vihersähkö kamppeet, hulluutta vai ei?

[sköne]

Läppärin akuista on usein vain kaksi kennoa pimeänä, akku mennyt siten kierrätykseen ja ne saa helposti raakattua mittaamalla pois.

Kaikki kennot on irroittamisen ja napojen puhtaaksihionnan jälkeen testattu ja lajiteltu siten että rinnan kytketyt kennot ovat kapasiteetiltaan ja ominaisuuksiltaan samaa luokkaa.
Ennen rinnakytkennän pistehitsausta jokaisen kennon jännite on saatettu samalle tasalle.
Lopuksi rinnakytkennät on hitsattu sarjaan jolla saadaan aikaiseksi 60V akusto (jännitealue on 48 - 67,2 volttia).
Aurinkojärjestelmäni tuottaa noin 2 x 1kWh vuorokaudessa ja käytän noita akustoja siten että ylärajana on 66V ja alarajana 55V niin se lisää käyttöikää, kun niitä ei vedetä piripintaan (kennossa 4,2V) tai tyhjäksi (kennossa 3,0V).
Kennot on loin 9v vanhoja merkkikennoja; Samsung, Sony, LG, Panasonic, Sanyo jne.







Kaikki alle 2v kennot on raakattu heti alkuvaiheesa pois koska niissä on vaurioita alijännitteestä johtuen. Samoin merkit elktrolyytin vuotamisesta johtaa hylkäykseen.
Kapasiteettitestauksen jälkeen olen ladannut nuo täyteen 4,2V ja jättänyt muutamaksi viikoksi lepoon. Sen jälkeen kaikki alle 4V purkautuneet olen hylännyt ja 4,1V testannut toisen kerran.
Sitten kun kennoja on tarpeeksi ja ne on lajiteltu yms. pääsee hitsaamaan.

https://youtu.be/Tm3_FmsaTE4

Läppärin kennot ovat korkean kapasiteetin omaavia, mutta niistä ei saa merkistä riipuen ottaa yli 1,5A virtoja ulos ilman että ne rikkontuu tai ylikuumenevat. Jokaisen kennomallin tyypin ja ominaisuudet pitää siis myös selvittää.

Syynä 60V järjestelmälle on, että minun molemmissa fätticruisereissa on 60V akustot ja nuo mun 60V vs. 12V aurinkojärjestelmät pitää virrat huomattavasti alempina ja se näkyy myös kaapeleiden paksuudessa.
Sähköauton lataaminen 6 Ampeerilla tuon invertterin kautta otti vain 10A virtaa akustosta.

Melkoinen näprääminen siis, mutta sehän kuuluu harrastukseen.

Hienoa kierrättämistä! Vaatii kyllä jotain tietoa asiasta ja pääsyä sopiviin materiaalivirtoihin.

[Superdextaaja]

Eikös jossain ole todettu, että kevät on oikein tuottoisaa aikaa aurinkopaneeleilla. Kylmä ilma nostaa jostain syystä tuottoa ja taitaa se auringon paistekin olla jotenkin kirkkaampaa näin keväällä.

Ei välttämättä kirkkaampaa, mutta lumesta valon heijastuminen lisää paneelien tuottoa.

Taitaa se olla kirkkaampaakin sitä myöten, että on vähemmän ilmankosteutta eli vesihöyryä ja muita saasteita välissä. Ilmahan on kuivinta tähän aikaan vuodesta. Toisaalta valo tulee edelleen alhaalta viistosta eli paksumman ilmakerroksen läpi kuin keskikesällä. Kylmä sää jäähdyttää paneeleja eli toimivat kylmempänä tehokkaammin. Puhdas lumi heijastaa vielä hyvin. Sopiva aukea edessä, niin paneelit voi laittaa pystyseinällekin.

