Perämoottori Terhi 40 & 50

[juisii]

Voin juhlallisesti vakuutta etten ollut juovuksissa, vaikka kesälomalla teinkin herätehankintana vanhan armeijan vanerisen syöksyveneen (mallia -68) ja siihen perään mukana tuli Terhi 50 perätuuppari. Luonnollisesti vetokäynnisteinen, ja kyljessä hintalappu "myyty, 2500mk"

Vaneriveneestä toivottavasti saadaan pariksi vuodeksi kala & jahtipaatti, kunhan siihen upottaa muutamalla satasella lasikuitua (Ei kannata kommentoida tuon järkevyyttä...) Onkohan kenelläkään tuollaista ajossa ? Olettaisin että hyvä peli hyvässä kelissä, ja varma leskentekijä kovassa säässä.

Itse kone ei ole ainakaan totaalisen huono. Bensarätti imusarjojen päälle ja kolmannella nykäisyllä käyntiin. Ja vesikin kiertää koneessa(onkohan impelleri vielä vanhaa "hyvää kumia"). Koeajoa ei päästy suorittamaan, kun "vetotestipenkkinä" sai toimia 80-luvun minibuster, ja asennuskaljaa oli siinä vaiheessa nautittu niin vähän että kaikkien mielestä koeajo ei ole hyvä idea.

Itse moottorista ei kovin paljoa tietoa löydy. Ilmeisesti noita ei paljoa ehditty valmistaa ennen kuin koko perätuuppari tuotanto ajettiin alas. Löytyyköhän noihin varaosia jostain ? Ilmeisesti päijät-hämeen moottoripurkaamo osti aikanaan tehtaan varaston, mutta onkohan muuta paikkaa josta voisi tarvittaessa kysellä ?

Tällä hetkellä olellisin mietinnässä oleva kysymys liittyy sähköstarttiin. "siviilimarkkinoille" tuota kai tehtiin sähkökäynnisteisenä. Paras vaihtoehto olisi löytää jostain valmis "muunnossarja", kohtuu hinnalla, mutta uskon että tuollaisen löytyminen on tuurista kiinni.

Vauhtipyörässä on kuitenkin hammastus, ja koneessa tukeva kiinnitysrauta, joten näkisin että tuohon pystyy asentamaan myös "sepittämällä" käynnistysmoottorin. Onko kenelläkään tiedossa, onko nuo vauhtipyörien/startin rattaiden hammastukset jotenkin stadardeja ? eli jos löytää jostain edullisen "muun merkkisen" startin, niin onko tuossa edes teoreettista mahdollisutta sovittaa toimivaa peliä

[Jki]

Mulla oli tollanen aikoinaann ekassa veneessä. Aika tehokas peli, mittasivat muistaakseni venelehden testissä -78 siitä yli 60hp. Mulla oli sähköstartilla, ja osat hakusessa jo 80-luvun alkupuolella.
Mutta noin yleisemmin, eipä sillä startin hammastuksella ihan hirmu tarkkaa ole, se käyttöaika on kuiten niin lyhyt. Ääntähän väärästä tulee, mutta ei se haittaa. Mutta onkohan siinä startittomassa laturiakaan...? Siinä mun startillisessa oli ihan kunnon lataus, ei mitään valopuolaa.

Jos kopan äänieriste pääsee kastumaan, niin vetää kahden pytyn kipinän maihin kaasua lisätessä. Sitä vikaa muuten ihan etsittiin, kun vähänkin koppaa raottaessa karkas taas kierroksille. Ekan kerran kokeillessa oli ihan liki, etten ollu järvessä veneen takana...

