paljonko neliötä akkukaapeleissa?

[häly]

Terve!

165:n tarvitsee sähköt vedellä uusiksi, paljonko neliötä tarvitsee olla startin virtajohdossa ja maakaapelissa?

T:Markus

[Admin]

Laitoin V500:n 50 neliömillin kaapelia!

[mauri]

Akkukaapeli ei ole koskaan liian paksu. Tai siis tarkemmin, laitan aina akkukaapeliksi sellaisen joka juuri sopii siihen akkukenkään. Kengästä riippuen saattaapi olla juuri tuo valmet_500 ehdottama 50 mm2. Ja maajohtoon tietysti sitten päävirtakytkin, jos ei jo ole. On melko halpa palovakuutus vanhaan traktoriin.

[Eläkeläismetsuri]

Akkukaapeli ei ole koskaan liian paksu. Tai siis tarkemmin, laitan aina akkukaapeliksi sellaisen joka juuri sopii siihen akkukenkään. Kengästä riippuen saattaapi olla juuri tuo valmet_500 ehdottama 50 mm2. Ja maajohtoon tietysti sitten päävirtakytkin, jos ei jo ole. On melko halpa palovakuutus vanhaan traktoriin.

Autosähköliikkeeä kyllä myyvätkin juuri tuon eri kaapeleiden poikkipinnan mukaisella liittimellä olevia kaapelikenkiä. Siitähän se juuresta tahtoo alkaa murtumaan kun puolet säikeistä katkastaan ,

[teu]

Rak.sähköasennus 1979 ties kertoa et 50 mm2 kuparikaapelin suurin sallittu kuormitusvirta jatkuvassa käytössä ois kiinteässä asennuksessa
116 amppeeria ja taipuisana liitäntäjohtona(pätenee tähän)150 ampperia
Starttihan on hetkellisesti vaan käytössä et eiköön tuollane riitä.Tietysti
sen virran voi laskea jos tietää startin tehon niin kaava on P= U X I jossa¨
P=teho,U=jännite ja I=virta.Kun tiedetään teho ja jännite niin saadaan virta jakamalla teho jännitteellä.

Valmet 500 startin teknisissä tiedoissa sanotaan että 4 hevosvoimaa.

1HP on noin 700W, eli tehoa olisi 4 x 700 = 2800W

Akku on 12V, eli virraksi tulee 2800 / 12 = 233A

tuo hevosvoima ja watti muunnos ei ole tarkka, mutta sinne päin. Joskus olen virraksi saanut tarkemmilla arvoilla n. 250A.

Hevosvoimiakin on ainakin neljän erin tehoisia riippuen millä mantereella ollaan ja minä vuonna niistä on puhuttu.

[häly]

Kiitos vastauksista, olisiko kenelläkään kaavaa tai taulukkoa millä voisi laskea / tarkastaa aina kulloiseenkin asennus kohteeseen sopivan johtimen?

Ettei tarvitsisi joka kerta arpoa.

T:Markus

[Velu]

Ei siihen ole kaavaa. Oikea paksuus riippuu hyväksytystä jännitehäviöstä, eli johdon paksuuden määrää virta ja pituus. Sähköalan kirjoista löytyy kyllä kuvaajat mitoitukseen.

Itse käyttäisin nyrkkikaavaa 2.5 neliötä/10A. 1.5 neliön johto on ohuinta, mitä kannattaa missään käyttää jo kestävyyden kannalta.

Startin kaapelina käy sen lyhyyden takia 35 neliön kaapeli. Sen paksuinen on 361 valmetissa alunperin. 50 neliön kaapeli on jo hyvä. Sitä käytin itsekin.

Startin kaapelin paksuuteen vaikuttaa aika selvästi sen pituus. Esimerkiksi 750 bemarissa on akku takapenkin, alla ja kaapeli 70neliötä.

[asfalttiviljelijä]

Masinisteilla on paljon tietoa, mutta sähköön liittyvä tietämys taitaa olla "heikoin" lenkki monista viesteistä päätellen. Masinistit ovat varmaan paljon oppineet yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta sähkön kanssa menetelmä saattaa aiheuttaa miestappioita.

Käynnistyskaapeleiden poikkipintaan ei edelläolevien viestien lisäksi ole mitään lisättävää. Yleisenä huomiona kuitenkin se, ettei yleisistä sisäjohtoasentajan johtopaksuuksista ole tähän tarkoitukseen kovin paljon viitettä. Pokkipinta riippuu niin paljon asennustavasta, -paikasta ja johtopituuksista. Kiinteissä asennuksissa virta on 1-2 A/mm2, eli sen mukaan johdon tulisi olla 100-200 mm2

Käynnistysvirta on suuruusluokkaa satoja ampereita kuten edellä todettu, mutta käyttöaika ja johtopituus lyhyitä. Tärkeää on kuitenkin se että liitokset ovat kunnollisia, kaikki säikeet on oltava kunnolla liittimissä.