[juha]

Aurinkojärjestelmäni tuottaa noin 2 x 1kWh vuorokaudessa ja käytän noita akustoja siten että ylärajana on 66V ja alarajana 55V niin se lisää käyttöikää, kun niitä ei vedetä piripintaan (kennossa 4,2V) tai tyhjäksi (kennossa 3,0V).
Kennot on loin 9v vanhoja merkkikennoja; Samsung, Sony, LG, Panasonic, Sanyo jne.

Kaikki alle 2v kennot on raakattu heti alkuvaiheesa pois koska niissä on vaurioita alijännitteestä johtuen. Samoin merkit elktrolyytin vuotamisesta johtaa hylkäykseen.
Kapasiteettitestauksen jälkeen olen ladannut nuo täyteen 4,2V ja jättänyt muutamaksi viikoksi lepoon. Sen jälkeen kaikki alle 4V purkautuneet olen hylännyt ja 4,1V testannut toisen kerran.
Sitten kun kennoja on tarpeeksi ja kun ne on lajiteltu yms. pääsee hitsaamaan.


Läppärin kennot ovat korkean kapasiteetin omaavia, mutta niistä ei saa merkistä riipuen ottaa yli 1,5A virtoja ulos ilman että ne rikkontuu tai ylikuumenevat. Jokaisen kennomallin tyypin ja ominaisuudet pitää siis myös selvittää.

Syynä 60V järjestelmälle on, että minun molemmissa fätticruisereissa on 60V akustot ja nuo mun 60V vs. 12V aurinkojärjestelmät pitää virrat huomattavasti alempina ja se näkyy myös kaapeleiden paksuudessa.
Sähköauton lataaminen 6 Ampeerilla tuon invertterin kautta otti vain 10A virtaa akustosta.
Muovikoteloiset menee ”liikennekäyttöön” ja muut toimii osana aurinkojärjestelmiä.


Melkoinen näprääminen siis, mutta sehän kuuluu harrastukseen.

Wau!
Nyt on kyllä jo ammattimaista "harrastusta", oikeaa masinistihenkistä toimintaa ja tiedot hanskassa.

[Harri S]

Kiitos. Tekeminen opettaa ja netissä on paljon ohjeita joita aloin viime vuoden lopulla lueskelemaan, kun tuon akkukasan Turusta ostin.
Mukavaa vaihtelua tuollainen näpryy noille jenkki- ja euroautojen rassuulle, vaikkei sillä kyllä mitenkään rikastumaan pääse. Eikä tarvikkaan. 1,34kWh sain tänään akkuihin aurinkoenergiaa.

[AEM]

Kui kauas panelit voi järkevästi sijoittaa käyttökohteesta siis esim. talosta?

Niin kauas kuin on varaa ostaa kaapelia. Huomioi mitotus.

No jos on esim 10kpl 390w paneeleita 300m päässä talosta. Kuinka paksu kaapeli oltava, käykö esim AMKA 3x16+25 alumiiniriippukierrekaapeli?
Tai maakaapeli AXMK 4x16 alumiinimaakaapeli?

Entä onko inverttereistä mielipiteitä jos myyntiin asti haluaa sähköä tuottaa?

[rautakasa]

No jos on esim 10kpl 390w paneeleita 300m päässä talosta. Kuinka paksu kaapeli oltava, käykö esim AMKA 3x16+25 alumiiniriippukierrekaapeli?
Tai maakaapeli AXMK 4x16 alumiinimaakaapeli?

Kummassako päässä invertteri olisi? Jos paneelien luona olisi 1-vaiheinvertteri, teoreettisella maksimituotolla kaapelissa kulkisi 230 V jännitteellä lähes 17 ampeerin virta ja 300 metrin matkalla 16 neliön alumiinikaapelissa laskuri väittää jännitehäviöksi 22 volttia ja tehohäviöksi 374 wattia eli melkein yhden paneelin tuoton. 3-vaiheisena virta ja häviöt tietysti pienenisivät.

Jos invertteri olisi vasta kaapeli takana, virta ja häviöt olisivat mahdollisesti paljon suuremmat (paneeleita tuskin voisi/kannattaisi kytkeä kaikkia sarjaan).

