Jouluksi sahtia. Vihje.

[Viiskuus10]

[imppu]

" Te tenttuseipäät olette.... "




eeen, en ole.

[Viiskuus10]

Hihi.
Maanantaina ol vielä parkymmentä kannua, kun ostin, siitä viis.
Hei, tenttu-ukot hyppikää.
Toinen kannu menossa nippanappa päästään joulun yli.
Raavoistansa. Senjo-tonttu nääki.
Puutuoppi. Takkatuli. Koera ajaa jänestä mäjessä.
Tulis lunta nii pääsis lingoomaan.

[opastaja.]

jos ite panis
niin pääsis
hiiva nuuttina lusikoimaan

[Supilainen]

Yöt juuvvaan päivät tupakoijaan .

[opastaja.]

Yöt juuvvaan päivät tupakoijaan .

et ole lapista

[imppu]

https://www.youtube.com/watch?v=epzK3Ey5-ps

[Jammu]

joulusta on jo aikaa, mutta eilen tein pienen satsin sahtia käymään

jotkut ohjeet sanoo, että 2-3 päivää käytetään huoneenlämmössä, sitten kylmään

olen työkaverin tekemää muutaman kerran juonut ja hän sanoi, että käyttävät niin kauan kuin käy.

mikäs olis viisainta? nyt pönttö on käymässä alakerran rapussa missä noin 18C lämmintä?

Maku on mulle alkoholiprosenttia tärkeämpi...

[Jammu]

joulusta on jo aikaa, mutta eilen tein pienen satsin sahtia käymään

jotkut ohjeet sanoo, että 2-3 päivää käytetään huoneenlämmössä, sitten kylmään

olen työkaverin tekemää muutaman kerran juonut ja hän sanoi, että käyttävät niin kauan kuin käy.

mikäs olis viisainta? nyt pönttö on käymässä alakerran rapussa missä noin 18C lämmintä?

Maku on mulle alkoholiprosenttia tärkeämpi...

[Manuel]

Kyllä sitä mäskiä kannattaa keittää vähintään tunti ja kokoajan sekoittaen, oppiäiti sanoi että maltaiden pitää kypsyä. Se tunnin kuluminen lasketaan siittä kun mäski kuplahtaa padassa ensi kerran. Näin saadaan makeutta lisää vierteeseen.
Itse aloin keittää mäskiä noin klo. 11.00 ja lopetin noin 12.40 ja sen jälkeen kuurnalle valumaan. Olen tavannut kaataa kuuman virteen vielä toisen kerran kuurnaan mäskin päälle niin sakka jää maltaisiin, olkiin ja katajiin.
20 kg mallaspussista ja vajaasta kilosta ruismaltaita olen ottanut korkeintaan 40 litraa vierrettä. Tämän kun saa käymään 2-4 asteen lämpöön pariksi viikoksi niin eipä ole mitään kitkerää kiljua. Niin ja sitä hiiva en laita tuohonmäärään kuin vajaan teelusikallisen.

Kunnollinen sahdinteko-ohje olisi hyvä saada tuonne masinistin reseptikirjaankin.

[Jammu]

Perittyjä reseptejä on hyvä säilyttää ja vanhoja tekotapoja.

Meillä äitin isä teki aikoinaan paljon sahtia myös myyntiin. Isäni on myös tehnyt, omaan käyttöön, mutta viime kerrasta lienee yli 20 vuotta. Itseäni asia on kiinnostanut vuosia, mutta nyt vasta ensimmäinen kokeiluerä on käymässä. Täytyy äiten äiteltä kysellä jos muistaa kuinka heillä on tehty. On vielä tolkussaan vaikka ikää yli 90.

Netissä on aika monta ohjetta. Kotiolutharrastajien sivuilta ja myös prosessitekniikan puolelta voi lukea mäskäyksen teoriaa ja hiivan toiminnasta.

Kotiolutharrastajien jutuissa kerrotaan myös että jos sahtia aletaan keittämään, makuun tulee enemmän banaanisuutta. Jotkin ohjeet kieltävät keittämisen tykkänään. Työkaveri oli myös sahtiopissa jokunen vuosi sitten ja on sen jälkeen jokusen sata litraa tehnyt. Ei keitä myöskään.

