja tiestön deformaatiota. On tietysti eri asia jos on haluttu vetää mutkat suoriksi ja pähänpinttymä on vain poistaa nastarenkaat tai yksityisautoilu.

Paras lopputulos (linkin tutkimuksen mukaan) olisi kun ajonopeudet tiputettaisiin 50km/h tai alle, raskasliikenne pois eli kevyitä henkilöautoja vain käyttöön. Sitten kaikkiin autoihin nastarenkaat. Lisäksi kiihdytyksiä ja jaruutuksia olisi syytä välttää eli ennakoiva ajotyyli.
Tämä tuskin on se mitä Helsingin vihreät hakevat, joten perusteluiksi todennäköisesti aletaan vääntämään jotain muuta. Aikasemmat vastaavat tutkimukset joissa näihin asioihin viittasin oli julkaistu Helsingin kaupungin sivustoilla ja Helsingin sanomissa, nyt näitä tietoja ei enää löydy vaan sivustot ovat poistettu, syytä voi jokainen vain arvailla. Itse en aja mitään agendaa mutta päätökset olisi hyvä perustua todettuihin ja tutkittuihin asioihin kuin ihmisten mielipiteisiin.

Siinä se vika onkin tässä "hullunmyllyssä", kun jonkin asian kanssa lähdetään tekemään päätöksiä, ainoina oikeina, eikä millekään muulle mallille anneta mahdollisuuksia perusteluihin, miksi voisi tehdä toisin, johtaa sitten siihen että yksi ratkaisu sotkee kymmenen muuta. Ja sitten kun tilanne havaitaan, peräytyminen onkin mahdotonta. Näin on käynyt mm. liikennejärjestelyissä monien asutuskeskusten osalta, ensin rakennettiin väylät leveiksi ja sujuviksi, ja vähemmän saastuttavaksi, kun ei synny ruuhkia, on nyt menty siihen vaiheeseen, että niitä ruuhkia synnytetään. Pudotetaan nopeus jalkamiehen vauhtiin, kavennetaan kadut kapeiksi kujiksi, laitetaan sellaisia "pomppuja" muutenkin heikkokuntoisille väylille, ja taas kiihdytellään ja jarrutellaan, ja kulutetaan renkaita, kadun pintaa ym. Eikä sellaisia "viisaita" löydy selittämään tätä asiaa niin että jonkinlainen "tolkku" menisi perille?

[Antsuko]

Aika painavaa sanaa on Aalto yliopiston tutkimus 8 vuoden takaa Helsingin seudulla mitatuista tiestön kulumisesta ja liikennepölystä.

http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf

Näyttäisi siltä että suurin syy nastarenkaissa on nastan massa, profiili ja ajonopeus suurimpana sekä renkaan profiili. Alle 50km/h nopeuksissa pölyttää vähemmän kuin kitkarenkaat. Tien urautumisessa on paljon muitakin tekijöitä kuin nastan pisto ja hiertovoimat, puhutaan deformaatiosta. Jos ette jaksa lukea koko tutkimusta niin lukekaa lopusta päätelmät sivulta 90 lähtien.

Ei tuo oikein luottamusta herätä, kun tekijä Heikkinen kirjottaa silkkaa soopaa heti toisella sivulla.

Nastarenkaat ovat muuttuneet 1990-luvulta alkaen huomattavasti matalaprofiilisemmiksi. Mitä matalampi renkaan profiilisuhde, sitä lyhyempi on renkaan ja tien välisen kosketusalan pituus.

Vyörenkaan kyljet ovat niin joustavat, että renkaan ja tien välisen kosketusalan pituus riippuu ainoastaan renkaan mitoista (ulkohalkaisija ja leveys) ja rengaspaineesta. Vyörenkaan pintapaine, joka määrää kosketuspituuden, on käytännössä sama kuin rengaspaine. Renkaan kylkien vaikutus pintapaineeseen on olematon ja ulkokehän vyörakenteen vaikutus lähes olematon.

Kokonaan toinen asia on, jos samalla akselimassalla käytetään leveämpää rengasta. Silloin tietysti samalla rengaspaineella saadaan lyhyempi kosketuspituus, mutta se ei johdu matalammasta rengasprofiilista. Leveän talvirenkaan valitseminen on typerää, se on huonompi pidoltaan vaikeimmissa olosuhteissa, eli sohjossa ja paksussa irtolumessa.

[Superdexta-64]

Aika painavaa sanaa on Aalto yliopiston tutkimus 8 vuoden takaa Helsingin seudulla mitatuista tiestön kulumisesta ja liikennepölystä.

http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf

Näyttäisi siltä että suurin syy nastarenkaissa on nastan massa, profiili ja ajonopeus suurimpana sekä renkaan profiili. Alle 50km/h nopeuksissa pölyttää vähemmän kuin kitkarenkaat. Tien urautumisessa on paljon muitakin tekijöitä kuin nastan pisto ja hiertovoimat, puhutaan deformaatiosta. Jos ette jaksa lukea koko tutkimusta niin lukekaa lopusta päätelmät sivulta 90 lähtien.

Ei tuo oikein luottamusta herätä, kun tekijä Heikkinen kirjottaa silkkaa soopaa heti toisella sivulla.

Nastarenkaat ovat muuttuneet 1990-luvulta alkaen huomattavasti matalaprofiilisemmiksi. Mitä matalampi renkaan profiilisuhde, sitä lyhyempi on renkaan ja tien välisen kosketusalan pituus.

Vyörenkaan kyljet ovat niin joustavat, että renkaan ja tien välisen kosketusalan pituus riippuu ainoastaan renkaan mitoista (ulkohalkaisija ja leveys) ja rengaspaineesta. Vyörenkaan pintapaine, joka määrää kosketuspituuden, on käytännössä sama kuin rengaspaine. Renkaan kylkien vaikutus pintapaineeseen on olematon ja ulkokehän vyörakenteen vaikutus lähes olematon.

Kokonaan toinen asia on, jos samalla akselimassalla käytetään leveämpää rengasta. Silloin tietysti samalla rengaspaineella saadaan lyhyempi kosketuspituus, mutta se ei johdu matalammasta rengasprofiilista. Leveän talvirenkaan valitseminen on typerää, se on huonompi pidoltaan vaikeimmissa olosuhteissa, eli sohjossa ja paksussa irtolumessa.

On sulla kova luotto itseesi kun valvojan Professori Terhi Pellisen ja ohjaaja Dosentti, TkT Jarkko Valtosen tarkistaman lisensiaattityön yliopistosta heität rokakoriin toteamalla että soopaa on kakkos sivulla omat tietämykseni ei kyllä riitä olemaan tästä tutkimusesta eri mieltä.

[Ambasador]

Menköön huumorin piikkiin, silloin 60 luvulla, kun ei ollut mitään sekarengastus määräyksiä, laitettiin Wartburgiin eteen nastarengasta, kun tuleehan se takapää sieltä kun etupyörät vetää, niin ja nekin oli pinnoitetta hakkapelitan kuviolla olevia.
Kyllä nyt jos avantoon putosin , niin valitsisin mieluummin jääpiikit kuin näppyläjhaskat,
Edelleenkin, tässä on hieman huumoria mukana enemmän kun tutkimus tietoutta!