Masinistit keskustelupalsta

Ei löytynyt yhtään juttua metsänkylvöstä, joten kysyn miten eroaa männyn kylvö siemenellä. Taimitarhalta ei saanut taimia jonkun taimituhon seurauksena. Lähinnä menettelu miten ne käytännössä kylvetään? Kylvöala vajaat pari ha.

Laikutettuun metsään laikkuihin, otetaan peukalon ja etusormen väliin muutamia siemeniä(5-8kpl), ripotellaan laikun pohjalle riviin, ei kuitenkaan matalimpaan paikkaan kaikkia.Sitte astutaan kylvöksen päälle nappulakengällä siten että tiivistyy vähän. Ne siemenet pitää mennä kivennäismaahan, eikä sammaleeseen.
Kylvö on suoritettava reilusti ennen juhannusta. (Juhannus yleensä on takaraja.)
Laikutus yleensä suoritettava edellisenä syksynä.
Kylvö on nopeaa ja varmaa hommaa verrattuna istutukseen, mutta taimista kasvaa hieman nopeammin metsä.

Joskus aikoinaan tuli myös kylvettyä mäntyä, sekä omaan - tulevaan - metsään, että toistenkin - toivon mukaan myös tuleviin - metsiin kesätöinä.

Homma eteni pääpiirteiltään juuri masankp:n kuvaamalla tavalla.
Oma palsta tuli kylvettyä 80-luvun alussa ja ensimmäinen harvennus 90-luvun alussa. Harvennus tarkkaa hommaa. kun 4-5 taimeakin saattoi olla samassa ryppäässä, juurikin johtuen tuosta kylvöstä, ettei vahingossa pilaa sitä jäljeelä jääväksi tarkoitettua puuta.

Yllättävän hyvin nuo siemenet myös kulkeutuu kivennäismaahan asti, vaikka vähän ohi menisikin ja siemenet joutuisi muun pintakasvillisuuden sekaan. Monestihan nuo siemenpuu-aukotkin laikutetaan, muttei aina, ja kuitenkin niillekin niitä taimia vaan ilmestyy - joskus jopa paremmin kuin kylvetyille.

Kuinkas sattuikin,tulin juuri metsästä jossa olin killistelemässä lähes tasan vuosi sitten koneellisesti laikutettua ja kylvettyä männytaimikkoa.
Näin amatöörin silmään näyttäisi että epätasaisesti ovat lähteneet kasvamaan,läheskään kaikissa "lämäreissä" en taimia nähnyt,osassa 1-2 ja joissan runsaammin.
Soitin asiasta pari viikkoa sitten metsänhoitoyhdistyksen neuvojalle,(mikä hänen tittelinsä lieneekään?)kertoi siementen voivan itää myöhemminkin,lupasi käydä katsomassa.
Hintaa tuolle 2 ha:n kylvötyölle tuli 1243,97€

Onko kylvöä varten tehdyt laikut tehty eri tekniikalla kuin istutukseen? Mahtaisiko tasamaalla toimia rauduskoivulle kuntan sivuun työntäminen vai vaatiiko kuitenkin vähän ympäristöä korkeamman paikan myös kylvössä?

Mäntyhän lähtee hanakasti kasvamaan melkein kaikkialla, missä on kivennäismaahan asti rikottua pintaa. Sille ei tunnu olevan paljon väliä onko koneuran pohja tai reuna, kunhan on kivennäismaata siemenelle tarjolla.

Männyn kylvölle riittää kevytauraus, riittää kunhan maa on esillä, sen kummempaa mätästä se ei kaipaa.
Kyllä se koivu ainakin hyvin lähtee luontaisestikin, jos on maata vähän raapaistu.

Jos koneella tekee laikut, niin kannattaa hankkia paria hehtaaria varten muutama kymmenen grammaa hyvälaatuisia jalostettujen puiden siemeniä. Ei ole kallis investointi, mutta jalostettu siemen yleensä kasvaa nopeammin.

Ja siemenet pussiin ja sieltä kahden sormen välissä muutama siemen paikkaansa. Sitten riittää kun hieman hieraisee jalalla istutuspaikkaa. Hieraisujälki on myös hyvä merkki, josta näkee minne on siementä laitettu.

Onko kokemusta jalostetun koivun kylvöstä?
Minimuokkaus siemenet ripotella ympäriinsä, helppoa ja nopeampaa taimiin verrattuna.
Lisäksi koivuntaimet on aika hintavia.
Ja ehkä suurin syy etsiä istutukselle vaihtoehto on eläimet jotka tykkäävät syödä nuo ravinteikkaat tarha taimet. Eli helposti turhaa työtä tai lampaanrasvan sumuttelua joka syksy.

elk kirjoitti: ↑To Maalis 09, 2023 10:15 am Onko kokemusta jalostetun koivun kylvöstä?
Minimuokkaus siemenet ripotella ympäriinsä, helppoa ja nopeampaa taimiin verrattuna.
Lisäksi koivuntaimet on aika hintavia.
Ja ehkä suurin syy etsiä istutukselle vaihtoehto on eläimet jotka tykkäävät syödä nuo ravinteikkaat tarha taimet. Eli helposti turhaa työtä tai lampaanrasvan sumuttelua joka syksy.

Mitenkäs ne jalostetut sitten erottaa maatiaisista kun 5 v kuluttua on 10 000 koivun tainta hehtaarilla?

