Tuulivoima

[Jäärä]

Jos joku haluaa perehtyä tuuliturbiinitekniikan perusteisiin, niin aluksi Betzin lain johto, mikä ei taida aivan peruskoulufysiikalla ja -matematiikalla avautua, lukiokursseilla kylläkin. Tuulienergiayhdistyksen sivuilla taas kerrotaan, miksi kolmilapaiset roottorit ovat käytössä. Vieläkin tarkempaa tietoa on saavissa seuraavista lähteistä: roottorin siipien määrän vaikutuksesta ja roottorin pyörimisnopeuden vaikutuksesta turbiinin toimintaan.

[Joordis]

Mietin myös olisiko kolmilapainen helpompi tasapainottaa/tasapainoisempi kuin esim. kaksilapainen...

[Jäärä]

Mietin myös olisiko kolmilapainen helpompi tasapainottaa/tasapainoisempi kuin esim. kaksilapainen...

Kyllä on, ja nimenomaan aerodynaamisen tasapainon osalta. Kaksilapaisessa toinen siipi on esimerkiksi rungon tuulikatveessa ja toinen huipputuulessa, mikä saa aikaan melkoisen vaihtelevan momentin. Mekaaniseen taspainoon saadaan kumpikin.

[Jäärä]

Sattuipa silmiin mielenkiintoinen kuva tuulivoiman kehittämästä energiasta ja sen riippuvuudesta tuulennopeudesta.

Kuvan vasemman reunan asteikko sekä punaiset käyrät ja pylväät osoittavat tyypillisen tuulennopeusjakauman. Oikean reunan asteikko sekä siniset käyrät ja pylväät osoittavat, paljonko energiaa tuotetaan kullakin tuulennopeudella.

Kuvasta havaitaan, että energian valtaosa tuotetaan varsin suurilla tuulennopeuksilla, joita on suhteellisen pieni osuus kokonaisajasta. Tämä on yksi syy, että tuulienergiaa pitäisi saada talteen aina silloin, kun sitä on tarjolla.

[tane II]

Toinen mielenkiintoinen kuvaaja on tuulennopeuden riippuvuus lämpötilasta. En tohdi kuvaa tähän upottaa, mutta tuosta se löytyy:

https://ars.els-cdn.com/content/image/1-s2.0-S0378779621003667-gr4_lrg.jpg

Eli tässä nollan pinnassa, kuten viime tammikuukin oli, tuulet ovat keskimäärin voimakkaita. Sitten kun on kovat pakkaset, tuulet ovat keskimäärin heikkoja; tuulivoimasta ei juurikaan ole apua silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

[8400]

Toinen mielenkiintoinen kuvaaja on tuulennopeuden riippuvuus lämpötilasta. En tohdi kuvaa tähän upottaa, mutta tuosta se löytyy:

https://ars.els-cdn.com/content/image/1-s2.0-S0378779621003667-gr4_lrg.jpg

Eli tässä nollan pinnassa, kuten viime tammikuukin oli, tuulet ovat keskimäärin voimakkaita. Sitten kun on kovat pakkaset, tuulet ovat keskimäärin heikkoja; tuulivoimasta ei juurikaan ole apua silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

No selvä asiahan tuo on

[Jäärä]

Eli tässä nollan pinnassa, kuten viime tammikuukin oli, tuulet ovat keskimäärin voimakkaita. Sitten kun on kovat pakkaset, tuulet ovat keskimäärin heikkoja; tuulivoimasta ei juurikaan ole apua silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Tuosta pitää vielä vähentää ne päivät, jolloin sataa alijäähtynyttä vetta, mikä pysäyttää ainakin osan myllyjä. Kaikki tämä osoittaa, että Suomen sähköntarve on varsin vaikea täyttää pelkällä tuuli- tai aurinkoenergialla.

[Jammu]

Ei sitä tsrvetta kai kukaan yritäkään tuulienergialla täyttää.