[AEM]

Niin kumpaan päähän se invertteri pitäisi asentaa?
https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/Fronius-Symo-10kW
Joku tämmönen invertteri eikö se vaadi että myydä vois. Mutta voiko tuon jo asentaa paneelien luokse?

[Urpo]

Mikroinvertterithän asennetaan sinne panelien taakse. 1 invertteri 2 tai 4 panelia kohti ja 230V ketjutetaan invertteriltä toiselle. Toiminut ainakin mulla jo 3 vuotta.

[jiipee]

Läppärin akuista on usein vain kaksi kennoa pimeänä, akku mennyt siten kierrätykseen ja ne saa helposti raakattua mittaamalla pois.

Kaikki kennot on irroittamisen ja napojen puhtaaksihionnan jälkeen testattu ja lajiteltu siten että rinnan kytketyt kennot ovat kapasiteetiltaan ja ominaisuuksiltaan samaa luokkaa.
Ennen rinnakytkennän pistehitsausta jokaisen kennon jännite on saatettu samalle tasalle.
Lopuksi rinnakytkennät on hitsattu sarjaan jolla saadaan aikaiseksi 60V akusto (jännitealue on 48 - 67,2 volttia).
Aurinkojärjestelmäni tuottaa noin 2 x 1kWh vuorokaudessa ja käytän noita akustoja siten että ylärajana on 66V ja alarajana 55V niin se lisää käyttöikää, kun niitä ei vedetä piripintaan (kennossa 4,2V) tai tyhjäksi (kennossa 3,0V).
Kennot on loin 9v vanhoja merkkikennoja; Samsung, Sony, LG, Panasonic, Sanyo jne.







Kaikki alle 2v kennot on raakattu heti alkuvaiheesa pois koska niissä on vaurioita alijännitteestä johtuen. Samoin merkit elktrolyytin vuotamisesta johtaa hylkäykseen.
Kapasiteettitestauksen jälkeen olen ladannut nuo täyteen 4,2V ja jättänyt muutamaksi viikoksi lepoon. Sen jälkeen kaikki alle 4V purkautuneet olen hylännyt ja 4,1V testannut toisen kerran.
Sitten kun kennoja on tarpeeksi ja kun ne on lajiteltu yms. pääsee hitsaamaan.

https://youtu.be/Tm3_FmsaTE4

Läppärin kennot ovat korkean kapasiteetin omaavia, mutta niistä ei saa merkistä riipuen ottaa yli 1,5A virtoja ulos ilman että ne rikkontuu tai ylikuumenevat. Jokaisen kennomallin tyypin ja ominaisuudet pitää siis myös selvittää.

Syynä 60V järjestelmälle on, että minun molemmissa fätticruisereissa on 60V akustot ja nuo mun 60V vs. 12V aurinkojärjestelmät pitää virrat huomattavasti alempina ja se näkyy myös kaapeleiden paksuudessa.
Sähköauton lataaminen 6 Ampeerilla tuon invertterin kautta otti vain 10A virtaa akustosta.
Muovikoteloiset menee ”liikennekäyttöön” ja muut toimii osana aurinkojärjestelmiä.



Melkoinen näprääminen siis, mutta sehän kuuluu harrastukseen.

Eilisessä Kauppalehdessä oli juttua tästä hyvien ja huonojen kennojen erottelusta ennen hyvien kytkemistä sarjaan. Tampereen yliopiston Cellife-tutkimusryhmä on kehittänyt virtapulssiin perustuvan menetelmän akun dynaamisen vasteen mittaamiseksi.