[KK70]

Tuosta veneestä sen verran,että todennäköisesti ei kannata yrittää rekisteröidä.
Eräs tuttu osti tuommoisen kymmenkunta vuotta sitte lähinnä työkäyttöön.Ei onnistunut rekisteröinti yksityishenkilönä,eikä rakennus
liikkeen nimissäkään.Ei ollut muka hyväksyntää siviilikäytölle tai jotain.
Ajeli sillä sitte lähijärvellä rekisteröimättä ja veipä sen kerran merelle ja
merivartiosto sen takavarikoi rantaravintolan laiturista näkemättä kyseistä laitetta ajossa.
Reilu vuosi meni kunnes sai hakea moottorinsa pois,venettä ei saanut.
Puollustusvoimien huutokaupasta oli ostettu,kuittikin tallessa,mutta vene läks.

[stls]

Tuolla on tietoa Terhi-perämoottoreista ja varaosia:
http://www.elisanet.fi/voimakone/

40-50 Terhi ja varsinkin 50, on melko harvinainen.

[Okaho]

-79 syksyllähän terhin satu loppui.
Tuo terhin lataus oli edistyksellinen siihen maailmanaikaan.
Moninapainen kestomagneetti kammenkaulassa ja staattoripaketti siinä ympärillä.
Staattori on 2x12??? volttia joka tasasuunnattiin tyristoripaketilla akkujännitteeksi.
Akun täyttyessä tyristorien liipaisua säädeltiin ja näin ylilataus estyi.
Onkohan siellä koneen kupeessa reilusti norttitopan kokoista alumiini rasiaa???---Jos on,kyseessä on säädin.
Puolenkymmentä johdinta siihen säätimen kupeeseen tulee lattaliittimille.
Sieltä vauhtipyörän alta tulee kolme johdinta siihen säätimelle.
Neljäs menee akulle ja olikohan??? viides takaisinkytkentä joka haisteli akkujännitettä ehkä virtalukon kautta. Vähän muist pätkii noista ajoista.
Luulin,että olisi starttikin tai jopa kaksi,mutta ei osunut silmiin pikaisella tarkistuksella.En muista hammaslukuja. Boch oli startin merkki.
Kahdenkokoista startin hammaspyörää oli 20/23hv- ja 40hv startti.
Lataus ja sytty oli ehkä italian poikien laitteita.

[Mika 82]

Tuosta veneestä sen verran,että todennäköisesti ei kannata yrittää rekisteröidä.
Eräs tuttu osti tuommoisen kymmenkunta vuotta sitte lähinnä työkäyttöön.Ei onnistunut rekisteröinti yksityishenkilönä,eikä rakennus
liikkeen nimissäkään.Ei ollut muka hyväksyntää siviilikäytölle tai jotain.
Ajeli sillä sitte lähijärvellä rekisteröimättä ja veipä sen kerran merelle ja
merivartiosto sen takavarikoi rantaravintolan laiturista näkemättä kyseistä laitetta ajossa.
Reilu vuosi meni kunnes sai hakea moottorinsa pois,venettä ei saanut.
Puollustusvoimien huutokaupasta oli ostettu,kuittikin tallessa,mutta vene läks.

En tiedä miten nykyään trafin alaisuudessa, mutta maistraatissa ilmoitti vaan omavalmiste ja tekniset tiedot, niin sillä selvä.

[tippwatti]

-79 syksyllähän terhin satu loppui.
Tuo terhin lataus oli edistyksellinen siihen maailmanaikaan.
Moninapainen kestomagneetti kammenkaulassa ja staattoripaketti siinä ympärillä.
Staattori on 2x12??? volttia joka tasasuunnattiin tyristoripaketilla akkujännitteeksi.
Akun täyttyessä tyristorien liipaisua säädeltiin ja näin ylilataus estyi.
Onkohan siellä koneen kupeessa reilusti norttitopan kokoista alumiini rasiaa???---Jos on,kyseessä on säädin.
Puolenkymmentä johdinta siihen säätimen kupeeseen tulee lattaliittimille.
Sieltä vauhtipyörän alta tulee kolme johdinta siihen säätimelle.
Neljäs menee akulle ja olikohan??? viides takaisinkytkentä joka haisteli akkujännitettä ehkä virtalukon kautta. Vähän muist pätkii noista ajoista.
Luulin,että olisi starttikin tai jopa kaksi,mutta ei osunut silmiin pikaisella tarkistuksella.En muista hammaslukuja. Boch oli startin merkki.
Kahdenkokoista startin hammaspyörää oli 20/23hv- ja 40hv startti.
Lataus ja sytty oli ehkä italian poikien laitteita.

