Minkä kirjan luit viimeksi?

Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.

Valvojat: Jammu, sohvi

Avatar
ihmehitsari
Viestit: 18565
Liittynyt: Ti Joulu 26, 2006 8:56 pm
Paikkakunta: Kainuu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ihmehitsari »

Kaarina Kari - Väinö Lahtinen: Terveysoppi
Neljäs painos vuodelta 1953. Kirjoittamisvuosi 1949

Kalle Isokallio:Uutta Matoa koukkuun

Romain Puértolas: Fakiiri, joka juuttui IKEA kaappiin
säästellen sippiin
arpati
Viestit: 701
Liittynyt: La Marras 29, 2008 2:23 pm
Paikkakunta: Punkalaidun
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arpati »

VÄINÖ TANNER - TAIPUMATTOMAN TIE; ILKKA HAKALEHTO, KIRJAYHTYMÄ 1973.

Kirja avaa hieman ukon luonnetta ja tekemiään virheitäkin (jälkiviisaus on parasta :wink: ) Silti ominaisuuksiensa takia toivoisi että tänäkin päivänä löytyisi joku edes hieman samanlainen valtiomies eli pistäisi hommaan vähän rotia... :roll:

Seuraavaksi sitten vuorossa Tannerin "Unohdetut päiväkirjat" jotka ostin just uutena Kirjapörssistä. Alkaakin sitten olla jo aika hyvin ukon teokset hyllyssä.
"What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary"

"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin" - Koivisto

050 354 9376
Manuel

Viesti Kirjoittaja Manuel »

Satukirjat jätän omaan arvoonsa. Ne kuten kaikki uskonnotkin ovat vain ihmisten keksimiä. Muokkaamaton todellisuus aina mielenkiintoisempaa.

Isoisäni kutsui niitä isojen ihmisten saduiksi.

Kannattaa eroittaa fakta ja fiktio toisistaan.
Avatar
ihmehitsari
Viestit: 18565
Liittynyt: Ti Joulu 26, 2006 8:56 pm
Paikkakunta: Kainuu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ihmehitsari »

Ilotonta on elämä ilman iloa. Kirjojen kautta voi matkata kaukaisiinkin olemattomiin paikkoihin-olemattomuuksiin ja löytää iloa elämäänsä. Vakaa käsitykseni on että iloinen/mielikuvituksellinen ihminen on vähemmän vaaraksi ympäristölleen kuin iloton. Ja jos ihminen osa käyttää mielikuvistustaan, niin hän on vahvempi mahdollisten ongelmatilanteiden vastaan tullessa. Sanotaanhan sitä niinkin että kansalle pitää antaa leipää ja sirkushuveja. Sodissa sotilaat tappavat ja heille järjestetään "olematonta" viihdykettä, pakoa todellisuudesta, jotta päärustinki ei menisi liian vakaville raiteille ja olisivat tehokkaampia toimijoita.
Eli kyyllä se kaikenlaisten kirjojen lukeminen kannattaa. Vihollinenkin täytyy tuntea sen perskarvoja myöten, jotta sitä vastaan voi oikein toimia. Siksi heidän ideologiat täytyy päntätä päähän heidän omista teksteistään, ei siitä mitä edessäpäin sanovat. Voivat vaikka luhvata.

Toisaalta; jos on niin totinen torvensoittaja, että puhaltaa aina kaikki nuotit täsmälleen niinkuin on ylöskirjattu ilman omaa kykyä muokata sovistusta, niin parempihan se on olla kokonaan lukematta.
Tarkoitan siis että ihminen toistaa kaikki omina ajatteluinaan mitä toiset ovat julkituoneet. Voi puhaltaa vaikka kuinka pieleen ja sekös kuuntelijoiden korviin käy.

Moni myös hehkuttaa menneiden sukupolvien ajattelutapoja ja tyylejä, pitää niitä "puhtaimpina", luonnollisimpina/luonnonmukaisimpina ja tavoiteltavimpina, kuin nykyajan malleja.
Mutta lähes järjestelmällisesti unohdetaan että menneillä sukupolvilla oli omat uskomuksensa. Kaikkien alkuperäiskansojen perinteistä ja kirjoituksista voi löytää viitteitä uskosta ns. korkeampien voimien olemassaoloon eli nykykäsityksen mukaisiin satuolentoihin/satuihin.
Näin ollen vois ajatella että perinteitä vaalivat ihmiset ovat eräänlaisia opportunisteja, otetaan ne rusinat perinteiden pullasta, jotka parhaiten omassa suussa sulavat.
säästellen sippiin
trattori
Viestit: 544
Liittynyt: Pe Joulu 12, 2008 5:05 pm
Paikkakunta: E-P
Viesti:

Viesti Kirjoittaja trattori »

Veikko Pystynen Ylitin Rajajoen kello 9.18
arpati
Viestit: 701
Liittynyt: La Marras 29, 2008 2:23 pm
Paikkakunta: Punkalaidun
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arpati »

Manuel kirjoitti:Satukirjat jätän omaan arvoonsa. Ne kuten kaikki uskonnotkin ovat vain ihmisten keksimiä. Muokkaamaton todellisuus aina mielenkiintoisempaa.