Olivat myös vertailleet uuden menetelmän ja perinteisen mittaustekniikan (jännite, kapasiteetti) mukaan valittujen akkujen toimivuutta käytännön lataus-purku-sykleissä. Valikoiduista kennoista tehtiin 20:n kennon sarjaan kytketty moduuli. Perinteisen menetelmän mukaan valikoiduista kennoista koottu paketti syttyi lehden mukaan palamaan 50:n latauskerran jälkeen. Paketin ohjausjärjestelmässä oli yksi lämpötilaa valvova piiri, joka kyllä katkaisi latauksen kennojen lämmetessä liikaa, mutta kytki virran uudestaan liian aikaisin, eli kennot eivät ehtineet jäähtyä riittävästi. Raportin mukaan tilanne oli kotinikkarin toteutusta vastaava. Latauksen valvontapiiri oli tilattu Aliexpressistä.

Raportin mukaan Cellifen kehittämän menetelmän mukaan kyseisiä kennoja ei olisi hyväksytty uusiokäyttöön samaan sarjaan kytkettyinä.

[Jammu]

Tuohan kuulostaa mainokselle.

Harrilla mm asiallinen kaappi akuille

[Harri S]

Aika vähän annat tietoja tuosta testistä.
Saattahan se sotakin syttyä… tuleen syttymisen todennäkäisyys on sotaa olemattomampi, kun tekee asiat oikein.

Aika paljon sillä on merkitystä miten koottu ja minkälainen rakenne. Samoin mitä käytännösssä tarkoittaa ns. perinteinen menetelmä.
Mulla on mitattu jännite, kapasiteetti, lataus/purku ja sen nopeus = kennon sisäinen resistanssi, lämpeäminen sekä itsepurkautuminen sekä selvitetty kennotyyppien tehdasominaisuudet.
Kaikki käytännössä, ennen kasaamista.
Liian suuret lataus ja purkuvirrat tai huonosti suunniteltu ja toteutettu rakenne tai mekaaninen vaurio ne tuleen sytyttää.
Nyt on jokaisessa kolmessa akustossa yli 30 purku ja latauskertaa niin varmaan noi kohta syttyy tuleen.
Todennäköisesti näin ei tule tapahtumaan, koska BMS toiminta on muutamaan kertaan testattu ja toimivaksi todettu ennen pakkaamista lisäksi lataus ja purkuvirrat ei ole ylittäneet 2,5 ampeeria.
Lisäksi akuston jännitteen (latauksen) käyttöalue rajattu 20% ja 85% välille eli koskaan kennoja ei ladata täyteen 4,2V tai imetä tyhjäksi, 3V asti.
Kennojännitteet ladataan max 4 volttiin, virta rajattu 2,5 ampeeriin (=alle 300mAh per kenno) ja invertteri katkaisee purkamisen kun kennojännitteet laskee 3,4 volttiin. Tällä pidennetään akustojen käyttöikää ja BMS työksi jää vain ryhmien balansointi, kun varauksen ylä- ja alapään suojaus toteutetaan muilla menetelmillä.
Siltikin kaikki mun tehdasakut on väljästi säilössä peltikaapissa ja käytössäolevat itsetehdyt peltikaapin lisäksi kipsilevyllä ja kaakelilla vuorattuja ja ne on kytketty käyttöön kiinteästi noihin aurinkojärjestelmiin.
Tehdastekoiset akut on ”skootterikäytössä”.

Kuvan akkukaapeista puuttuu vielä kaakelit. 1 akku per latauskaappi.



Mutta tarkkana pitää olla ja riskit pitää tiedostaa sekä tehdä huolella tarvittavat temput, jotta riskit ei eskaloidu.

Tällä hetkellä täällä on sankka lumipyry ja silti noi mun paneelit tuottaa 0,3A virtaa akustoihin, eli seinäasennuksen etu toteutuu käytännössä, kun paneelit eivät peity lumen alle.
Kolmas paneelisetti on tilattu sekä matkalla ja sen laitan katolle.
Pääsen noilla sen jälkeen noin 3,5 - 4kWh vuorokausituottoon aurinkoisella säällä (ladattuna akkuihin).

[jiipee]

Tuohan kuulostaa mainokselle.

