Sorminiittokoneen hankintaohjeita?

[-AP-]

Volvo 320 Busterin perään tarvittaisiin niittokonetta pikkutöihin.

Suosituksia sopivista konemalleista? Onko joku hyvä, joku sellainen mitä kannattaa välttää?

Onko sellaisia koneita, jotka leikkaavat myös terä muuta kuin vaakatasossa, tienpenkan pusikon madaltamista ajatellen?

[Woodsman]

Aros taisi olla sellainen jolla pystyi kuusiaitaa leikkaamaan, tai ainakin melkein ?
Wärtsilän koneet on kai helpoimpia löytää tänä päivänä, Esa, Pomo, oliko vielä joku muu ?

[MOP]

Osuuskaupan merkki niistä oli Sukkela. Ja sitten on ainakin Tive ja Mc Cormick. Tuon Tivenkin terä taisi toimia myös pystyssä. Värtsilän koneiden ja koormikin ei. Yks merkki oli Muko. Lienee nykyisin aika harvinainen. Isompi ongelma lienee, että jostain löydät ehjän. Tuo Sukkela oli kai alunperin joku tanskalainen, mutta sitten myöhemmin senkin valmisti Värtsilä.

[Arska67]

Aroksen terä toimii vielä noin 45 asteen kulmassa. Saattaa olla vähän ylikin, yli kymmenen vuotta edellisestä kokeilusta.
Tienvarsien puskien leikkaamisen sorminiittokone ei kai ole paras mahdollinen, tahtoo siellä olla aina joku "rautakanki" seassa, joka rikkoo terälappuja...

[-AP-]

Onko vanhojen niittokoneiden nivelakselit jotain yleismallia ja normimittaa, jotta sellainen löytyy sitten tarvittaessa kaupasta uutena vai ovatko mallikohtaisia varusteita?

[Fordmies7610]

Meillä vanha vihreä arvika thermanius, ei oikein tunnu saavan hyvää jälkeä, tosin ei ole muistakaan kokemusta. Ford 3000 perässä se vielä menetteli kun oli kunnon nostolaitteet, mutta nuhvin perässä aika onneton. Mieluummin käyttää näitä modernimpia niittokoneita niin ei tarvitse kokoajan ihmetellä että mitä nyt taas kun ei leikkaa kunnolla.

[Sirkkeli ja 8 sormea]

Niitä sormipalkki koneita ei enää uusia myydä ja vanhat on loppuun ajettu,ehdottaisin että,katselleepi pieniä lieriöniittokoneita,niitä on saatavana uusia ja näin ollen myös varmasti toimivia koneita.

[-AP-]

Annatko vinkkiä mihin suuntaan katsella. Ajatus on kuitenkin käyttää laitteen hankintaan muutama satanen pikemmin kuin muutama tonni.

[ch]

Noita remmivetoisia Ylön perillisiä lautasniittokoneita Pomo, Nokka ym merkkejä on kaupan useasti viidensadan-tonnin väliin. Mainehan on mitä on ja eikä mitään perätönkään, mutta kyllä niillä nyt varovasti tienvieret ja pikkupuskat saa nurin, jos kone on edes säällisessä kunnossa. Kaikki ratasvetoiset työkuntoiset ovat jo pitkälle toista tonnia.

[Arska67]

Onko vanhojen niittokoneiden nivelakselit jotain yleismallia ja normimittaa, jotta sellainen löytyy sitten tarvittaessa kaupasta uutena vai ovatko mallikohtaisia varusteita?

Nivelakselin kiinnityksessä työkonepäässä on näissä vanhoissa vehkeissä usein eroa nykyisiin ura-akseleihin.
Näkyy näitä olevan vielä uutenakin saatavissa: http://www.traktorimies.fi/tuote/5622/e ... _10mm-b102
Mutta ilman muuta, jos saa akselin koneen mukaan ostettua, pääsee helpommalla ja halvemmalla...

[Buster]

Värtsilän joissakin malleissa uraakseli ohuempi kuin normaali.

