Masinistit keskustelupalsta

Eipä tuolla ole väliä mihin aikaan vuodesta ne puut tekee, kun ne tulee omaan käyttöön. Ja varsinkin jos on mahdollisuus kuivatella ne ylivuotisiksi. Eihän ne nyt ihan umpihomeeseen mene, vaikka vähän kosteutta saisivatkin.
Itse olen tehnyt klapeja ympäri vuoden ja laittanut puut suoraan liiteriin ilman turhia ulkonakuivaamisia. Kelpo tavaraa niistä on tullut ja jää turhia työvaiheita pois, kun ne pinoaa suoraan liiteriin.
Ei tarvitse kahteen kertaan pinota eikä peitellä pelleillä/pressuilla, kun liiterissä on kunnon katto päällä jo valmiina.

Nyt tuli vasta tehtyä klapeja parille kärrylle. Kuivaa keliähän tässä oli muutama päivä sitten ja puut on puoli vuotta ollut kasalla.
Mites klapikuorman sais kuivaksi? Kun ei ne syksyn kosteissa plussa keleissä kuiva ladossa juurikaan.
Sais ne hieman kuivempia olla ennen polttoa....

Annat kuivua keväällä.

Poltat ensi syksynä

Vanha kansa on pitänyt tapana ja viisautena, että polttopuiden pitää olla ylivuotisia. Vanha viisaus myös sanoo, että puut pitää juhannukseen mennessä tehdä, jotta kuivuvat. Tämä siis pätee ulkokuivatukseen. Melko kosteakin puu kyllä palaa mutta nokeaa paljon ja nuohottavaa sitten riittää.

Elokuun puolivälissä tuli tehtyä vielä klapia kun tienpohjan alta jouduin pari koivua heittämään nurin. Tuli pari pinomottia tavaraa ja pinosin ne riveihin niin, että pinojen välistä mahtuu kissa juoksemaan. Pinojen päälle kattopeltiä ja saavat olla ensi kesän noin, joskus juhannuksen jälkeen liiteriin vasta seuraavana keväänä poltettavaksi.

Sekaläjäkuivatus onnistuu myös hyvin postihäkissä, joko täyskorkeassa tai puolikkaassa. Ne voi täyttää aikalailla ylälaitaan asti ja sitten vaan kattopellit päälle. Lisäksi noita häkkejä on helppo siirrellä traktorilla. Noita postihäkkejä vaan ei kovin montaa ole kun ison häkin verollinen hinta on 400€ hujakoilla.

Tässä parina vuotena kun puunteko on muiden kiireiden vuoksi myöhästynyt, niin olen suosiolla ostanut jonkun verran muilta ylivuotista varmasti kuivaa puuta. Meillä myös tehdään sytytys päältä, jolloin kuiva puu palaa mahdollisimman puhtaasti. Nuohooja aina toteaa, että eipä ole nokea hormissa ja lähinnä nuohoaminen keskittyykin hormin tarkastukseen. Tuolla tavalla se ainakin näkyy miten hyvälaatuista puuta polttelee. Lisäksi kuivaa puuta tarvitsee polttaa pienempiä määriä ja näin pääsee laiska ehkä vähemmällä tekemisellä

Mä olen pinonnut niinkuin tuossa edelle kirjoittelevatkin, mutta laittanut trukkilavoja kerroksen päälle ja niitten päälle vanhan lainapeitteen pressun. Peitän pressulla toki vain yläosan, en sivuja.
Mulla on aika tuulinen paikka ja olen sitonut pressut kiinni kuormaliinoilla päistä ja keskeltä. Samalla tavalla saisi toki pellitkin kiinni, mutta pellit menevät kerrasta käyttökelvottomiksi kun ne vetää kiristysliinalla mutkalle. Toisessa paikassa autonrenkaat painona oli ihan riittävä. Mut tosiaan, pressukin toimii noin.

