Masinistit keskustelupalsta

Cultor kirjoitti:

McCormic B-250-57 kirjoitti:Mä en ole kyllä vielä ihan vakuuttunut, kinataan vielä vähän painekytkimistä ja takaiskujen sijoituksesta...ihan vaan periaatteesta, ihan vähän vaan

Ps. Pitäisköhän ottaa soittokierros kaikille asiakkaille joille olen vuosien varrella asennellut näitä järjestelmiä ja kysellä toimiiko ne....ehkä joku tämän foorumin kirjoittelija on kaikki väkerrykseni käynyt korjaamassa toimiviksi kun ei asiakkaat ole soitelleet perään

No jos asiakkaasi tyytyvät 2 barin paine-eroon järjestelmässään, niin sitten sijoituksella ei liene merkitystä. Minulle kelpaa paine-ero, jota ei suihkussa ollessaan huomaa. Painesäiliöni on Pumppu-Lohjan 120 l kalvopainesäiliö ja painekytkin on säiliön kyljessä valmistajan harkitsemassa paikassa.

Saa sen säädettyä vaikka miten päin mäntyä jos ei osaa.
Se miksi painekytkin on kalvopainesäiliön kytkyssä johtuu kyllä ihan myyntikikasta...mutta ei se huono paikka ole, toki painekytkin mittaa putkiston painetta, ei pelkän kps:n.....

Tai jotenkin näin olen mutuillut asiaa vuosien mittaan....

McCormic B-250-57 kirjoitti:

Cultor kirjoitti:No jos asiakkaasi tyytyvät 2 barin paine-eroon järjestelmässään, niin sitten sijoituksella ei liene merkitystä. Minulle kelpaa paine-ero, jota ei suihkussa ollessaan huomaa. Painesäiliöni on Pumppu-Lohjan 120 l kalvopainesäiliö ja painekytkin on säiliön kyljessä valmistajan harkitsemassa paikassa.

Saa sen säädettyä vaikka miten päin mäntyä jos ei osaa.
Se miksi painekytkin on kalvopainesäiliön kytkyssä johtuu kyllä ihan myyntikikasta...mutta ei se huono paikka ole, toki painekytkin mittaa putkiston painetta, ei pelkän kps:n.....

Tai jotenkin näin olen mutuillut asiaa vuosien mittaan....

Minulla on ihan kokemusperäistä tietoa ;- ) Aikoinaan painekytkin oli laitettu pumpun nousuputkeen kaivossa eli mahdollisimman lyhyillä sähkövedoilla. En tarkkaan muista, siitä kun on yli 30 vuotta, kuinka pieneen paine-eroon sillä pääsi. Liian suureksi ero joka tapauksessa jäi minun makuuni. Niinpä muutin kytkimen painesäiliön (perinteinen malli) päälle, jolloin paine-eron sai just niin pieneksi kuin kytkimen säädöt sallivat. Lienee ollut 0,6 bar, jolla paine-erolla ja vähän isommallakin, pumpun lähellä (3-4 m) ollut kytkin vain hakkasi edestakaisin.

Cultor kirjoitti:

McCormic B-250-57 kirjoitti:

Cultor kirjoitti:No jos asiakkaasi tyytyvät 2 barin paine-eroon järjestelmässään, niin sitten sijoituksella ei liene merkitystä. Minulle kelpaa paine-ero, jota ei suihkussa ollessaan huomaa. Painesäiliöni on Pumppu-Lohjan 120 l kalvopainesäiliö ja painekytkin on säiliön kyljessä valmistajan harkitsemassa paikassa.

Saa sen säädettyä vaikka miten päin mäntyä jos ei osaa.
Se miksi painekytkin on kalvopainesäiliön kytkyssä johtuu kyllä ihan myyntikikasta...mutta ei se huono paikka ole, toki painekytkin mittaa putkiston painetta, ei pelkän kps:n.....

Tai jotenkin näin olen mutuillut asiaa vuosien mittaan....

Minulla on ihan kokemusperäistä tietoa ;- ) Aikoinaan painekytkin oli laitettu pumpun nousuputkeen kaivossa eli mahdollisimman lyhyillä sähkövedoilla. En tarkkaan muista, siitä kun on yli 30 vuotta, kuinka pieneen paine-eroon sillä pääsi. Liian suureksi ero joka tapauksessa jäi
minun makuuni. Niinpä muutin kytkimen painesäiliön (perinteinen malli) päälle, jolloin paine-eron sai just niin pieneksi kuin kytkimen säädöt sallivat. Lienee ollut 0,6 bar, jolla paine-erolla ja vähän isommallakin, pumpun lähellä (3-4 m) ollut kytkin vain hakkasi edestakaisin.

Tuota paine eroa pystyi ainakin danfossin painekytkimellä säätämään painekytkimessä olevalla säätimellä .Olisiko ollut differenssi säätö nimeltään ainakin kylmäkoneissa sillä nimellä. Kappaletavarasta kootussa laitteessa heti pumpun ja painesäiliöm välissä Pässin sarvissa toisessa haarassa painekytkin ja toisessa haarassa painemittari.