Ja onpahan sitten vientiin energiaa kun tuulee.

Kyllä.mun mielestäni tuulen potentiaali on syytä hyödyntää tarkkaan kunhan rakentaminen ja operointi ei aiheuta adumiselle,elinkeinotoiminnalle ja ympäristölle kohtuutonta haittaa.

[Jäärä]

Ei sitä tsrvetta kai kukaan yritäkään tuulienergialla täyttää.

Ja onpahan sitten vientiin energiaa kun tuulee.

Kyllä.mun mielestäni tuulen potentiaali on syytä hyödyntää tarkkaan kunhan rakentaminen ja operointi ei aiheuta adumiselle,elinkeinotoiminnalle ja ympäristölle kohtuutonta haittaa.

Riippuu aivan siitä, kenen hehkutusta sattuu lukemaan tai kuulemaan. Mutta siirtolinjojen mitoittaminen esimerkiksi kolmin- nelinkertaiselle teholle tarvittavaan keskitehoon nähden tulee hintoihinsa sekä linjoissa että niiden vaatimassa maapinta-alassa. Eikä hyvää sähkönsäilöntätapaa ole toistaiseksi löydetty. Tietysti vedyn valmistus lähellä tuuli"puistoja" teollisia prosesseja varten voisi olla käypä vaihtoehto.

Katselin tuossa tuulivoiman tuotantonumeroita, ja näyttää siltä, että tuulivoima pystyy tuottamaan noin kolmasosan täydestä vuosikapasiteetistaan ainakin muutaman vuoden luvuista pääteltynä. Ehkä isommilla myllyillä päästään vielä tuota korkeammalle.

[tane II]

Ja jos ajatellaan (vaikka sitä ei edellä suoraan mainittu), että tuulivoimalla tehdään vetyä ja vetyä polttoaineena käyttäen tehdään sähköä, päädytään siihen, että jatkuva sähköteho on noin viidennes tuulivoimaloiden maksimitehosta. Eli kaikki Suomen nykyiset tuulivoimalat pystyisivät tuottamaan jatkuvasti sähköä n. 800 MW teholla. Tämäkin voi olla optimistinen arvio. Tässä on siis huomioitu se, kuten edellä mainittiin, että tuulivoima pystyy tuottamaan noin kolmasosan täydestä kapasiteetistaan ja lisäksi elektrolyysin ja vetymoottoreiden hyötysuhde vetyyn varastoidun sähkön osalta.

[Jäärä]

Ja jos ajatellaan (vaikka sitä ei edellä suoraan mainittu), että tuulivoimalla tehdään vetyä ja vetyä polttoaineena käyttäen tehdään sähköä, päädytään siihen, että jatkuva sähköteho on noin viidennes tuulivoimaloiden maksimitehosta. Eli kaikki Suomen nykyiset tuulivoimalat pystyisivät tuottamaan jatkuvasti sähköä n. 800 MW teholla. Tämäkin voi olla optimistinen arvio. Tässä on siis huomioitu se, kuten edellä mainittiin, että tuulivoima pystyy tuottamaan noin kolmasosan täydestä kapasiteetistaan ja lisäksi elektrolyysin ja vetymoottoreiden hyötysuhde vetyyn varastoidun sähkön osalta.

Siksi minä jättäisin tuotetun vedyn teollisuuden prosesseihin, enkä edes yrittäisi muuntaa takaisin sähköksi. Olisihan se koomista, että kahdeksan kymmenestä myllystä jauhaisi pelkkää hukkalämpöä, jos ei edes sitä lämpöä voitaisi hyödyntää kaukolämpönä.