Ei pidä paikkaansa.

Itsellä on ollut Terhi40 -83

Ja todella hieno kone.
Hiljainen kun mikä ja ei vienyt bensaa paljoa mitään.
Täyskaasu kulutus 10l/h ,mut toki sillä veneellä ja 2/3 kaasulla pääs 8l/h

Tuttuja kellä oli jenkkikone kävi kateeks : )
Siis se pieni kulutus ja hiljaisuus.

Lisäks se,et Terhin hevosvoimat ovat potkurinakselilta mitattuja ja ihan OIKEITA hevosvoimia.
Saman kokoisessa jenkkikoneessa taikka volvopentassa hepat ovat leikkiheppoja.
Poneja.
Ne on mitattu kampiakselilta ja bensan kulutus on vielä kaiken lisäksi kaksinkertainen.

Samanlaisella ja kokoisella veneellä esim. 55hv volvopenta jää jälkeen kaikessa 40hv Terhille.
Samalla perällä ja potkurilla.
Samalla siks,et 40-50hv Terhissä on VolvoPentan alapää.

Sen aikaisilla 40-50hv jenkeillä ei ole sitten mitään jakoa.

Ei ole edes tänä päivänä.
Terhiä voi verrata uuden kakstahti suorasuihkutus-moottorin moottorin ominaisuuksiin kulutuksessa ja muiltakin ominaisuuksiltaan.
Siis ihan totta.

Elikä Valmet teki ja suunnitteli todella hienon koneen.
Mitä ei saatu myytyä puutteellisen markkinoinnin vuoksi.
Eikä siks,et se rinnastettiin muihin pienempiin epäonnistuneisiin Terhin nimellä myytäviin koneisiin.

Jos joku väittää vastaan;niin avaapas ensimmäiseks se Terhin välipätkä?
Ja sitten avaat jenkkikoneesta saman kohdan?
Sillä kohtaa alkaa luultavasti "raksuttamaan" ja tulee ymmärrystä asiaan...

[Okaho]

-79 syksyllähän terhin satu loppui.
Tuo terhin lataus oli edistyksellinen siihen maailmanaikaan.
Moninapainen kestomagneetti kammenkaulassa ja staattoripaketti siinä ympärillä.
Staattori on 2x12??? volttia joka tasasuunnattiin tyristoripaketilla akkujännitteeksi.
Akun täyttyessä tyristorien liipaisua säädeltiin ja näin ylilataus estyi.
Onkohan siellä koneen kupeessa reilusti norttitopan kokoista alumiini rasiaa???---Jos on,kyseessä on säädin.
Puolenkymmentä johdinta siihen säätimen kupeeseen tulee lattaliittimille.
Sieltä vauhtipyörän alta tulee kolme johdinta siihen säätimelle.
Neljäs menee akulle ja olikohan??? viides takaisinkytkentä joka haisteli akkujännitettä ehkä virtalukon kautta. Vähän muist pätkii noista ajoista.
Luulin,että olisi starttikin tai jopa kaksi,mutta ei osunut silmiin pikaisella tarkistuksella.En muista hammaslukuja. Boch oli startin merkki.
Kahdenkokoista startin hammaspyörää oli 20/23hv- ja 40hv startti.
Lataus ja sytty oli ehkä italian poikien laitteita.

Ei pidä paikkaansa.

Itsellä on ollut Terhi40 -83

Ja todella hieno kone.
Hiljainen kun mikä ja ei vienyt bensaa paljoa mitään.
Täyskaasu kulutus 10l/h ,mut toki sillä veneellä ja 2/3 kaasulla pääs 8l/h

Tuttuja kellä oli jenkkikone kävi kateeks : )
Siis se pieni kulutus ja hiljaisuus.

