Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
rautakasa kirjoitti: ↑Ke Loka 06, 2021 1:01 pmJa omien päästöjensä minimoinnin suhteen Norja on hurjasti meitä edellä - lähes kaikki sähkö tuotetaan vesi/tuuli/aurinkovoimalla ja autokanta sähköistyy nopeasti (3/4 uusista autoista on jo täyssähköisiä).
Onko ? Suomella on pienempi kasvihuonekaasupäästö per capita kuin Norjalla, vaikka Norjalla ei siis lasketa mukaan ollenkaan vientiöljyn päästöjä ! Meillä taas esimerkiksi teräsvienti kuormittaa meidän päästölaskelmaa täysimääräisenä.
Norja on maapallon 7. suurin maakaasun tuottaja ja maailman 13. suurin öljyntuottajamaa.
"Puhumme täällä siitä, että olemme jotenkin huonoja tai että emme tee osaamme. Todellisuudessa Suomi on yksi siitä kourallisesta maita (30/200), jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään" Prof. Esa Vakkilainen LUT
-SS-
Viimeksi muokannut -SS-, Ke Loka 06, 2021 2:29 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
EKo kirjoitti: ↑Ti Loka 05, 2021 7:43 am
Kaupallisia fuusioreaktoreita ei ole tiedossa ainakaan seuraavaan 30-40 vuoteen. Pienen mittakaavan fissioreaktoreita sen sijaan on odotettavissa aika piankin.
Sinänsä hupaisa juttu, että niin kauan kuin olen ollut asiasta kiinnostunut, eli 60-luvun alkupuolelta, kaupallinen fuusioreaktori on ollut 40 vuoden päässä. Niin edelleenkin.
Näin on. Enkä itsekään oikein jaksa uskoa tuohon arvioon. Siksi laitoinkin 'ainakaan' sanan arvioon.
Fuusioreaktiossa puhutaan niiiiiin isoista haasteista, että niiden ratkaisuun menee aikaa.
Porakorven Akseli se pornokuvan näytti siinä oli hämähäkki väärin päin.
Samperi kun marraskuukin meni risaseksi, Tupakkia poltettiin ja kiroiltiin . . .
-SS- kirjoitti: ↑Ke Loka 06, 2021 2:25 pmOnko ? Suomella on pienempi kasvihuonekaasupäästö per capita kuin Norjalla, vaikka Norjalla ei siis lasketa mukaan ollenkaan vientiöljyn päästöjä ! Meillä taas esimerkiksi teräsvienti kuormittaa meidän päästölaskelmaa täysimääräisenä.
Missähän lie uusimmat tiedot, kun löysin äkkiä vain tämän:
Tuon mukaan Norjan päästöt ovat pienemmät kuin meidän.
Yllättäen isoimmat päästöt ovat näemmä maissa, joissa ei lämmitystä luulisi ainakaan tarvittavan.. Noissa luvuissakos huomioidaan vain päästöt, ei metsien ym. vaikutusta? (Kuten yksittäisten ihmistenkin kohdalla - jos käy autolla kaupassa, on hirveä rikollinen, vaikka omistaisi 1000 ha hyvin hoidettua metsää, joka sitoo hiiltä niin että kohisee.)
Vaarunvuorelle olisi valmiit suunnitelmatkin säätövoimalle, mutta vihreät torppasi koko jutun. En ole perehtynyt että oliko aiheetta vai aiheesta.
Silloin tuntui hullulta pumpata ylös. Hyötysuhdetta epäilin. Nykyään tuollaisessa olisi ehkä järkeä, jos vesivoimatuotanto ei pysty tarpeeksi kompensoimaan.Aurinko ja tuuli molemmat tuottavat sähkö milloin sattuu ja akuilla tätä ei ratkaista.
Piti lukea uutinen kahteen kertaan, eikä se kyllä siitä miksikään muuttunut.
Ihan mielenkiintoista olisi kuulla mikä tutkijoiden mielestä on muuttunut ja johtanut nykytilanteeseen.
Koronan jälkiaallot ainakin vaikuttavat kaikkiin elämänalueisiin.
Kunhan saataisi elinkaari tuonne +50 vuoteen tuulivoimaloille, niin saattaisi olla kohtuullisen järkevää. Kainuussa varattomat kunnat haalii metsät täyteen myllyjä, veroeurojen toivossa, sähkö viedään etelään. Luontoarvoista ei tässäyhteydessä puhuta.
heijo kirjoitti: ↑La Tammi 22, 2022 10:57 am
Kunhan saataisi elinkaari tuonne +50 vuoteen tuulivoimaloille, niin saattaisi olla kohtuullisen järkevää. Kainuussa varattomat kunnat haalii metsät täyteen myllyjä, veroeurojen toivossa, sähkö viedään etelään. Luontoarvoista ei tässäyhteydessä puhuta.
Luontoarvot ovat Suomussalmen uusissa myllyhaaveissa kohdallaan. Myllyt (laskennallinen määrä 52kpl) on aateltu sijoittaa n 5500ha alueelle, joka jää sopivasti luontoarvojen takia suojeluun pantujen alueiden sisään.