Jos ny oman laiskan systeemin vielä tähän:
- teen harvan lautakehikon, jotai 3-4 m sivu, korkeus 0,6 - 1 m pohjalla olevista kuormalavoista mitaten.
- klapikoneella kukkuroilleen puuta, sen verran kun keko kestää eli ainakin 2 m korkealle keskeltä
- päihin kaksnelostolpat ja niiden varaan kurkihirsi jotai 2,5-3 m korkeudelle
- kevytpressu 3*5 m niin että toinen 3 m sivu nauloilla kehikon yläreunaan ja vastakkaiselle puolelle kolmemetrinen kaksnelonen joka pitää pressun tiukalla roikkuessaan vapaasti laudoituksen ulkopuolella
Syksyllä tai keväällä tehdyt voi alkaa kantaa liiteriin pinoon kesän hellejakson jälkeen ja kesäajan saunapuut voi ottaa ulkoa eikä tarvitse liiterissä käyttää.
3-4 tälläistä kekoa riittää hyvin talven tarpeisiin.
Ja kun tuuli pääsee puhaltamaan läpi katoksen, puut kyllä kuivavat vaikka niiden päälle olisi vähän tuiskuttanut lunta ja vaikka kekoja tiivistää klapikoneesta välttämättä tuleva roska, kuoret/tuohet ym puunsilppu. Ei pressua kiinni puihin, joskus voi joutua lumia karistelemaan, mutta pingoitetulta pressulta sadevesi kyllä lähtee kun tuuli sitä ravistaa. Eli samat periaatteet kuin veneen peittelyssä.

Vastaukset mennee pinoamispuolelle mutta kyllä kai syksyllä tehdyt tuskin ovat kuivia heti samana talvena luonnon olosuhteissa.
Sihisevät uunissa mukavasti kuitenkin jos syttymään saa.

Klapeja voi tietenkin tehdä ympäri vuoden. Tekee kun ehtii, kun vain pinot saavat kuivua vuoden verran. Yksinkertaista.

mrjb425 kirjoitti: ↑Pe Syys 24, 2021 6:20 pm Klapeja voi tietenkin tehdä ympäri vuoden. Tekee kun ehtii, kun vain pinot saavat kuivua vuoden verran. Yksinkertaista.

Toki voi klapeja tehdä vuoden ympäri. Loppukesällä ja syksyllä tehdyt klapit tuppaavat vain helposti homehtumaan. Ottavat hometta, vaikka olisi väljästi pinottu ja päältä peitelty tuulisella paikalla.

Jumunen kirjoitti: ↑Su Syys 26, 2021 1:12 pm

mrjb425 kirjoitti: ↑Pe Syys 24, 2021 6:20 pm Klapeja voi tietenkin tehdä ympäri vuoden. Tekee kun ehtii, kun vain pinot saavat kuivua vuoden verran. Yksinkertaista.

Toki voi klapeja tehdä vuoden ympäri. Loppukesällä ja syksyllä tehdyt klapit tuppaavat vain helposti homehtumaan. Ottavat hometta, vaikka olisi väljästi pinottu ja päältä peitelty tuulisella paikalla.

Siihen aikaan tehdyt tahtovat mennä vuodesta riippuen huonon tai vieläkin huonomman näköisiksi. Jos se ei haittaa, niin mikä ettei. Mikäli lehtipuun juhannuksena rasiin kaataminen ja sillä tapaa rungon kuivaaminen ei tule kyseeseen, ja siistimpää klapia haluaa, niin jättäisin paljon vettä sisältävät kesän klapirangat odottamaan klapittamista talven pakkasiin. Puu kuivuu keväällä parhaiten, kun päivälämpötila nousee ja ilma on kuivaa. Syksyllä ilma on kosteaa ja lämmön kanssakin on vähän niin, että hyvään kuivumiseen se ei riitä, mutta home kasvaa silti.

Kommenttiini jäi tarkentamatta, että kasvukautena puut kaadetaan lehtineen.
Todella suuri vaikutus, vaikka koivu olisi vain pari viikkoa lehtineen kaadettuna.
Yhden kerran olen joutunut tekemään keväällä heti kaadon jälkeen puista klapeja,vesi tirskui halkoessa, osa homehtui.

Puut olen kaatanu ympäri vuoden, mutta halonnut halkomakoneella vain keväästä syksyyn välisenä aikana ja syy on että aurinko paistaa ja halonta ilmaisella enerkialla eli aurinkolla .