Jos aikoo koivumetsän perustaa ,riittää kun yksi iso raudusnkoivu jää aukolle ja maa on muokattu kynttä vaan vedetty pois-syntyy metsä täytyy olla mt tai omt rehevyys.
Männynkylvö helppoa kevyesti kivennäismaa paljastettu ja siihen 4-5 kpl siemeniä heittää ja jalan painallus ,jottei linnut vie kaikkia siemeniä.Joskus riittää pelkkä sammaleen poisto potkaisemalla jos on riittävän karumpaa.rehevälle maalle ei kannata mäntyä kylvää.

Luulis nuo jalostetut tulevan hieman edellä kun keväällä kylvää ja syksyllä vasta tulee muut siemenet.
Raivaustyötähän tuossa on paljon, mutta paljon on taimissakin hommaa jos meinaa saada säilymään.
Ja eräs haitta taimissa on jos kovin kuiva ja kuuma kesä niin kuolee melko paljon taimia ensimmäisenä vuonna.
Keväällä istutetetut hieman paremmin selviää, mutta kesä koivut kuolee vielä herkemmin.

Netistä löytyy seed gun konekylvöä, hyvin on koivukylvö onnistunut ja eikä paljoa jää taimelle jälkeen

akkli kirjoitti: ↑To Maalis 09, 2023 4:10 pm Jos aikoo koivumetsän perustaa ,riittää kun yksi iso raudusnkoivu jää aukolle ja maa on muokattu kynttä vaan vedetty pois-syntyy metsä täytyy olla mt tai omt rehevyys.
Männynkylvö helppoa kevyesti kivennäismaa paljastettu ja siihen 4-5 kpl siemeniä heittää ja jalan painallus ,jottei linnut vie kaikkia siemeniä.Joskus riittää pelkkä sammaleen poisto potkaisemalla jos on riittävän karumpaa.rehevälle maalle ei kannata mäntyä kylvää.

Juuri näin.

Koivu karistaa siemenet heinä-elokuu etelä suomessa

Niin kesää onkin siemen aika, mitenkäs nuo luonnonsiemenet, itääkö ne saman tien vai ensi keväänä?


Ajattelin kyllä ostaa koivunsiemeniä ja kokeilla kylvöhommaa, ei kuitenkaan aivan kamalia maksa.
Pitäs ainakin koivua tulla kun itse kylvää toukokuussa ja luonto loppukesästä
Ja saahan noista siemenistä kasvatettua taimia.

Rouste taitaa olla aika paha noille kylvetyille?
Se on sitten tuurin peliä miten käy...
Sama ongelma luontaisilla siemenillä että osa tuhoutuu.

Kun aktiivisti tein avohakkuualueiden uudistusta ajoitin laikutus, mätästys/kylvöhommat keväälle. traktorikaivuri kun laikutin siinä samalla perkaillen ojia päiväsaavutus ei kovin hääppöinen ollut. Työjärjestyksenä minulla oli seuraava: Aamulla kaivurihommia. iltapäivällä kylvö vielä kosteaan maahan. Kylvötyökaluna minulla oli koskenkorvapullo , jonka korkista oli otettu tiiviste pois, ja korkkiin tehty rauranaulalla reikiä. Reikien koko määriteltiin kokeellisesti sellaiseksi että yhdellä ravistuksella tuli puolenkymmentä siementä. Pyrin pieneen annokseen ja tiheään kylvöväliin. Sellainen tuntuma jäi että rouste kohteli istutustaimia ankarammin kuin kylvötaimia.

Oon ite keränny kävyt moton jäliltä risuläjistä ja kuivannu talavella uuninpäällä. Vajaassa 2 viikossa siemenet on irti kävyistä. Siikanen jää kiinni siemeneen. Sopivan seulan päällä senkin saa pois ,mutta voi kylvää sellaisenaanki. Noin 50 litraa käpyjä vaatii hehtaarille. Keväällä ,kun kylvää niin heinäkuulla piikit tulee esille.
Karuilla mailla hyvä uudistustapa ,mutta rehevillä mailla ei onnistu. Yleensä oon naveromätästänyt ,kun on ollut kosteet pohjat. Kylvänyt oon mukista sormienväliin 3-4 siementä noin 2metrin välein. Hyvin on aukot lähteneet kasvamaan.

Itsellä on suurin osa muokkaamatta mihin pitäs koivikko saada syntymään. Mätästys/istutus oli ensin ajatuksena, mutta koivun taimien saataavuus heikkoa, ilmeisesti muutkin istuttaa koivua. Monetkin ilmeisesti tullut järkiinsä ettei pelkästään kuusta laiteta.
Kuusihan on helpoin ja halvin istutusmuoto.

Maaston suurin osin hyvää niin ehkä kivikoukun kanssa laikutan, kun kaivinkone taitaa toisessa urakassa silloin.
Tuo hyvä systeemi että laikuttaa puoli päivää ja kylvää sitten.
Rehevällä maalla ei onnistu männynkylvö mutta mikä tekee ongelmia koivulle?
Kasvaahan luonnon koivutkin heinikosta huolimatta.

Pitääpä mainita eräs vaihtoehto metsän muokkauksesta.
Takaveto traktori ketjuilla ja jarrun kanssa ruovitaan laikkuja vuorotellen.
Tätä tapaa on kuulemma jotkut käyttäneet

Kivikoukulla onnistuu hyvin kun olisi viälä kolmas piikki tulisi leveyttä ja heinänkasvu ei haittaa missään vaiheessa.laikkujen väli noin 2,7metriä