[ZET]

Rahan kautta näitä on helppo ja pakkokin ajatella. Kun katsoo tuulituotannon vaihtelua vaikkapa parilta viimeiseltä kuukaudelta niin vaihtelu on nollasta neljääntuhanteen megawattiin tuommoisella muutaman päivän syklillä. Ongelmahan se on sanotaan mitä sanotaan ja semmoinen ongelma, joka on tietenkin hoidettavissa. Onhan siihen tekniikka olemassa. Mutta aivan he....tin kalliiksi se käy. Jos nuo kustannukset aidosti jyvitettäisiin tuulisähkön hintaan niin ei puhuttaisi halvasta tuulisähköstä. Eikä myöskään ympäristöystävällisestä tuulisähköstä, koska harmillisesti raha on yhtä kuin luonnovarat muodossa tai toisessa.

[Jammu]

Ei sitä tsrvetta kai kukaan yritäkään tuulienergialla täyttää.

Ja onpahan sitten vientiin energiaa kun tuulee.

Kyllä.mun mielestäni tuulen potentiaali on syytä hyödyntää tarkkaan kunhan rakentaminen ja operointi ei aiheuta adumiselle,elinkeinotoiminnalle ja ympäristölle kohtuutonta haittaa.

Riippuu aivan siitä, kenen hehkutusta sattuu lukemaan tai kuulemaan. Mutta siirtolinjojen mitoittaminen esimerkiksi kolmin- nelinkertaiselle teholle tarvittavaan keskitehoon nähden tulee hintoihinsa sekä linjoissa että niiden vaatimassa maapinta-alassa. Eikä hyvää sähkönsäilöntätapaa ole toistaiseksi löydetty. Tietysti vedyn valmistus lähellä tuuli"puistoja" teollisia prosesseja varten voisi olla käypä vaihtoehto.

Katselin tuossa tuulivoiman tuotantonumeroita, ja näyttää siltä, että tuulivoima pystyy tuottamaan noin kolmasosan täydestä vuosikapasiteetistaan ainakin muutaman vuoden luvuista pääteltynä. Ehkä isommilla myllyillä päästään vielä tuota korkeammalle.

Niin, tuotantonumeroita minäkin seuraan. Ja vaihtelu on kovaa, mniin huonoon kuin hyväänkin suuntaan.

Sähköverkon vahvistaminen on tietenkin asia mikä palvelee kaikkea sähkön siirtoa: Kulutus vuosittain kasvaa joten tuotantoa pitää kasvattaa,samalla siirtokapasiteettia.

Toiseksi olemme edelleen eurooppalaisessa sähköpörssissä mukana eikä verkkomme kuormitus synny pelkästään omasta tuottamastamme sähköstä tai omasta kulutuksestamme.

Kun tuota Fingridin 'sähköverkon tilanne' sivua seuraa päivittäin, näkee sen, että maastamme tai maamme läpi kulkee viroon suuruusluokassa 1GW sähköä. Se on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tuotettua sähköä.

Verkkomme kautta kulkee sähköä pohjoisemmasta Ruotsista eteläiseen Ruotsiin.

Ruotsissa ei ole ollut verkonrakentamiseen halukkuutta jolloin tuo siirto Suomen kautta on tarpeen. Toisaalta Ruotsin verkon puutteet saa osin sähköpörssin nilkuttamaan kun sähkö ei voi aidosti liikkua tarvittavissa määrin lyhyitä reittejä.

On siis useita tarpeita ja syitä miksi sähköverkkomme lisärakentamiseen ja vahvistamiseen investoidaan. Pelkkä syy ei ole tuulivoimassa.

Itse en ole mikään tuulivoimafani, mutta se on kuitenkin varsin hajautettua jos ajatellaan voimalatasoa ja nyt tämänhetkisen kokemuksen kohdalla nuo joidenkin megawattien useat voimalat ovat kyllä luotettavuudessa parempia kuin nyt valmistuva ydinvoima toistaiseksi maassamme.