Kun virta on esim. 250 A, niin 0,01 ohmin vastuksessa syntyy jo 2,5 A:n jännitehäviö.

Suosittelisin kaikille niille masinisteille, jotka tuntevat puutteita sähkötiedoissa, hankkimaan Jukka Ahorannan sähköasennustekniikka kirjan. Nimessä voi olla virhe näin ulkomuistista, mutta teos on A4 kokoinen sinikantinen ja kannessa mm. hehkulampun kuva.

Kirjoja on hirveä määrä ja hyviä varmaan paljon, mutta itse olen tutustunut mm. tähän teokseen ja opettanut mekatroniikka-asentajia.

Kirja on mielestäni hyvin käytännön läheinen oikeilla esimerkeillä ja tuotteilla havainnollistettu nimenomaan konemiehen näkökulmasta katsottuna. Maksaa jotain 40-50€, mutta kannattaa tutustua kirjastossa ensin.

[teu]

Kiinteissä asennuksissa virta on 1-2 A/mm2, eli sen mukaan johdon tulisi olla 100-200 mm2

Talosähköissä 1,5mm2 johdolle tavataan laittaa suojaksi 10A sulake ja 2,5mm2 16A, eli tuo ei ainakaan mene yhtään yksiin ylläolevan kanssa. Talosähköissä on myös huomattavasti tarkemmat säädökset, kun kuitenkin puhutaan hengenvaarallisista jännitteistä.
Vetojen pituudet on jotain aivan muuta kun moottorivehkeissä.

10/1,5 = 6,67 A/mm2
16/2,5 = 6,4 A/mm2

Jos näillä laskee sen 250A, niin 38mm2 riittää kuten joku tuossa yllä jo mainitsi. 50mm2 piuhassa on jo pelivaraa.

50*6,67 = 330A

Tietysti talosähköissä jos 230 voltista muutama jää välille niin eipä paljoa tunnu mutta 12v systeemeissä jos vaikka 2 volttia hukkuu johtoihin, niin se on jo aika paljon. Saattaapi siis mitoitus olla varsin erilainen.

[DslCat]

Kiinteissä asennuksissa virta on 1-2 A/mm2, eli sen mukaan johdon tulisi olla 100-200 mm2

Talosähköissä 1,5mm2 johdolle tavataan laittaa suojaksi 10A sulake ja 2,5mm2 16A, eli tuo ei ainakaan mene yhtään yksiin ylläolevan kanssa. Talosähköissä on myös huomattavasti tarkemmat säädökset, kun kuitenkin puhutaan hengenvaarallisista jännitteistä.
Vetojen pituudet on jotain aivan muuta kun moottorivehkeissä.

10/1,5 = 6,67 A/mm2
16/2,5 = 6,4 A/mm2

Jos näillä laskee sen 250A, niin 38mm2 riittää kuten joku tuossa yllä jo mainitsi. 50mm2 piuhassa on jo pelivaraa.

50*6,67 = 330A

Tietysti talosähköissä jos 230 voltista muutama jää välille niin eipä paljoa tunnu mutta 12v systeemeissä jos vaikka 2 volttia hukkuu johtoihin, niin se on jo aika paljon. Saattaapi siis mitoitus olla varsin erilainen.

Kuormitusvirran ja poikkipinnan suhde vaihtosähkö kuparijohtimilla on 10A / mm2 (nyrkkisääntönä hehkutetulle kuparille). Tuossa sulakesuojauksen ja poikkipinnan korrelaatiossa huomiodaan myös oikosulkusuojaus, jolloin 10A->1,5mm2 ja 16A->2,5mm2. Muutoin voidaan käyttää pykälää pienempää. Nuo siis vaihtosähköllä.

Tasasähköllä asiat ovat hiukan huonommin. Pieni taulukko Drakalta taipuisille PVC kaapeleille;

mm2..|..A
--------|-----
0,75......6
1,0.......10
1,5.......16
2,5.......25
4..........32

Tuli tuosta 50mm2 kaapelista mieleen, että onhan maapuolella (-) samaa touvia menossa pääkytkimelle? Muutoin ei ole paksuudesta hyötyä

[asfalttiviljelijä]

Totta puhutte "taloasennuksissa" 1,5 mm2 Cu johdon kiinteässä asennuksessa virrankestoksi ilmoitetaan 14 A ja sulakesuojana 10 A. Sulake kestää jatkuvaakin virtaa yli 10A, ja piikkivirtaa vielä enemmän jopa kymmeniä kertoja nimellisvirta riippuen sulaketyypistä ja piikin kestoajasta.

[pionit]

Ja aina kannattaa juottaa molemmat plussa ja miinus kaapeleiden liitokset ,ei tule ongelmia kun ne liitokset hapettuvat.

[aniemi]

Kuumailmapuhallin on hyvä väline akkukengän juottamiseen. Ja lyijyllistä juotostinaa pitää olla...