Isoisäni kutsui niitä isojen ihmisten saduiksi.

Kannattaa eroittaa fakta ja fiktio toisistaan.
Mihinkähän Manuel nyt viittaa satukirjoilla? :wink:
"What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary"

"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin" - Koivisto

050 354 9376
arpati
Viestit: 701
Liittynyt: La Marras 29, 2008 2:23 pm
Paikkakunta: Punkalaidun
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arpati »

TUPLA
"What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary"

"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin" - Koivisto

050 354 9376
Avatar
ihmehitsari
Viestit: 18565
Liittynyt: Ti Joulu 26, 2006 8:56 pm
Paikkakunta: Kainuu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ihmehitsari »

arpati kirjoitti:
Manuel kirjoitti:Satukirjat jätän omaan arvoonsa. Ne kuten kaikki uskonnotkin ovat vain ihmisten keksimiä. Muokkaamaton todellisuus aina mielenkiintoisempaa.

Isoisäni kutsui niitä isojen ihmisten saduiksi.

Kannattaa eroittaa fakta ja fiktio toisistaan.
Mihinkähän Manuel nyt viittaa satukirjoilla? :wink:
No satukirjojahan ovat tietysti kaikki ne, jotka eivät ole totta tai ovat oman ajattelun vastaisia.

Nykyään taitaa olla taaksejäänyttä aikaa nuohäntä nämä pankkikirjat. Niihinkään ei ollu luottamista, vaikka yksinkertaisia ja selviä numerosarjoja allekkain ja leimoin todistettuna.
Illalla nukkumatttia ootellessa ja pankkikirjaa lukiessa saattoi olla muka olevinaan rahamies. Aamulla herätessä huomasi että devalvaatiohukka oli perinyt osan, vaikka kukaan ei välttämättä ollut kuollutkaan
säästellen sippiin
arpati
Viestit: 701
Liittynyt: La Marras 29, 2008 2:23 pm
Paikkakunta: Punkalaidun
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arpati »

ihmehitsari kirjoitti:
arpati kirjoitti:
Manuel kirjoitti:Satukirjat jätän omaan arvoonsa. Ne kuten kaikki uskonnotkin ovat vain ihmisten keksimiä. Muokkaamaton todellisuus aina mielenkiintoisempaa.

Isoisäni kutsui niitä isojen ihmisten saduiksi.

Kannattaa eroittaa fakta ja fiktio toisistaan.
Mihinkähän Manuel nyt viittaa satukirjoilla? :wink:
No satukirjojahan ovat tietysti kaikki ne, jotka eivät ole totta tai ovat oman ajattelun vastaisia.

Nykyään taitaa olla taaksejäänyttä aikaa nuohäntä nämä pankkikirjat. Niihinkään ei ollu luottamista, vaikka yksinkertaisia ja selviä numerosarjoja allekkain ja leimoin todistettuna.
Illalla nukkumatttia ootellessa ja pankkikirjaa lukiessa saattoi olla muka olevinaan rahamies. Aamulla herätessä huomasi että devalvaatiohukka oli perinyt osan, vaikka kukaan ei välttämättä ollut kuollutkaan
Näinhän se on juu - mun mielestä kaikki ihmisen kirjoittama on jossain määrin satua vaikkei kirjoittaja tekisi sitä edes tahallaan. Meidän aivot kun sattuu muuntamaan asioita ajan mittaan hieman toiseksi mitä ne ehkä oikeasti olivat.

