Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
Sirkkeli ja 8 sormea kirjoitti: ↑Su Joulu 17, 2023 8:58 pm
Jaaha ja mikä jauhoinen perunalajike,kestää keittämisen,kiinteä maltoisen tapaan,rikkoontumatta?
Ensinnäkin, miksi pitäisi?
Ei mikään jauhoinen pysy semmoisenaan pysy mutta suolaa aika reippaasti keitinveteen, niin alkaa pysymään, jos se on jollain tapaa oleellista.
Ja kun niitä vähän vahtii, niin ilman suolaakin pärjää ettei pelkkiä hituja jää kattilaan.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, miksi perunat pitää keittää vedessä eikä höyrykattilassa. Höyryllä keitettäessä perunat pysyvät paremmin ehjinä. Tosin ei niitä kannata keittää silloinkaan ylikypsiksi.
Tämäkin on ihan hyvä vaihtoehto.
Minun mielestä ruoassa kannattaa mennä maku edellä eikä toissijaiset asiat, kuten se, pysyykö peruna haarukassa ehjänä.
Jäärä kirjoitti: ↑Ma Joulu 18, 2023 12:08 am
Ihan uteliaisuuttani kysyn, miksi perunat pitää keittää vedessä eikä höyrykattilassa. Höyryllä keitettäessä perunat pysyvät paremmin ehjinä. Tosin ei niitä kannata keittää silloinkaan ylikypsiksi.
Tämäkin on ihan hyvä vaihtoehto.
Minun mielestä ruoassa kannattaa mennä maku edellä eikä toissijaiset asiat, kuten se, pysyykö peruna haarukassa ehjänä.
Ovatko höyrykattilassa keitetyt perunat sitten erimakuisia kuin vedessä keitetyt? Itse en ole juuri huomannut eroa, vedessä keitetyt saattavat vain olla hieman vetisempiä, etenkin jos ovat kiehuneet liian pitkään.
Jos nyt oikein muistan, niin vesihöyryn kondensoituessa pinnan lämmönsiirto on tehokkaampaa kuin kiehumisessa. Tämä tarkoittaa, että peruna kypsyy nopeammin höyryssä kuin kiehuvassa vedessä. Täten peruna ehtii vettyä höyryssä keitettäessä vähemmän. Sitä en tiedä, parantaako vai huonontaako tämä perunan makua. Riippuu varmaan myös perunalajikkeesta, kasvupaikasta ja lannoituksesta.
Jäärä kirjoitti: ↑Ma Joulu 18, 2023 12:08 am
Ihan uteliaisuuttani kysyn, miksi perunat pitää keittää vedessä eikä höyrykattilassa. Höyryllä keitettäessä perunat pysyvät paremmin ehjinä. Tosin ei niitä kannata keittää silloinkaan ylikypsiksi.
Tämäkin on ihan hyvä vaihtoehto.
Minun mielestä ruoassa kannattaa mennä maku edellä eikä toissijaiset asiat, kuten se, pysyykö peruna haarukassa ehjänä.
Ovatko höyrykattilassa keitetyt perunat sitten erimakuisia kuin vedessä keitetyt? Itse en ole juuri huomannut eroa, vedessä keitetyt saattavat vain olla hieman vetisempiä, etenkin jos ovat kiehuneet liian pitkään.
Jos nyt oikein muistan, niin vesihöyryn kondensoituessa pinnan lämmönsiirto on tehokkaampaa kuin kiehumisessa. Tämä tarkoittaa, että peruna kypsyy nopeammin höyryssä kuin kiehuvassa vedessä. Täten peruna ehtii vettyä höyryssä keitettäessä vähemmän. Sitä en tiedä, parantaako vai huonontaako tämä perunan makua. Riippuu varmaan myös perunalajikkeesta, kasvupaikasta ja lannoituksesta.
En nyt muista, olen kokeillut monia.