Lisäks se,et Terhin hevosvoimat ovat potkurinakselilta mitattuja ja ihan OIKEITA hevosvoimia.
Saman kokoisessa jenkkikoneessa taikka tippiwattissa hepat ovat leikkiheppoja.
Poneja.
Ne on mitattu kampiakselilta ja bensan kulutus on vielä kaiken lisäksi kaksinkertainen.

Samanlaisella ja kokoisella veneellä esim. 55hv volvopenta jää jälkeen kaikessa 40hv Terhille.
Samalla perällä ja potkurilla.
Samalla siks,et 40-50hv Terhissä on VolvoPentan alapää.

Sen aikaisilla 40-50hv jenkeillä ei ole sitten mitään jakoa.

Ei ole edes tänä päivänä.
Terhiä voi verrata uuden kakstahti suorasuihkutus-moottorin moottorin ominaisuuksiin kulutuksessa ja muiltakin ominaisuuksiltaan.
Siis ihan totta.

Elikä Valmet teki ja suunnitteli todella hienon koneen.
Mitä ei saatu myytyä puutteellisen markkinoinnin vuoksi.
Eikä siks,et se rinnastettiin muihin pienempiin epäonnistuneisiin Terhin nimellä myytäviin koneisiin.

Jos joku väittää vastaan;niin avaapas ensimmäiseks se Terhin välipätkä?
Ja sitten avaat jenkkikoneesta saman kohdan?
Sillä kohtaa alkaa luultavasti "raksuttamaan" ja tulee ymmärrystä asiaan...

Edelleen olen 1979-kannalla tuossa vuosilukukiistassa.Ostin pienemmän koneen henkilökuntahinnalla silloin.(NIITÄ VIIMEISIÄ)
Taitaa kuittikin löytyä,jos kaivelemaan lähden.
Muuten olen useassa asiassa samaa mieltä tippiwatin kanssa.
Alapään rakenteesta vielä:Laakerit,kolme hammaspyörää ja potkuri ostettiin ulkoa.Ruuveja ja muttereita en viitsi laskea.
Iso todennäköisyys,että volvopentaankin on ostettu osia ulkoa.
ps.nettikin kertoo tuon vuosiluvun.
Terveisin Okaho.

[toyopet]

Tuttuja kellä oli jenkkikone kävi kateeks : )
Siis se pieni kulutus ja hiljaisuus.

Lisäks se,et Terhin hevosvoimat ovat potkurinakselilta mitattuja ja ihan OIKEITA hevosvoimia.
Saman kokoisessa jenkkikoneessa taikka volvopentassa hepat ovat leikkiheppoja.

Näitä heppoja joskus ihmeteltiin, kun ennen kotipaikan rannassa oli buster ja sen perässä johnson 20hv eikä se mihinkään mennyt 4hlö kuormalla. Ei puhettakaan että nousisi liukuun.
Sukulaismiehellä samanlainen buster ja 20hv terhi. Se nosti sen veneen liukuun isommallakin kuormalla ja äänikin huokui voimaa ihan eri tavalla. Samasta rannasta saarisaunalla meni johnsonilla 10min ja terhikuski oli jo sillä aikaa sytyttänyt kiukaaseen tulet.

[nuc-64]

Itse armeija-aikaan seurasin läheltä noita kuidutettujen vaneristen syöksyveneiden huoltoa. Ensimmäisenä veneet punnittiin, riittävän kevyet veneet korjattiin kuituvaurioiltaan ja sitten huollettiin moottorit. En muista enää veneiden painorajaa, mutta joka tapauksessa painavat, eli vettyneet laitettiin hylkyyn, aika suuri osa veneistä mielestäni hylättiin, mutta olihan ne jo vanhoja veneitäkin.

[juisii]

Itse veneestä. Tuo rekisteröinti on juurikin mietityttänyt. "Paketti" on haettu tuttavan isävainaan takapihalta, ja mitään papereita (setelin vaihtoa lukuunottamatta) ei ole veneestä eikä moottorista.