Keittämiselle ja mäskin kypsymiselle ei ole mitään perustelua. Pastoröinti on tärkeämpi perustelu, mutta siihen riittää että mäskiä pidetään yli 85 asteen jonkin aikaa. Keittovälineistä ja määrästä taitaa aika pitkälle riippua se, kuinka kauan siinä menee. Toinen asia on maltaan entsyymitoiminnan lopettaminen mihin riittää tuo 80 asteen tienoo. Entsyymien toiminnasta löytyy myös paljon juttua netissä.

Itse tuon pienen koe-erän kanssa tei niin, että kiehautin. käytännössä niin, että lämpötila jonnekin 85 tienoille ja mulahti jokusen kerran, sitten otin pois levyltä. Tuo lämpötilan nostohan kesti kuitenkin noin tunnin joten siinä ne 70 asteen kantturoilla toimivat entsyymit kerkisi touhuta hyvän aikaa.

Täytyisi hommata aiheesta kirja. Netissä ohjeet hiukan repaleisia. Meilläpäin harrastettu tummempaa sahtia eli ruista joukkoon. Itse laitoin kaljamallasta.

Lueskelin Manuelin ketjua kotikaljan teosta myös ja mietin asiaa. Kun ajattelee kotikaljan tekoa ja selvittää entsyymien toiminnan yms lukee oluenpano juttuja niin siitä päätellen pelkästä ruismaltaasta jja erityisesti Tuoppi kaljamaltaasta yksinään ei voi onnistua.

Perustelen:

Käymisessä vaaditaan sokeria. Ensinnäkin Tuoppi kaljamallas on ns karamellisoitua mallasta eli makuaineeksi tarkoitettu. ilmeisesti kovemmin paahdettua ruismallasrouhetta.

Kokeilin eri lailla miten pussi ohjeistaa, koska pussin ohjeilla ja sokerilla kalja kyllä käy, mutta minun makuuni maistuu liikaa hiivalle.

Mäskäämällä Tuopista saa sokereita irti. Sen jälkeen jäähdytetään ja laitetaan hiiva. kolmella eri tapaa kokeilin. Käytännössä pelkällä Tuoppi maltaasta irronneella sokerilla kalja käy noin puoli vuorokautta ja sitten lopettaa. Kun lisää viiteen litraan desin sokeria alkaa käydä.

Eli siis olutharrastajien sivuillakin rukiiset oluet sisältää aina vähintään ohraa jolla saadaan mäskiin sokeria josta sitten alkoholia ja hiilihappoa olueen. Pelkästä rukiista ei onnistu.

Nyt on sitten vielä kokeilematta, mutta voisi seuraavasta sahtisatsista ottaa vierrwettä pakastimeen ja tehdä vierrettä hiukan lisäämällä kaljamallasmäskiin kotikaljaa. Ei tarvitsisi sokeria ja jos siitä hiivan mausta päästäis...

Eli mun mielestä kaljamaltaista ei saa hyvää kaljaa millään tapaa, eri tasoista kiljua saa.

[opastaja.]

Kyllä sitä mäskiä kannattaa keittää vähintään tunti ja kokoajan sekoittaen, oppiäiti sanoi että maltaiden pitää kypsyä. Se tunnin kuluminen lasketaan siittä kun mäski kuplahtaa padassa ensi kerran. Näin saadaan makeutta lisää vierteeseen.
Itse aloin keittää mäskiä noin klo. 11.00 ja lopetin noin 12.40 ja sen jälkeen kuurnalle valumaan. Olen tavannut kaataa kuuman virteen vielä toisen kerran kuurnaan mäskin päälle niin sakka jää maltaisiin, olkiin ja katajiin.
20 kg mallaspussista ja vajaasta kilosta ruismaltaita olen ottanut korkeintaan 40 litraa vierrettä. Tämän kun saa käymään 2-4 asteen lämpöön pariksi viikoksi niin eipä ole mitään kitkerää kiljua. Niin ja sitä hiiva en laita tuohonmäärään kuin vajaan teelusikallisen.

jos ei keitä
sahti on vaaleeta ohuen makuista

mitä pitempään keittää
väri ja maku syvenee
portterin suuntaan

[TTS]

Se tuo minun tekemä sahti sellaista mitä täällä Längelmäen ja Kuhmoisten rajaseudulla on tavattu tehdä. Teen sitä perinteen säilyttämiseksi ja sen takia noudatan tarkasti saatua oppia. Ainemäärät, työvälineet, -tavat ja -vaiheet olen pitänyt ehdottomasti alkuperäisinä vaikka niitä toisten mielestä voisi muutella. Useampi raati oli viime jouluista sahti erää maistellut yhtä aikaa kaupallisen (lammilaisen) kanssa ja rankannut viimeksi mainitun kakkossijalle. En mainitse tätä itsekehuna vaan perusteluna miksi en muuta menettely tapojani sahdin valmituksessa.