Tähän ropleemiin ei näin menneisiin aikoihin kiinnostuksella suhtautuvan auta kuin tutustua mahdollisimman moniin lähteisiin... :wink: Sittenkään ei ole tietysti mitään varmuutta siitä mikä on totta ja mikä sellaista mikä halutaan esittää totena... Jos Manuel tahtoi viitata Tannerin kirjoituksiin niin en ota niihin kantaa - totesin vain että olen saanut vaikutelman selkärankaisesta ihmisestä - jossain määrin toki autoritäärisestäkin mutta nähtävästi piti lakia kunniassa...
"What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary"

"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin" - Koivisto

050 354 9376
penttijp
Viestit: 314
Liittynyt: Su Elo 31, 2008 2:11 pm
Paikkakunta: Naantali
Viesti:

Viesti Kirjoittaja penttijp »

Punakone ja vaahteranlehti. Otava 2014. Historiantutkija Markku Jokisipilän taattua laatua jääkiekosta, politiikasta ja historiasta :wink:

Punakone ja vaahteranlehti on tilastoihin ja analyyttisiin näkemyksiin perustuva erilainen urheilukirja. Se tuo urheilun ulos maailmaan ja historiaan. Kirjoittajan yksityiskohtaiset kuvaukset tietyistä matseista ja niiden ratkaisumaaleista ovat parasta mahdollista retrospektiivistä urheiluselostusta.
_____________________
Fordson Super Dexta -63
Fordson Super Dexta -64
Ford 2000 -69
Zetor 6245 -90, EK Isme 140L
Howard GEM Rotavator
FcF
keppa-nalle
Viestit: 367
Liittynyt: Ti Helmi 09, 2010 10:33 am
Paikkakunta: Savitaipale
Viesti:

Viesti Kirjoittaja keppa-nalle »

Suomen tieyhdistyksen julkaisuja. "Tiekunta ja tieosakas" sekä "Yksityistien kunnossapito".
Ford 5610 -88



"Semper avarus eget."
jylhä
Viestit: 2902
Liittynyt: Su Kesä 04, 2006 11:21 pm
Paikkakunta: sadonmaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jylhä »

Olen lukenu pitkin syksyä Sisu suomen ja maailman maanteillä kirjaa joka kertoo Sisun 50vuotisen historian 1981vuoteen asti. On vaan kirjalla paksuutta sen verran että välissä ehtii lukea jotain litteämpää. Nyt luin puoli fiktiivisen kirjan Viipurin sammutusjoukoista talvisodan ajalta. Molemmat kohtuu harvinaiset kirjat liittyy omiin harrastuksiin. Tänään posti toi Diesel veturit ja moottorivaunut osat 1 ja 2 vuodelta 1969. Niitä ei taida tulla ihan läpi luettua.
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
setoriseppoantero
Viestit: 94
Liittynyt: Ma Loka 31, 2011 8:06 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja setoriseppoantero »

Konsta Pylkkänen etsii kortteeria, ja sitä ennen Tarinoiden Syöte. Kuinka moni Masinisti on lukenut viimeksi mainitun teoksen?
jylhä
Viestit: 2902
Liittynyt: Su Kesä 04, 2006 11:21 pm
Paikkakunta: sadonmaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jylhä »

Suomalaiset Sotilasajoneuvot tuli lukastua. Kirja kläsittelee juurikin nimensä mukaista asiaa. Maatilan puunkorjuu opas 80luvun alusta, sekä Metsätyökaluopas vuodelta 1940 tuli luettua miltei oppimismielessä. :) Huvin vuoksi luin Tuomas Kyrön mielensä pahoittajan, joss oli erittäin osuvaa kommentointia. Seuraavaksi palaan Sisun historiaan, vielä olis reipas sata sivua sitäkin jäljellä.
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
sahamies
Viestit: 198
Liittynyt: To Syys 06, 2012 1:46 am
Viesti:

Viesti Kirjoittaja sahamies »

Leiri 14 Pako Pohjois-Koreasta

Kertomus leirillä syntyneen ja sieltä parikymppisenä paenneen korealaismiehen vaiheista. Otteita:

Leirin koulutarkastus: eräältä tytöltä löytyi maissinjyviä taskusta. Rangaistuksena opettaja käski tytön luokan eteen ja löi karttakepillä päähän. Lyömistä jatkui niin kauan, että tytön päähän nousi kuhmuja ja nenästä alkoi vuotaa verta. Lopulta tyttö lysähti betonilattialle. Oppilaat kantoivat tytön kotiinsa, jossa hän kuoli samana iltana.

Päähenkilö Shin ei pitänyt tapahtumaa vääryytenä. Tytöllä oli hänen mielestään huono tuuri, rangaistus sinänsä oli oikeutettu. Yleensä vastaava tilanne johti vain muutamaan kepiniskuun.

Ruoka koostui maissijauhosta ja kaalista. Lisäravintona lapset metsästivät rottia ja peltomyyriä, etsivät sulamattomia jyviä lehmänlannasta ja varastivat ruokaa aina tilaisuuden tullen. Nälkää vastaan taistelussa oli erilaisia konsteja: veden juomisen välttäminen, ulostamisesta pidättyminen ja märehtiminen lehmien tapaan.