Olettaisin että veneen saisi perusteltua "omavalmisteeksi", kunhan täyttää tuon lisätietolomakkeen oikeilla sanakäänteillä:

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi ... index.html

Periaatteessa tuon "käytetyn kunnostus" ei kai kelpaa omavalmisteeksi, ja nykyään halutaan myös valokuva, mutta jos tuon perustelee niin että runko on ostettu ja muu rakennettu, niin ehkäpä se menee läpi. Ja jos ei, niin sitten rakennetaan lisää (Toimiiko tama käänteisesti autojen rakentelu säännöstön kanssa ? jos yli 50% veneestä on rakennettua, "Tervetuloa rekisteriin"

Jossain, olisko jopa tällä foorumilla, tuli vastaan puhetta siitä että pienten terhien maineikas käynnistyvyys liittyisi ainakin osaltaa jotenkin "väärään käynnistystapaan" ? Tuohon isoon en ole vielä ehtinyt kovin huolella perehtyä, mutta olettasin että ohjauskahvan juuressa on kuristin, se kiinni, 50% kaasua, ja kiskomaan ! (Toki, tuo kangasrätti imusarjojen päälle + pieni tilkka bensaa niin että rätti kastuu, antaa hyvät avut verrattuna suoraan kaasariin kaatamiseen, mutta sitä nyt on käytetty vain ensisavuille)

Ja yleisesti kiitokset tiedoista ! Tällä keskustelutahdilla tästä foorumista saattaa tulla hetkessä koko maailmankaikkeuden paras sähköinen tietolähde liittyen "suuriin" terhi perämoottoreihin

[juisii]

Niin ja kuva tuosta koneesta. En nyt osaa varmaksi sanoa onko tuossa laturia, mutta toisaalta mökillä on aurinkopaneelit ja akkuja, joten eiköhän 50 Ah:n akulla melko monta käynistystä tee, mikäli on lähteäkseen

[Ropottaja]

Yleisesti ottaen hammaspyörien hammastukset on hyvinkin standardeja. Hampaan "koko" määräytyy ns. hampaan modulista ja niitä on tietyin välein. Eli kellon rattaassa on pieni moduli ja vaihdelaatikon rattaassa iso. Hampaan profiileja (muotoja) on muutamia erilaisia, lisäksi niissä voi olla profiilinsiirroksi kutsuttua hienosäätöä. Niillä ei liene tuossa tapauksessa suurtakaan merkitystä, kunhan moduli on sama.

Jos startin hammastus tuntuu kooltaan natsaavan, se on sama, modulien erot on niin suuret että sen kyllä huomaa. Kampiakselin ja startinakselin välimatka siten riippuu hammasmääristä, mutta kiinnikkeet itse sepittäessä sopivan hammaskosketuksen löytää riittävällä tarkkuudella tuohon tarkoitukseen. Eli kosketus tiukaksi ja vähän takas.

[Jki]

Samanlaisella ja kokoisella veneellä esim. 55hv volvopenta jää jälkeen kaikessa 40hv Terhille.
Samalla perällä ja potkurilla.
Samalla siks,et 40-50hv Terhissä on VolvoPentan alapää.

Siinä alussa mainitsemassani testissä 55 Penta antoi 35hp, missä Terhi 61 ja Suzuki(muistaakseni) 63. Ja mulla oli 55 Penta juuri ennen Terhiä, ja eron voi kyllä vahvistaa, Terhi oli ihan eri planeetalta. Olihan se toiki isokin, liki litranen kone.

Mutta uskallan olla melkein satavarma, että Terhin alapäällä ei ole mitään tekoa, eikä yhtäläisyyttä Pentan osiin. Jos vastinetta pitää hakea, niin Mercury.

Hieno kone minustakin, kakarat vaan varasti siitä yks talvi kaasarit.