Tuulivoimatuotannon määrää voidaan melko hyvin laskea sääennustemallien avulla. Ydinvoimamme tilanteen suhteen ollaan lupausten varassa ja joidenkin kalenterimerkintöjen varassa joita voidaan äkkiä muuttaa viikkojen ja kuukaisien päähän ja sittenkin lupausten varaan.

[ZET]

On erittäin harmillista, että OL3 on nykyään synonyymi ydinvoimalle. Normaali ydinvoimalaprojekti on maailmalla rutiinia. Edelleen, ostaisiko joku auton, josta myyjä sanoo että tämä on ihka ensimmäinen prototyypi, mutta kyllä tämä hyvä on.

Minä pidän tuulivoimaa hyvänä ratkaisuna. Sitä ei vaan pidä rakentaa niin, että muu infra ei pysy mukana ja ennenkaikkea niin, että sitä tuetaan verovaroin (kuten nytkin valmistuvia tuulivoimaloita tuetaan). Kokonaisuutta pitäisi kyetä miettimään edes vähän ennen tällaisten mittaluokkien valtakunnallisia ratkaisuja. Tuulimyllyt merelle ja rakentaminen käsikädessä vetyratkaisujen kanssa. No, meillä nyt sitten tehtiin toisin ja sähkön käyttäjät ja veronmaksajat maksavat seuranneen sekoiluvaiheen kustannukset.

[Jammu]

On erittäin harmillista, että OL3 on nykyään synonyymi ydinvoimalle. Normaali ydinvoimalaprojekti on maailmalla rutiinia. Edelleen, ostaisiko joku auton, josta myyjä sanoo että tämä on ihka ensimmäinen prototyypi, mutta kyllä tämä hyvä on.

Minä pidän tuulivoimaa hyvänä ratkaisuna. Sitä ei vaan pidä rakentaa niin, että muu infra ei pysy mukana ja ennenkaikkea niin, että sitä tuetaan verovaroin (kuten nytkin valmistuvia tuulivoimaloita tuetaan). Kokonaisuutta pitäisi kyetä miettimään edes vähän ennen tällaisten mittaluokkien valtakunnallisia ratkaisuja. Tuulimyllyt merelle ja rakentaminen käsikädessä vetyratkaisujen kanssa. No, meillä nyt sitten tehtiin toisin ja sähkön käyttäjät ja veronmaksajat maksavat seuranneen sekoiluvaiheen kustannukset.

Olen pääpiirteittäin samaa mieltä.

Miksi tuulivoima ja sen aiheuttama verkonrakentamisen tarve olisi jotenkin sitten verovaroin rakentamisen ulkopuolella?

Aika vähän on sellaisia infra-asioita ja elinkeinotoimintaa jota ei tueta verovaroin tai niihin ei ole mahdollista hakea tukia joita rahoitetaan verovaroin.

Sanoisin että kyllä kokonaisuus noudattaa valtakunnallisia sekä EU tavoitteita

[tumes]

Kuinka moni on sähkösopimusta solmiessaan ottanut huomioon tuotantotavan ja valinnut sen omien arvojensa mukaisesti? Valittavana on ainakin nämä:
-Aurinko
-Vesi
-Tuuli
-Biomassa
-Ydinvoima
-Fossiiliset
Eli jos tuulivoima närästää niin voi ostaa fossiilista tai jos ydinvoima sapettaa niin voi ostaa vaikkapa aurinkovoimaa.
Se tässä suomalaisessa yhteiskunnassa on hienoa että meillä on mahdollisuus valita ja jopa vaikuttaa.

[rsv]

Kuinka moni on sähkösopimusta solmiessaan ottanut huomioon tuotantotavan ja valinnut sen omien arvojensa mukaisesti? Valittavana on ainakin nämä:
-Aurinko
-Vesi
-Tuuli
-Biomassa
-Ydinvoima
-Fossiiliset
Eli jos tuulivoima närästää niin voi ostaa fossiilista tai jos ydinvoima sapettaa niin voi ostaa vaikkapa aurinkovoimaa.
Se tässä suomalaisessa yhteiskunnassa on hienoa että meillä on mahdollisuus valita ja jopa vaikuttaa.