Semmonen asia kannattaa muistaa, että jännitehäviö akkukaapelissa käynnistyksen aikana ei ole ihan pelkkää tasavirtatekniikkaa, vaan alussa on hirmuinen syöksyvirtapiikki, joka voidaan mieltää moottorin käämitysten aiheuttamaksi induktanssista johtuvaksi hajasuureeksi; lähes oikosulku, kun pyörimisnopeus on 0 (nolla). Tällöin akkukaapelin poikkipinta-ala on tärkeä, kun akun sisäisestä impedanssista riippuva jännitehäviö on useita voltteja, ja akun napajännite voi pudota jopa 8 volttiin.

Kaapelin säikeiden halkaisija myös vaikuttaa häviöihin, koska nettopinta-ala kaapelissa muuttuu ko. halkaisijan funktiona.

Akkua valitessa tulisi selvittää missä lämpötilassa maksimikäynnistysvirta on luvattu. Lämmin akkuhan antaa virtaa paljon paremmin kuin kylmä ja lisäksi sen jännite on korkeampi.

Itte olen ainaki laittanu hitsauskaapelia akun kaapeleiksi ja toinen suojakuori vielä päälle.

[Velu]

Näin on. Valmetin 3kw starteille ilmoitetaan lukkoonjarrutettuna virraksi 1150-1300A 7.2 voltin jänniteellä. Tosin tuo edellyttää, että akusta sen verran lähtee.

[Tyyppi]

"teu" hei. Ei hevosvoimia ole juurikaan erilaisia. Hevosvoima on kaikkialla tuo sama vanhoin yksiköin ilmaistu 75kgm/s tai esim. brittien lähes saman suuruinen nauloihin sidottu yksikkö(runsaat 76kgm/s). Kilogramma, metri ja sekunti ovat kaikki samoja jokaisella mantereella. G:n arvokaan ei poikkea merkitävästi eri puolilla ja korkeuksilla.Se, että on olemassa vaikkapa DIN-, SAE-, JIS-heppoja tai muita vastaavia, ei tarkoita eri suuruisia hevosia vaan kyse on yleensä mittaustavasta. Useimmiten on kyse mitattavan moottorin apulaitteitten ja muun ympärysrekvisiitan määrästä. Hevosvoima on aina tuo käytännön tarkkuudella sama. Erot on mitättömiä.

[teu]

"teu" hei. Ei hevosvoimia ole juurikaan erilaisia. Hevosvoima on kaikkialla tuo sama vanhoin yksiköin ilmaistu 75kgm/s tai esim. brittien lähes saman suuruinen nauloihin sidottu yksikkö(runsaat 76kgm/s). Kilogramma, metri ja sekunti ovat kaikki samoja jokaisella mantereella. G:n arvokaan ei poikkea merkitävästi eri puolilla ja korkeuksilla.Se, että on olemassa vaikkapa DIN-, SAE-, JIS-heppoja tai muita vastaavia, ei tarkoita eri suuruisia hevosia vaan kyse on yleensä mittaustavasta. Useimmiten on kyse mitattavan moottorin apulaitteitten ja muun ympärysrekvisiitan määrästä. Hevosvoima on aina tuo käytännön tarkkuudella sama. Erot on mitättömiä.

Niin, eli britit siellä omalla "mantereellaan" käyttävät eri "hevoisvoimaa" kuten jo aikaisemmin sanoin. Valmet 500:aa on alunperin myyty 52 heppaisena kun se nykyään on enää 49 heppaa, riippuen siis ajasta koska hevosvoimista on puhuttu (siis mikä variaatio hevosvoimasta). Painovoimalla eikä metrisen (SI) järjestelmän mittayksiköillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Horsepower

[mauri]

Tuossa alempana vähän tietoa (kupari)kaapeleiden kuormitettavuudesta ja resistansseista. Resistanssiarvot pätevät taipusalle hienolankaisella johtimelle +20 asteen C lämpötilassa. Tinattusäikeisen arvo on n. 2 % suurempi. Kuormitettavuusarvot on taipuisien liitäntäkaapeleiden sallittuja jatkuvia arvoja. Starttivirtahan on lyhytaikainen, joten silloin ko arvon saa ylittää reilusti. Määräävä tekijä on 12 Voltin järjestelmissä helpostikin sallittu jännitteen alenema. Huomatkaa myyös, että yksi vähänkin huono liitos tekee helposti jännitehäviötä enemmän kuin metri kuparia.

Taulukko on vähän vaikea lukea, kun en ehtinyt/viitsinyt sitä paremmin tehdä. Mutta kyllä siitä selvääkin saa jos haluaa.

mm2 I/A R/milliohmia per metri
1,5 18 13,3
2,5 25 7,98
4 33 4,95
6 43 3,3
10 59 1,91
16 78 1,21
25 103 0,78
35 125 0,554
50 150 0,386
70 190 0,272

Tiedot kirjoista ST käsikirja Nr 30 sivu 65 ja Sähköasennukset I sivu 285.