Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
Tulinpa tuossa sivistäneeksi itseäni vähän niin kuin puolivahingossa. Puhdistelin hapolla sitä taannoin löytämääni Billnäsiä ja silmähän tökkäysi terän kyljessä oleviin merkintöihin 12.2 ja 9
Jotainhan ne nuokin merkiteeraa, oli ajatus ja niinpä hommien salliessa nettiä tonkimaan.
Ja hetihän se löytyi aito aikalaisdokumentti: Luettelo Billnäs'in Takeista 1928, Billnäs 01.01.1928
Siellä sivulla 8 löytyy tuo "Kemin malli". Malli 13 on myös itsellä aktiivikäytössä, sekin metallinilmaisimen ilmaisema metsälöytö.
Sikäli nyt on hieman ristiriitaiset tunnelmat koska tuo numero 9 jää vielä hämrään peittoon. MIkä on numeron merkitys?
Löytyisiköhän sitä tietoa täältä? Voisiko olla valmistusajankohtaan viittaava?
Viimeksi muokannut ihmehitsari, La Touko 21, 2016 11:55 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Olen 13- vuotiaasta asti kerännyt noita vanhoja metsätyövälineitä, etupäässä ajalta ennen moottorisahoja. Paljon silti puuttuu noita Billnäsiä ja Kellokoskeakin, joilla sama numerointi. Itsellä on muistaakseni yhdessä kirveessä myös tuollainen lisäleima, olen olettanut, että olisi esim jollekin firmalle lyöty tuo numero merkiksi, tai sitten tuo on jokin sekundayksilö tms. Joka tapauksessa kannattaa pitää tuo tallessa. Tuo malli 12.2 on ehkä yleisin malli Billnäsiltä, myytiin aikanaan ns. yleiskirveeksi ja metsätyöopuksissa suositeltiin karsintakirveeksi. Itsellä edelleenkin kaikkein käyttökelpoisin malli on 7, eli halkaisukirves, näitä löytyy myös vielä melko paljon. Mielestäni normaalikokoisen polttopuun halkaisussa nämä kaikki nykyiset Fiskarsit ovat leluja tuohon seiskaan nähden, se kuitenkin on kapeateräisenä hyvä uppoamaan puuhun ja halkaisee kerralla, nykykirveissä voima hukkuu yleensä terän leveyteen, Ennen kirveet tietenkin suunniteltiin työhön, ei harrastusvälineiksi.
Ps. On muuten tuo löytämäsi kirves hamaraltaan yllättävän siisti, yleensä ovat hamaraltaan littaan hakattuja.
Miten tuohon numerointiin vaikutti tehdaskorjaus, vanhat terät sai lähettää tehtaalle ja siellä uusittiin nimenomaan lyhkäseksi kulunut terä.
Eli voisiko tuo lisänumero liittyä siihen.
En ole nähnyt tuon uudelleen terittämisen jälkeen mitään lisäleimoja. Kyllä sen kohdan, mihin se uusi teräosa on liitetty pitäisi myös erottua. Paras veistokirveeni on uudelleen teritetty Billnäs
susiluoto kirjoitti:Miten tuohon numerointiin vaikutti tehdaskorjaus, vanhat terät sai lähettää tehtaalle ja siellä uusittiin nimenomaan lyhkäseksi kulunut terä.
Eli voisiko tuo lisänumero liittyä siihen.
Ihan vaan mielenkiinnosta; miten tuommoiseen takeeseen(?) on lisätty materiaalia - ainakin niin että se siinä pysyisi? Tuskin niihin mikkilankaa on lisäilty...
Vaikka en kirveistä paljon ymmärräkään, niin tuo nuc-64:n kommentti terän paksuudesta pitää kyllä kutinsa. Nykyiset kirveet teriltään turhan paksuja - varsinkin kiinan tekeleet. Isäni sanoja lainaten, "kirves pitää olla sellainen, ettei se puuta pelkää" eli pitää upota syvälle puuhun helposti; sillon myös halkeaa helposti.
Pajatyönähän tuota on lisätty. Aihio kuumaksi ja sopiva pala lisää terään takomalla ja sitten karkaisut päästöt ym. En ole alan asiantuntija mutta eikös tuo ole ns. pajahitsausta, eli ahjossa kuumentamiseen perustuu. Yksi piilu mulla myös on joka toisinaan on jopa käytössä, siihen on seppä myös aikanaan takonut lisää tavaraa teräksi, liitoskohta kyllä erottuu tässäkin.
Ps. Jos Masinisteilta löytyy vanhoja, ehkäpä hiukan tavallisuudestakin poikkeavan näköisiä Billnäsin tai Kellokosken kirveitä, niin voi tarjota minulle kokoelmaan hankittavaksi vaikka yksityisviestillä. Myös nämä 60- luvulla tulleet ns. amerikanmallin Billnäsit puuttuvat kokoelmastani hyväkuntoisina.
Itselläni muutama vanha Billnäs mutta ei saa selvää merkinnöistä, mielestäni tuon aloittajan 12 on malli ja pilkun jälkeinen numero merkkaa painoa eli 1 ja 2 ja 3 ovat eri painoisia vaikkakin muoto on sama.
Ja tosiaan taontana nuo tehtiin, appiukolla niitä oli mutta perikunta ilmeisesti hävittänyt tarpeettomina.Jotenkin minulle on muistin syäväreihin jäännyt että tehtaalla korjatut merkittiin jotenkin.Kyläsepät näitä korjaili mutta se onkin eri juttu.