JA se kaikistä tärkein JÄLLEEN unohtui,kun se painekytkin alkaa sitten kummiskin joskus temppuilla niin heti aluksi EI säädellä mitään vaan avataan painekytkimen kalvopuoli ja tarkistetaan ja putsataan SE reikä mistä paine vaikuttaa siihen kalvoon!
Hyvin usein olen tavannu että siellä ei ole enää reikää olleskaan vaan on muurautunu umpeen koko potero ja jopa kalvon liikekkin on loppunu,myöskin pumppu ajan oloon menee väljäksi eikä enää jaksakkaan pumpata sitä maksimipainetta mitä uutena

Jos ajatellaan tilannetta, että painesäiliö on kaivossa esim 50m. etäisyydellä käyttöpaikasta, jossa sijaitsee painekytkin, niin avattaessa hana, paine putoaa virtausvastuksen vuoksi putkessa ja kytkin liksahtaa päälle. Näin tapahtuu vaikka painesäiliö olisi aivan täysi. Näin ainakin minulla tapahtui ja uskoisin veden virtaavan samojen fysiikan lakien mukaisesti muuallakin. Voihan sen painekytkimen sijoittaa minne tahansa, ellei turha käynnisteleminen häiritse.

paineakun vois vaikka unohtaa, jos laittas taajuusmuhentajan vahtimaan painetta,tietty paineanturi pitää asennella myös kertomaan painetta tamulle. Voi siinä saada lisäriesaa itelle..

Lainaanpa tätä vanhaa ketjua kun tässä väännettiin painesäiliöistä.
Kertokaapa mielipiteitä onnistuuko tällainen kahden painesäiliön järjestelmä;
- kaksi 300 litran kalvotonta painesäiliötä
- kytkentä sarjaan
- ensimmäinen painesäiliö on varsinainen painesäiliö jossa ilmatila ja toinen kytketään sen perään vesitilan kasvattamiseksi
- jälkimmäiseen ajatus asentaa automaatti-ilmastin jotta siihen ei kerry ilmaa, tämä toinen säiliö olisi siis pelkästään tarkoitettu vesitilan kasvattamiseen

Mielipiteitä? onnistuuko vai onko tuossa jotain mikä tekee sen toimimattomaksi.
Kyseiseen kohteeseen ei mahdu isompaa painesäiliötä ja kalvopainesäiliö ei käy koska tuohon tulee veden ilmastusjärjestelmä kytkettäväksi ensimmäiseen painesäiliöön suodatusta varten.

MIten toi ensimmäisen säiliön yhteyteen tuleva ilmastusjärjestelmä toimii? Oletko miettinyt vaihtoehtoa missä ilmastus tehdään kaivossa eli maanpinnalla olevan takaiskun alapuolelle tehdään pieni (esim. 3 mm?) reikä eli aina kun pumppu käy niin reiästä suihkuaa vettä joka vie sitten happea pohjalle.

Entä toimiiko toi toinen painesäiliö todella vesitilavuuden kasvattajana? Tai toimii se toki on se sijaitsee käyttöpisteitä ylempänä, mutta muussa tapauksessa sen jälkeen pitäisi olla pumppu että veden saisi käyttöön siinä tapauksessa ettei kaivossa oleva pumppu jaksa työntää kulutusta vastaavaa vesimäärää.

Kaivossa oleva pumppu kyllä jaksaa työntää noiden kahden säiliön läpi, ainakin testattu tuotto on sitä luokkaa että pitäisi riittää.
Ilmastus toimii siten että tuossa ensimmäisessä painesäiliössä on yläosassa ilmatila kuten kuuluukin jotta se on painesäiliö.
Varsinainen ilmastus toimisi siten että toisen painesäiliön alaosasta tulee putki tämän varsinaisen painesäiliön yläosaan ja siinä välissä on juomavedelle tarkoitettu kiertovesipumppu, joka siis kierrättää ajastetusti vettä jälkimmäisen säiliön alaosasta ensimmäisen säiliön yläosaa, näin vesi menee jatkuvasti tuon ilmavaipan läpi ja ilmastuu. Toki tämän voi toteuttaa pelkästään tuolla yhdellä painesäiliöllä, mutta mietinnässä tuo toinen säiliö niin olisi enemmän ilmastettua vettä käytössä.

Miten tuonne varsinaiseen painesäiliöön saadaan uutta ilmaa? Ei kait sama ilma päivästä/viikosta toiseen toimi ilmastuksessa?

Releohjattu kompressori uusii sen ilmatilan noin kerran viikossa.

Aika paljon ylimääräisiä osia (kompura, kiertovesipumppu ja toinen painesäiliö) verrattuna siihen että saman tuloksen saa sillä nousuputkessa olevalla reiällä.