Mutta siis tuohon makuhommaan, niin se jauhoinen on parempi maultaan kuin kiinteä ja siksi suosin jauhoisia siitäkin huolimatta etteivät pysy haarukassa ehjänä.
Joskus puikulaa oli, niin se piti höyryttää, kun keittämällä hyvä että kattilaan kiehuvaan veteen sai ja hävisi sinne.
Sirkkeli ja 8 sormea kirjoitti: ↑Su Joulu 17, 2023 8:58 pm
Jaaha ja mikä jauhoinen perunalajike,kestää keittämisen,kiinteä maltoisen tapaan,rikkoontumatta?
Ensinnäkin, miksi pitäisi?
Ei mikään jauhoinen pysy semmoisenaan pysy mutta suolaa aika reippaasti keitinveteen, niin alkaa pysymään, jos se on jollain tapaa oleellista.
Ja kun niitä vähän vahtii, niin ilman suolaakin pärjää ettei pelkkiä hituja jää kattilaan.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, miksi perunat pitää keittää vedessä eikä höyrykattilassa. Höyryllä keitettäessä perunat pysyvät paremmin ehjinä. Tosin ei niitä kannata keittää silloinkaan ylikypsiksi.
Tämäkin on ihan hyvä vaihtoehto.
Minun mielestä ruoassa kannattaa mennä maku edellä eikä toissijaiset asiat, kuten se, pysyykö peruna haarukassa ehjänä.
Tällee lämmityskaudella kun puuhellassa on tuli joka aamu, potut tulee tehtyä sen paistiuunissa. Valurautapannun pohjalle leivinpaperi, sen päälle pestyt potut märkinä pinnaltaan, päälle valurautakansi (jotteivät kuivu ja kuori pala kiinni maltoon kuten tavan uunipotuis). Lämmöltään hiipuvassa uunissa 1½-2 h ja lounasaikaan potut valmiit ja kuumat. Miu mielest paremman makusia ko keittopotut, ei hajoa ja on yhtä helposti kuorittavissa kuin keitetyt tai höyrytetyt.
Ostin muute Tokmannista siemenpotut jo pari viikkoa sitte, laitoin kylmään kellariin oottamaan istutusaikaa.
Minkä hiton takia niiden Tokmannissa pitää ottaa siemenpotut lämpimään myymälään jo maaliskuussa Toukokuussa niis on sitte pari-kolkytsenttiset idut verkkopusseihin hyvin takertuneina. Eikä Haminasta nykysin muita siemenpotun myyjiä taida löytyä ko Tokmanni, S-rautaki loppu männäsyksynä.
Eiköhän ne kannata ottaa pois siitä verkkopussista ja laitella johonkin laatikkoon tms ja riippuen ajankohdasta laittaa valoisaan lämpimään paikkaan jatkamaan itujen kasvattamista tai tarvittaessa alkuun viileään ja sopivan ajan päästä valoisaan. Jos ne siemenpotut siinä verkkopussissa kasvattaa niitä itujaan sen reilun kuukauden niin puolet niistä katkeilee siinä vaiheessa kun irroittelee ne potut siitä pussista.
Yhden viiden kilon pottupossin ostin K-Raudasta, Nicolaa lajikkeeltaan, Afraa, Siikliä, Puikulaa ja hiukan Timoa laitettu omista viime syksyn potuista idätykseen, Mozartia pitää vielä etsiä jostain.
Tulevan kesän potut on olleen vähän aikaa itämässä, ostettu Nikola ja Mozart viiden kilon pussukat ja omista edellissyksyisistä valikoitu Siikli n 4 kg, Afra n 4 kg, 2-3 kg Timoa ja Puikulaa sekä vähän Afraa ja Violet Queenia. Kolme Timon mukulaa laitettu maitopurkin pohjalle kasvamaan.
Saas nähdä milloin pääsee ensimmäisiä peltoon piilottelemaan, viime vuonna 14.5 ensimmäiset vaikka olikin kevät myöhässä. Kuvasssa siemenpotut