Hinta on ainoa peruste.

[Jäärä]

Eli jos tuulivoima närästää niin voi ostaa fossiilista tai jos ydinvoima sapettaa niin voi ostaa vaikkapa aurinkovoimaa.
Se tässä suomalaisessa yhteiskunnassa on hienoa että meillä on mahdollisuus valita ja jopa vaikuttaa.

Ei minua tuulivoimassa närästä muu kuin se, että tuulivoima- ja siihen liittyvä vetytekniikkakeskustelu on välillä irronnut kauaksi teknisistä ja taloudellisista realiteeteista. Edelleen minua harmittaa EU:n ja Suomen päättäjien muutaman viime vuosikymmenen aikainen näkemyksen ja realiteettien tajun puute energiakysymyksissä, minkä takia olemme nykytilanteessa. Lisäksi minua pelottaa, että vihreässä siirtymässä toistamme, ja vielä moninkertaisina, edellisten kohtien virheet. Tosin viimeisin kohta ei pelkästään ikäni takia ehdi minua kovin pitkän aikaa vaivata.

[Jammu]

Kuinka moni on sähkösopimusta solmiessaan ottanut huomioon tuotantotavan ja valinnut sen omien arvojensa mukaisesti? Valittavana on ainakin nämä:
-Aurinko
-Vesi
-Tuuli
-Biomassa
-Ydinvoima
-Fossiiliset
Eli jos tuulivoima närästää niin voi ostaa fossiilista tai jos ydinvoima sapettaa niin voi ostaa vaikkapa aurinkovoimaa.
Se tässä suomalaisessa yhteiskunnassa on hienoa että meillä on mahdollisuus valita ja jopa vaikuttaa.

Kyllä minulla ollut tapana ottaa tuotantotapa huomioon silloin kun on mahdollista. Ensisijaisesti ydinvoimaa, tuuli ja vesisähkökin käy.

Mutta hinta on tärkein valintaperuste sopimukselle, nyt on Vattenfallin pörssisähkösopimus voimassa. Vattenfall mukaan ostamani sähkö on:

Fossiilivapaa sähkösopimus, jonka sähkö on tuotettu vesi, tuuli- ja ydinvoimalla. Kaikki sähkö on alkuperätodennettua.

[Jammu]

...
Ei minua tuulivoimassa närästä muu kuin se, että tuulivoima- ja siihen liittyvä vetytekniikkakeskustelu on välillä irronnut kauaksi teknisistä ja taloudellisista realiteeteista. Edelleen minua harmittaa EU:n ja Suomen päättäjien muutaman viime vuosikymmenen aikainen näkemyksen ja realiteettien tajun puute energiakysymyksissä, minkä takia olemme nykytilanteessa. Lisäksi minua pelottaa, että vihreässä siirtymässä toistamme, ja vielä moninkertaisina, edellisten kohtien virheet. Tosin viimeisin kohta ei pelkästään ikäni takia ehdi minua kovin pitkän aikaa vaivata.

Voi toki vihreää siirtymää syyttää vaikka syitä on fossiilisen energian puolella kuten EU:n vahva sitoutuminen venäläiseen kaasuun ja sitäkautta energianhinnan sitominen siihen ja ottamaan mukaan vihreisiin taksonomioihin tuo uusiutumaton ja omavaraisuutta heikentävä ryssänkaasu. Toki mm Saksan energiewende in puhtaasti vihreän siirtymän tuottamia virheitä, mutta se on Saksan omaa, ei varsinaista EU-politiikan tuomaa linjaa. Samoin myös monen muun maan omat päätökset lyhytnäköisesti ajaa alas toimivaa tai korjauskelpoista ydinvoimalakapasiteettia