Lasten heikon leiriravinnon seurauksia olivat kääpiökasvuisuus, luiden käyristyminen ja älyllinen heikkolahjaisuus.

Äitinsä ja vanhemman veljensä teloituksen Shin sai seurata eturivistä isänsä kanssa. Äiti hirtettiin, veli ammuttiin, syynä pakoyrityksen valmistelu. Shin itse kuuli äitinsä ja isoveljensä aikeista ja kertoi heidän suunnitelmistaan vartijoille. Seuranneissa kuulusteluissa myös häntä kidutettiin. Tästä ja pakosuunnitelman rikollisuudesta johtuen Shin vihasi heitä kumpaakin ja piti heidän kuolemiaan ansaittuna. Äiti oli myös pahoinpidellyt Shiniä aina.

Pakoajatus syntyi Shinin tutustuttua vanhempaan vankiin, joka tiesi ulkomaailmasta. Pääasiallinen paon motiivi oli kuitenkin halu syödä lihaa. Pakoyritykseen mukaan lähtenyt vanhempi mies kuoli paon aikana leirin sähköaitaan, Shin ryömi hänen eristeenä olleen ruumiinsa ylitse ja sai vain palovammoja sääriinsä.

Pitkän matka Kiinan kautta vei lopulta Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltoihin. Monista tukijoista huolimatta sopeutuminen normaaliin elämään on ollut vaikeaa. Kuitenkin Shin kertoo kokemuksistaan ja pyrkii auttamaan Pohjois-Koreasta paenneita.

Tällä hetkellä leireillä on noin 200 000 pohjoiskorealaista.
penttijp
Viestit: 314
Liittynyt: Su Elo 31, 2008 2:11 pm
Paikkakunta: Naantali
Viesti:

Viesti Kirjoittaja penttijp »

Pari Berliinistä kertovaa opas- ja karttakirjaa on työn alla. Olen muutaman kerran Berliinissä käynyt, aika on loppunut kaikilla reissuilla kesken. Jospa pieni ennakkosuunnitelu palkittaisiin sitten paikan päällä :)
_____________________
Fordson Super Dexta -63
Fordson Super Dexta -64
Ford 2000 -69
Zetor 6245 -90, EK Isme 140L
Howard GEM Rotavator
FcF
Cultor

Viesti Kirjoittaja Cultor »

Mies, joka oppi sanomaan ei.

Mies on tietenkin Antti Litja, jonka tarinat Jorma Ojaharju on saattanut kirjalliseen muotoon.
imppu
Viestit: 8699
Liittynyt: Ke Touko 17, 2006 4:15 pm
Paikkakunta: Cat shaisse Hill
Viesti:

Viesti Kirjoittaja imppu »

Linnan Väinön Tuntematon meni tuossa ehtoina eräinä.
..kesäaika on iltaharrastajan parasta aikaa...
sahamies
Viestit: 198
Liittynyt: To Syys 06, 2012 1:46 am
Viesti:

Viesti Kirjoittaja sahamies »

Ensimmäinen suihkukonelentäjä Lentokapteeni Erich Warsitz

Erichin pojan Lutzin kirjoittama kirja 1980-luvulla tekemiensä haastattelujen pohjalta. Vähän poikamaiseen tyyliin kirjoitettu kirja, mukavaa luettavaa. Teknisiä ongelmiakin sivutaan ja hurjista koelennoista ja räjähtelevistä moottoreista tarinoidaan. Kirjassa on aika paljon kuvia.

Mukana mm. von Braun, Ernst Heinkel ym. vähemmän tunnettuja suihku- ja rakettimoottorien pioneereja ja lentokonesuunnittelijoita.

Todettuaan Warsitzin sopivaksi mieheksi koelentäjäkseen von Braun lausui: "Warsitz, teistä tulee kuuluisa mies. Ja myöhemmin lennämme yhdessä kuuhun - ja te olette puikoissa!"
metval
Viestit: 1404
Liittynyt: Su Kesä 10, 2012 5:29 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja metval »

Muistaako kukaan että kuka sanoi: "Eriskummallisen tavan ottanu,kaiket yöt juoksunpäällä".
Päätalo kertoi sanoneensa noin huumormielellä vaimolleen kun tämä palasi juhannusyönä tansseista ja että tuo "lainarepliikki"olisi olut jostain F E Sillanpään kirjastä.
Itse taas olen muistavinani että em.tavalla totesi Koskelan Jussi pojalleen.
Tuo tanssireissu tapahtui vuosia ennen Linnan kirjan ilmestymistä, eli jos muistan oikein niin Päätalo on "vähän säveltänyt"
Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ferkku, Google [Bot], jarppik, Lurkus, Pataässä ja 41 vierailijaa