Sama asia ruisleivän kanssa, se on meillä aina tehty pelkistä ruisjauhoista kaksi yötä hapattamalla ja ilman hiivaa. Toiset tykkää lisäillä hiivat, kuminat ja muut sekajauhot, toki saavat näin tehdäkkin mutta ei se minun mielestäni ole mitään ruisleipää sen jälkeen.

En tässä moiti toisten erillaisia sahdin valmistus menetelmiä sillä tiedän että ohjeita on yhtä paljon kuin tekijöitä vaan koitin perustella syitä miksi minä teen sahtini niin kuin sen teen.

[Jammu]

Juu ei ollut tarkoitus minun arvostella tekotapoja.

kuten sanoin on arvokas säilyttää perinteinen tekotapa. Lammilaista olen silloin tällöin ostanut, samaa mieltä n parempaakin voisi olla.

ja perinteistä ruisleipää teemme myös. Nytkin on taikina pihisemässä, 2 yötä, ainekset vesi, juuri, ruisjauho suola. Lähituottajan jauhoja pyritään ostaan, jos menee nappiin ensi syksynä saadaan omia rukiita...

[Supilainen]

Miksei se lammilainenkin voi hyvää olla paikan päällä juotuna. Sahti vaan ei siitä kuljetuksesta oikein parane, myrtyy sanovat. Pitää setviä tätä sahintekoasiaa kun tästä nyt vapaille kuontuu.

[Viiskuus10]

Kaikki sahti on imelänä hyvää, tai sanoisko puolimakeena, jolloin se on vähän käynyttäkin.Laadukas sahti on loppuunkäyneenäkin hyvää. Sellaista saa aniharvoin. Tekemisessä tärkeintä on hygienia. Jos on pesemättömät vehkeet, tulee pistävä maku. Joissakin ravintoloissakin on kotikalja pistävää. Se tulee siitä että uudet aineet kaadetaan aina sen entisen päälle.

[Jammu]

Miksei se lammilainenkin voi hyvää olla paikan päällä juotuna. Sahti vaan ei siitä kuljetuksesta oikein parane, myrtyy sanovat. Pitää setviä tätä sahintekoasiaa kun tästä nyt vapaille kuontuu.

Niin, tuoretuote, "elävää ravintoa"

[Jammu]

Eka satsi kohta juotu ja toivon mukaan viikonloppuna ehtii tehdä lisää.

Ajan mittaan tuo on tuntunut paranevan tietty moni kypsyttää pitkään.

Mielestäni onnistuin kohtalaisesti vaikka itse en nyt täysin onnistuneena pidä, mutta maistaneet kehu ja otti mukaan...

Kävi jonkin matkaa kolmatta päivää kellarin rapussa jossa 18 lämminta ja sieltä viisiasteiseen jääkaappiin. Seuraavalla kerralla annan käydä lyhemmän aikaa, saa pulputtaa loppunsa sitten kylmässä. Astiassa kotikutoinen ilmalukko = putki kannesta vesilasiaan jolloin ilmaa ei pääse sekaan.

Onko täällä joku maltaita itse tehnyt? Asia kiinnostaisi, jos keväällä laittais pienen alan ohraa. Mallasohran siementä tuskin käsiini saan, mutta jotain isojyväistä, kaksitahoista kai voisi käyttää...

[MF265]

Maltaitten tekemistä on tullu koitettua. 2-tahoisen ohran jyviä parin kilon erä laakeessa siivilässä idättämällä pesuhuoneessa, välillä suihkulla huuhellu jyviä. Itäneet jyvät 100-asteiseen uuniin parille pellille kuivamaan. Idut irtoo hyvin kuivana käsin hiertämällä siivilässä. En tiiä onko tämä täysin oikeenlainen tapa, mutta jostain ohjeita luin joskus. Ensimmäinen oluentapainen omista maltaista onnistu kohtalaisesti, toinen meni pilalle käymisen aikana..

[Jammu]

Ahaa, eilen posti toi Asplundin sahtikirjan. En ole vielä paljon lukenut. Siinä on maltaiden teosta myös. Nettiantikvariaatista.