Harrilla mm asiallinen kaappi akuille

Referoin vain lyhyesti sitä Kauppalehden artikkelia. Minulla ei ole muuta kytkentää tähän tutkijaryhmään ja lehteen, kuin että Kauppalehti on tilattu firman kahvipöytään, missä sitä luin kotona tehtyä savulohikeittoa lusikoidessa. Jos kirjoitukseni on sääntöjen vastaista mainontaa, niin ylläpitäjä painaa toki delete-nappia. Halukkaat voivat lukea koko artikkelin ko. lehdestä.

Harrilla näkyy olevan varsin kattava testausmenetelmä ja hyvin harkittu uusien akkupakettien toteutus.

[Jammu]

Tuohan kuulostaa mainokselle.

Harrilla mm asiallinen kaappi akuille

Referoin vain lyhyesti sitä Kauppalehden artikkelia. Minulla ei ole muuta kytkentää tähän tutkijaryhmään ja lehteen, kuin että Kauppalehti on tilattu firman kahvipöytään, missä sitä luin kotona tehtyä savulohikeittoa lusikoidessa. Jos kirjoitukseni on sääntöjen vastaista mainontaa, niin ylläpitäjä painaa toki delete-nappia. Halukkaat voivat lukea koko artikkelin ko. lehdestä.

Harrilla näkyy olevan varsin kattava testausmenetelmä ja hyvin harkittu uusien akkupakettien toteutus.

En kommentoinut kirjoitustasi vaan lainauksen sisältöä.

Useinhan nuo toimittajat nielee kauppurien ja firmojen miesten jutut pureksimatta eli jonkin tekniikan tai laitteen mainos ja ylivertaisuus menee kritiikittä lehteen.

Itse näkisin niin, näin mittaustekniian ihmisenä, kun akkukennollakin on tietty elinkaari, yksi pistemittaus akun elinkaaren ajalta on vain hyttysen paska valtameressä. Se saattaa sen hetkisen ongelman paljastaa ja toimia hyvin karkeassa huonojen kennojen raakkaamisessa.

Yhtä hyvin perehtynyt harrastaja voi perusmittaustensa perusteella raakata huonot kennot.

BMS voi minusta olla kaikkivoipainen vain sellaisessa akkupaketissa jossa voi yksittäistä kennoa valvoa, eli "stringissä" on yksittäiset kennot pakettina ja joka välistä mitataan. toki kennokohtaisesti pitäisi jännitekin mitata.

Asiasta löytyy youtubessakin, kun lämpökameralla bongaa kuumenevan kennon paketissa jossa siis käytetty käytettyjä purkukennoja. Sitten on myös referenssiksi palanut akkupaketti vastaavan ilmiön takana.

18650 ja vastaavista kennoista koottum akkupaketti koostuu stringiin eli ketjuun eli sarjaa kytketyistä kennopaketeista, kennopaketissa on kennoja rinnan sen koko akun Ah-määrän verran. BMS ei kykene valvomaan kuinka virta jakautuu tuollaisessa rinnankytkernnässä. Vaikka akkua ei pureta eikä ladata saattaa tuossa rinnankytkennässä kulkea virtaa kun huonompi kenno imee paremmista. Siinä saattaa olla täystuhon siemenet.

Nettiviisauden mukaan isojen akkupakettian valmistuksessa käytetään myös kennokohtaisia lankasulakkeita joka suojaa nimenomaan tilanteelta jossa yksi mätämuna kenno ottaa liikaa virtaa. Harrastajan ei ehkä kannata moiseen ryhtyä kun sulakkeiden laittaminen luotettavasti voi olla vaikeaa eli hyvästä yrityksestä seuraa luotettavuusongelmia.

Turvallinen vaihtoehto on ostaa laadukkaita merkkikennoja uutena ja tarkistaa jännitteet ennen paketin kokoamista. Uusiokäyttö vaatii huolellisuutta.

[AEM]

Ootko HarriS mistä hommaillu aurinkopaneelit?