[Jammu]

Vaikka farmilaitteesta saa halpoja pieniä turkkilaisia nivelakseleita. Lyhentää sopivasti vaikka rauta sahalla

[rattori]

Itse ajelen Tive:llä tienvarsia eikä ole ongelmia ollut. Ramppa kerran katkesi mutta johan sillä oli ikää. Pitää ajella hitaasti kiiruhtaen niin laput kestää. Kuivahtaneet näreen oksat tarttuu pahiten terien väliin. Joka toinen vuosi vähintään ajelee niin ei pääse pajukot liian sakeiksi. Mökkiteille olisi kysyntää vaikka kuinka paljon kun isot koneet eilähde pienille sivuteille. Yhden kerran ajoin Pomon lautasniittokoneella ja se riitti. Hihnan hinta ja vaihto vei hommasta ilon.

Hyvin pärjää pienet ajot sormikoneella.

[jylhä]

Mä olen yrittäny wärtsilällä ajaa neljä kertaa kesässä tuon reilun kilometrin pätkän. Ongelmista vois kirjottaa kirjan. Tämä on jo toinen kone mistä lyhensin terän reilun metrin mittaiseksi, pomppii vähemmän ajaessa. Lisäksi tein terälle kannatinpyörän jotta se kulkee nätisti sopivalla korkeudella. Sen sulakepuun olen mitotellu huolella uudelleen muutaman kerran. Yhtään kertaa en muista päässeeni kerralla tietä edes-takaisin, aina on jotain hajonnu vaikka ennen lähtöä tarkastelen konetta sieltä täältä ja kiristelen kaikki ruuvit. Joskus se puu tulee läpi raudoistaan, joskus ratkee joku muu paikkaa, yleensä katkee terän ruoto. Loppu ne laitteet tahtoo olla ja niiden korjaaminen loputonta, tai sitten en vain osaa.

[Superdextaaja]

Eipä noilla kuulu risukkoa ajella.

[rajalle katsoja]

50 vuotta vanha kone,niin kannattaa mieluummin keskittyä kuntoon kuin merkkiin.Laakereita voi vaihtaa,väärän teräpalkin oikaisu käy suoraan lekalla,terälappuja voi uusia,jos niitä saa, jne.
Koneen säätö on a ja o.Jos käyttöohjetta ei merkkiin saa,hanki muun merkin ohjekirja(Wärtsilä on hyvä),josta näet,mistä säädöissä ylipäänsä on kyse.

[ks1030]

juu mulla on muko. ojanpiennarta ja lasten crossirataa lähinnä niitän. ongelmia mullakin on hieman ollut tuon kans, tosin tässä eletään opetteluvaihetta ja niistä on selvitty kun oppii laitetta säätelemään.

mukossa ainakin saa oikeastaan lähes kaikkea säädettyä, eli vaikka kone on vanha ja teoriassa kulunut, säädöillä saa kuntoon.

toisinaan mulla remmit luistaa, mutta siihenkin syy on selvä. entinen omistaja laittanut vääränlaiset remmit .> ne kantaa mahastaan eikä kyljistä käyttö niin vähäistä etten viittinyt vielä oikeanlaisia remmejä laittaa

tässä kuva kun rotisko peräs

[Superdextaaja]

Teräruotoa rampan välityksellä ees taas liikuttavan epäkeskon akselointi ja sen laakerointi kannattaa tutkia tarkasti. Melkeinpä kannattaisi hihnattomana tutkia, onko välystä ja onko yritetty hitsata laakerointi takaisin kiinni runkoon.

[Matsikka]

Meillä on ladossa vanha S&S niittokone.
Välivipua ja terää siinä kunnosteltiin, terän nostorauta joka tulee vetovarren alle oli vahvistettu mutta koskaan mitään muuta vikaa siinä ei ollutkaan.

[-AP-]

Kovasti kiitoksia ajatuksistanne!

Varsin harrastelijamainen kysymys ehkä, mutta onko kaikissa traktoreissa vetovarret aina saman mittaiset eli jos nivelakseli sopii yhteen traktoriin, niin se sopii kaikkii muihinkin kolmipistekiinnityksellä oleviin? Boorituksissa on eroja eri vuosikymmenillä, sen tiedän, samoin itäblokin laitteet on kai omalla boorillaan, mutta muuten onko kone yleensä helposti sovitettavissa traktorista toiseen?