[KK70]

Tuosta veneestä sen verran,että todennäköisesti ei kannata yrittää rekisteröidä.
Eräs tuttu osti tuommoisen kymmenkunta vuotta sitte lähinnä työkäyttöön.Ei onnistunut rekisteröinti yksityishenkilönä,eikä rakennus
liikkeen nimissäkään.Ei ollut muka hyväksyntää siviilikäytölle tai jotain.
Ajeli sillä sitte lähijärvellä rekisteröimättä ja veipä sen kerran merelle ja
merivartiosto sen takavarikoi rantaravintolan laiturista näkemättä kyseistä laitetta ajossa.
Reilu vuosi meni kunnes sai hakea moottorinsa pois,venettä ei saanut.
Puollustusvoimien huutokaupasta oli ostettu,kuittikin tallessa,mutta vene läks.

En tiedä miten nykyään trafin alaisuudessa, mutta maistraatissa ilmoitti vaan omavalmiste ja tekniset tiedot, niin sillä selvä.

Sehän tuossa outoa oli että tapahtu nimenomaan maistraatin aikaan,täytyypä udella mikä siinä mätti.Mutta ei sitä saanu omavalmisteenakaan rekisteriin.

[tippwatti]

-79 syksyllähän terhin satu loppui.
Tuo terhin lataus oli edistyksellinen siihen maailmanaikaan.
Moninapainen kestomagneetti kammenkaulassa ja staattoripaketti siinä ympärillä.
Staattori on 2x12??? volttia joka tasasuunnattiin tyristoripaketilla akkujännitteeksi.
Akun täyttyessä tyristorien liipaisua säädeltiin ja näin ylilataus estyi.
Onkohan siellä koneen kupeessa reilusti norttitopan kokoista alumiini rasiaa???---Jos on,kyseessä on säädin.
Puolenkymmentä johdinta siihen säätimen kupeeseen tulee lattaliittimille.
Sieltä vauhtipyörän alta tulee kolme johdinta siihen säätimelle.
Neljäs menee akulle ja olikohan??? viides takaisinkytkentä joka haisteli akkujännitettä ehkä virtalukon kautta. Vähän muist pätkii noista ajoista.
Luulin,että olisi starttikin tai jopa kaksi,mutta ei osunut silmiin pikaisella tarkistuksella.En muista hammaslukuja. Boch oli startin merkki.
Kahdenkokoista startin hammaspyörää oli 20/23hv- ja 40hv startti.
Lataus ja sytty oli ehkä italian poikien laitteita.

Ei pidä paikkaansa.

Itsellä on ollut Terhi40 -83

Ja todella hieno kone.
Hiljainen kun mikä ja ei vienyt bensaa paljoa mitään.
Täyskaasu kulutus 10l/h ,mut toki sillä veneellä ja 2/3 kaasulla pääs 8l/h

Tuttuja kellä oli jenkkikone kävi kateeks : )
Siis se pieni kulutus ja hiljaisuus.

Lisäks se,et Terhin hevosvoimat ovat potkurinakselilta mitattuja ja ihan OIKEITA hevosvoimia.
Saman kokoisessa jenkkikoneessa taikka tippiwattissa hepat ovat leikkiheppoja.
Poneja.
Ne on mitattu kampiakselilta ja bensan kulutus on vielä kaiken lisäksi kaksinkertainen.

Samanlaisella ja kokoisella veneellä esim. 55hv volvopenta jää jälkeen kaikessa 40hv Terhille.
Samalla perällä ja potkurilla.
Samalla siks,et 40-50hv Terhissä on VolvoPentan alapää.

Sen aikaisilla 40-50hv jenkeillä ei ole sitten mitään jakoa.

Ei ole edes tänä päivänä.
Terhiä voi verrata uuden kakstahti suorasuihkutus-moottorin moottorin ominaisuuksiin kulutuksessa ja muiltakin ominaisuuksiltaan.
Siis ihan totta.

Elikä Valmet teki ja suunnitteli todella hienon koneen.
Mitä ei saatu myytyä puutteellisen markkinoinnin vuoksi.
Eikä siks,et se rinnastettiin muihin pienempiin epäonnistuneisiin Terhin nimellä myytäviin koneisiin.