Näytti tuosta pajahitsauksesta/ahjohitsauksesta olevan ihan oma keskustelunsa... ei käsittääkseni kuitenkaan mitään ihan pommin varmaan hommaa... kuten ei mikä tahansa hitsaus muutenkaan...
Billnäsejä ja Kellokoskelaisia on tullut kerättyä useampia, kun on löytynyt sellaisia mistä ei ole hamaraa hakattu pilalle. Ruosteet pois uusi maali ja uusi varsi. Mitä värejä taokset ovat olleet, onko Kellokoskelainen ollut sininen? Kiitos Ihmehitsarille hyvästä aiheesta.
Nuo värit kiinnostaa itseänikin. Mulla on yksi hyvin säilynyt Kellokoskelainen ja se on väriltään hailakan sininen. Sitten mielestäni Billnäsiä on ollut ainakin kahta väriä. Tumma sininen ja oranssi ainakin ovat kuuluneet vanhempina aikoina väreihin, viimeisinä aikoina saattoi olla jotain punaistakin?
Superdextaaja kirjoitti:Veikkaan sitä 9 numeroa armeijan merkinnäksi.
Onko tarkempaa näkemystä, miksi olisi juuri "armeijan ysi"?
Kirves on kylläkin löytynyt alueelta jossa suomalaisjoukot ovat tehneet koukkauksen vihulaisen taakse ja katkaiseet paluutien rajalle. Jotenka voi hyvinkin olla sota-ajan jäämistöä-
Olen löytänyt usempia kirveitä sotatoimialueelta/suomalaisten joukkojen makauksilta, enkä ole niissä havainnut armeijan numeroita
Tässä on mm tuo ylin sellainen, nykyisin reppukirveenä oleva pikku-Billnäs. Siinä ei näkyvillä muuta merkintää kuin Billnäs teksti.
Tuo alla oleva vasen terä on kulkeutunut talliini "appelan perintönä". Siinä ei ole merkintöjä nähtävissä. Jotenkin on mölöhömpi kuin verrokkina oleva Billnäs. Paksumpi silmäinen ja leveämpi. Kuka lie valmistanut?
Numero 9 on mielestäni joka tapauksessa joku välineen omistajatahon tekemä kalustomerkintä. Toki voi olla joku muukin taho armeijan lisäksi mutta todennäköisyydet puhuisivat armeijan puolesta. Kellä muulla on ollut tapana merkitä kalustoaan ja mitä varten ja miksi/kenen toimesta väline on hukattu siellä itärajan tuntumassa? Ei noita metsurit ole hävitelleet. Se on ollut useamman päivän työn arvoinen tuollainen kirves. Vai lähtenyt irti varresta ja uponnut turpeikkoon löytymättömästi esim. halkoja tehdessä?
Itsellä on vanha melkein iskemätön piilukirves (itse teroitin tuon ensimmäisen kerran käyttöä varten), jossa on stanssattuna neliön sisällä kirjaimet SA ja kirjain P juuri samassa kohdassa ja saman kokoisena syvään lyötynä, kuin Hitsarin 9. SA on P kirjaimen yläpuolella nähtävästi erikseen leimattuna ennen P kirjaimen tekoa tai sen jälkeen. Vai olisiko P ja 9 Billnäsin tekemä merkintä armeijalle jo "tehtaalla". SA on kyllä selvästi kevyemmin lyöty kuin P.
Joku merkityshän noilla numeroilla on ollut, ei kait niitä huvikseen ole stanssattu. Onko omistajaa vai jotain muuta ilmaiseva, siinäpä se.
Muistin liiterin seinänrakoon tunkemani kirveen ja kävin sitä silmittelemässä. Metsälöytöjä sekin.Toisella puolen näkyy pelkkä "Billnäs" ja toisella puolen on silmän puolivälin paikkeilla numero 6 tai 9 riippuen katsomissuunnasta.
Sikäli uusi juttu itselle nämä "mysteerinumerot", melko paljo noiden terien kanssa telekunnut, mutta nyt vasta silmään ottavat
Tästä tekeleestä en mitään merkintää löytänyt. Tokkopa lie suomalaisvalmisteinen ensinkään.
Tuli uusinta kirvestä varttaessa mieleen, että mikähän se on ollut Billnäsin terän alkuperäisväri? Jotain tummaa, mustan sävyä oli hienokseltaan nähtävissä happokäsittelyn jälkeen, mutta oliko pintamaalia vai mitä, ei osaa varmaksi sanoa.
Mitään esittelykampetta kun en ollut tekemässä, niin värjäsin terän laittamalla sinkkipohjalle punaisen pinnan. Niitä kun löytyi tallin perukoilta. Ja näkyy paremmin silmään, jos sattuu piiloutumaan.
Mitähän tarkoittaa toi Kellokosken numero 3? Painoa? Ymmärsin että Bilnäsin ja Kellokosken numerointi vastaisivat toisiaan.
Tämän ruotsalaisen Brukin sivut löysin netistä, mutta eri tarkoituksiin tehtyjä kirveitä niin iso määrä etten tätä sieltä löytänyt. Mihinköhän kategoriaan tämä kuuluu? "Silmän" yläpuolella oli vielä merkintä 1 1/2. Paino?
E: Löytyi toinenkin Gränsfors. Tässä ei sitä kruunua/vaakunaa, vain teksti