[Harri S]

Kiinasta suoraan ostellu, mutta hinnat on pompsahtanu aika paljo vuodenvaihteesta. Teen 18V taipuisista paneeleista kolmen sarjoja, jolla saan haluamani jännitteen controllereille ja noille akustoille. Kaikkine telineineen yms. tulee kyllä kalliimmaksi kuin tavan paneelit.
Joten jos 12V tai 24V jännitteellä touhuaisin, niin ostaisin tavan paneelit ja ihan kotosuomesta.

[jiipee]

Jahaa, "Prostata-klubi" täällä virittelee vihervaloja öisille pisu-retkilleen.

Jep jep, ja kölistä jo vähän pehmenneiden osaston kesän mittaukset kertovat, että noin 10 mA lerppavirtaa ottaa tuollainen liiketunnistin

No voi perhana, joku orava tai hiiri on käynyt talven aikana jyrsimässä prostata-valon johtoja. Akun puoleisesta päästä on syöty toisen johtimen "abiko" lattaliitin pois ja liiketunnistimen jälkeen ledinauhalle johtava kaapeli on poikki . 7 Ah 12 V akku sentään on ollut talven pois sieltä - kai ne olisi siitäkin nurkat muuten syöneet. Damn...

[jussi_oulu]

Jokohan alkais kannattaa aurikopaneeli järjestelmät pientaloon myös sähkön myynti mielessä?
Huitoo sähkön pörssihinta aika korkealla ja kuoletusaika lyhenee....

[ajokki]

No jos on esim 10kpl 390w paneeleita 300m päässä talosta. Kuinka paksu kaapeli oltava, käykö esim AMKA 3x16+25 alumiiniriippukierrekaapeli?
Tai maakaapeli AXMK 4x16 alumiinimaakaapeli?

Kummassako päässä invertteri olisi? Jos paneelien luona olisi 1-vaiheinvertteri, teoreettisella maksimituotolla kaapelissa kulkisi 230 V jännitteellä lähes 17 ampeerin virta ja 300 metrin matkalla 16 neliön alumiinikaapelissa laskuri väittää jännitehäviöksi 22 volttia ja tehohäviöksi 374 wattia eli melkein yhden paneelin tuoton. 3-vaiheisena virta ja häviöt tietysti pienenisivät.

Jos invertteri olisi vasta kaapeli takana, virta ja häviöt olisivat mahdollisesti paljon suuremmat (paneeleita tuskin voisi/kannattaisi kytkeä kaikkia sarjaan).

Asennettiin muutama viikko sitten aurinkosähkösysteemi taloon.
15 paneelia, a370w ja ymmärtääkseni ne on kaikki sarjassa. DC jännite on melko
korkea koska paneelin jännite on jotain 38V/paneeli täydellä teholla, helposti yli 500V yhteensä.
Invertterihän ei edes käynnisty jos paneelien tuottama jännite on kovin alhainen.
Kaapeli ei siis ole kovin paksu DC puolellakaan, mutta jännite vaatii
kunnon eristeet. Varmaan sähköliikkeessä osaavat sanoa heti mikäkaapeli olisi sopiva.
Tässä siis 5kW 3~ invertteri. Kirkkassa auringon paisteessa tulee kyllä tuo 5kW
ulos tehoa, mutta tuotto vahvasti riippuvainen siitä paistaako aurinko.
Viime päivinä kun on ollut aurinkoista on 20-25 kwh tuotto syntynyt vuorikaudessa
joka riittää ja vähän ylittääkin talon kulutukseen näin kesällä.
Seuraavaksi pitäisi alkaa miettimään sähköjärjestelmän älykkäämpää ohjausta
pörssihintojen mukaan...

Ajokki

[janne]

Onkotan tilanne nykyään yhä se että tuota spot hintaa ei ole saatavilla mistään avoimesta rajapinnasta?

[imppu]

Onkotan tilanne nykyään yhä se että tuota spot hintaa ei ole saatavilla mistään avoimesta rajapinnasta?

Tuossa.

https://sahko.tk/