Jos joku väittää vastaan;niin avaapas ensimmäiseks se Terhin välipätkä?
Ja sitten avaat jenkkikoneesta saman kohdan?
Sillä kohtaa alkaa luultavasti "raksuttamaan" ja tulee ymmärrystä asiaan...

Edelleen olen 1979-kannalla tuossa vuosilukukiistassa.Ostin pienemmän koneen henkilökuntahinnalla silloin.(NIITÄ VIIMEISIÄ)
Taitaa kuittikin löytyä,jos kaivelemaan lähden.
Muuten olen useassa asiassa samaa mieltä tippiwatin kanssa.
Alapään rakenteesta vielä:Laakerit,kolme hammaspyörää ja potkuri ostettiin ulkoa.Ruuveja ja muttereita en viitsi laskea.
Iso todennäköisyys,että volvopentaankin on ostettu osia ulkoa.
ps.nettikin kertoo tuon vuosiluvun.
Terveisin Okaho.

Ei niissä vuosiluvuissa mitään kiistelemistä ole.
Tältäkin palstalta löytyy ihan tietämystä asiasta.

Itsellä oli tosiaan se viimeiseltä vuodelta ja ilmeisesti ainut kunnollinen ja ikävä kyllä viimeinen sarja mitä siellä on tehty, elikä 1983 vuosmallia.
Eikä kannata väittää vastaan,kun kyllä se luki siinä koneen kupeessakin lätkässä aivan selvästi.

Lisäks minulla oli alkuperäinen ohjekirja ja osaks valokopiona tehtaan korjauskäsikirjakin.

-79 nelikymppistä en ole ikinä nähnytkään.
Onko sellaista edes ollutkaan?
Tai jos on,niin oliko valmistaja Valmet?
Vai joku muu firma?

Tein kyllä myöhemmin siitä nelikymppisestä viiskymppisen pelkällä kaasuttimien vaihdolla.
Sitä en muista,et jäikö siitä muutama heppa puuttumaan erilaisten läppien tms. takia,mut vene ainakin kulki : )

[Okaho]

Täyty ottaa kuukkeli avuksi ja huomasin muistini olevan kunnossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terhi-per%C3%A4moottori
Tuolta ihan jutun loppupuolelta löytyy taulukko,jossa kerrotaan mitä tehtiin ja milloin.
Ihan kaikkea tuokaan taulukko ei tiedä.
Itsellä oli 1979 14 hv terhi,--tehtiin muutaman kynnenen sarja.Taulukko ei näköjään tiedä ko.asiaa.
Voin kertoa,jos jotakuta kiinnostaa.
Vire keskimoottoria tehtiin joku vuosi pidempään.
EDELLEEN mielipiteeni:1979 terhin satu loppui.
Okaho

[Jjurva]

Täyskaasu kulutus 10l tunnissa 40hv 2-t koneella on kyllä saavutus. Nykyiset uudet ruisku 4-t koneetkaan ei pääse noin vähällä. Taisivat muut moottorivalmistajat tapella aikanaan kuka saa terhin insinöörit töihin itselleen.

[Okaho]

Täyskaasu kulutus 10l tunnissa 40hv 2-t koneella on kyllä saavutus. Nykyiset uudet ruisku 4-t koneetkaan ei pääse noin vähällä. Taisivat muut moottorivalmistajat tapella aikanaan kuka saa terhin insinöörit töihin itselleen.

Terhin ruosinkielinen myyntiesite/Korpivaara oy,kertoo seuraavaa.20hv terhi 7,5l/h----40hv terhi 14l/h-----50hv terhi 17l/h.
Kuinka optimistisia nuo luvut on??? Kukin arvatkoon.

[susiluoto]

Maailmansensaatio jonka joku hukkasi, saattoi varmaankin olla yksilöitä jotka toimivat, oli myös liiankin paljon yksilöitä jotka eivät ihmelukemiin ja toimivuuteen päässyt.
Valitettavasti.Sähköpuoli noissa oli heikoin, ainakin yleisessä myynnissä olevissa.