Lisäksi myllyt tulevat varmaan pistämään Hossan kansallispuistoon menevien sähköpyöräilijöiden ja muiden luonnonystävien onnesta kostuviin silmiin. Suomussalmi näyttää edistykselliseltä paikalta kurjuuden ja pysähtyneisyyden antamin viitekehyksin. Myllyt jauhaa ekosähköä ja kun laittaa silmät kiinni, niin voi siipien antamaa ääntä lukuunottamatta mieltää olevansa täydellisen luontoharmonian ympäröimänä.
Järkevintä olisi rakentaa ydinvoimala. Vähintäänkin yhtä suuri kuin viimeinen voimala. Perustelen tätä voiman tuottamiselle, se tuottaa yhtä suurta voimaa kaikkina päivinä yötä päivää.
Mitä olen tutustunut voimaloiden turvallisuuskulttuuriin, niin olen vakuuttunut turvallisuudesta. Insinöörit ja tehtaiden väki ovat sitoutuneet turvallisuuteen,josta kiitos.
Vaikka uusi voimala maksaa noin 8-10 miljardia, se kuitenkin tuottaa pitkän päälle kohtuullisen edullista energiaa. Halvempaa kuin pörssienergia, etenkin pitkän päälle.
Mitä tulee uraanin loppusijoitukseen, niin Suomesta löytyy kalliota johon se voidaan sijoittaa turvallisesti.
HS artikkelissa todetaan, että Venäjän sähköntuonti on mahdollista korvata esimerkiksi tuulivoimalla. Esimerkiksi otettiin pienin tuontimäärä vuonna 2020, 3 Twh. Siinä tilanteessa näyttäisi, että vuosittaisella 8 TWh: n määrällä tuotettu tuulivoima ei paljon tarvitsisi laajennusta.
Kuitenkin, jos katsotaan pitemmältä ajanjaksolta, esimerkiksi vuodet 2019 ja 2021 , niiden vuosien sähköntuonti Venäjältä olikin 7,6 ja 9,1 TWh. Eli tarvitsemme tuulivoiman kaksinkertaistamisen; noin 800 tuulivoimalaa lisää nopeasti, jotta voimme varmasti korvata Venäjän tuonnin.
-SS- kirjoitti: ↑Ke Huhti 06, 2022 11:35 amHS artikkelissa todetaan, että Venäjän sähköntuonti on mahdollista korvata esimerkiksi tuulivoimalla. Esimerkiksi otettiin pienin tuontimäärä vuonna 2020, 3 Twh. Siinä tilanteessa näyttäisi, että vuosittaisella 8 TWh: n määrällä tuotettu tuulivoima ei paljon tarvitsisi laajennusta.
Kuitenkin, jos katsotaan pitemmältä ajanjaksolta, esimerkiksi vuodet 2019 ja 2021 , niiden vuosien sähköntuonti Venäjältä olikin 7,6 ja 9,1 TWh. Eli tarvitsemme tuulivoiman kaksinkertaistamisen; noin 800 tuulivoimalaa lisää nopeasti, jotta voimme varmasti korvata Venäjän tuonnin.
Ei ehkä onnistu ihan muutamassa kuukaudessa.
-SS-
No entäs säätövoima, mistä se otetaan? Kai täällä jokainen nyt sentään ymmärtää, että vuodessa on useita pitkiä ajanjaksoja, jolloin tuulivoiman tuotanto on käytännössä nolla. Noilla tuulivoiman tuotantomäärillä ei ole mitään merkitystä, ennen kuin säätövoiman saanti on ratkaistu. Onhan se tietenkin ratkaistavissa, kaasuturbiineilla, dieselvoimaloilla, hiilivoimalla, pieneltä osin vesivoimalla jne., mutta ei se ratkea sillä, että ongelma lakaistaan maton alle.
Venäjän tuonnin merkitystäkin on ehkä helpompi ymmärtää, kun katsotaan tehoja: sieltä tulee lähes jatkuvasti sähköä 1000..1500 MW teholla. HELEN:iltä on poistumassa luokkaa 1000 MW tuotantokapasiteettia. Teollisuuden prosessimuutokset (Raahen rautatehdas) vaatii kai ainakin 1000 MW lisää sähköntuotantoa. Vaikka tuulivoimalla voitaisiinkiin kattaa tarvittava energia, millä tuotetaan säätövoima eli turvataan vakaa sähköntuotanto?
-SS- kirjoitti: ↑Ke Huhti 06, 2022 11:35 amHS artikkelissa todetaan, että Venäjän sähköntuonti on mahdollista korvata esimerkiksi tuulivoimalla. Esimerkiksi otettiin pienin tuontimäärä vuonna 2020, 3 Twh. Siinä tilanteessa näyttäisi, että vuosittaisella 8 TWh: n määrällä tuotettu tuulivoima ei paljon tarvitsisi laajennusta.
Kuitenkin, jos katsotaan pitemmältä ajanjaksolta, esimerkiksi vuodet 2019 ja 2021 , niiden vuosien sähköntuonti Venäjältä olikin 7,6 ja 9,1 TWh. Eli tarvitsemme tuulivoiman kaksinkertaistamisen; noin 800 tuulivoimalaa lisää nopeasti, jotta voimme varmasti korvata Venäjän tuonnin.
Ei ehkä onnistu ihan muutamassa kuukaudessa.
-SS-
No entäs säätövoima, mistä se otetaan? Kai täällä jokainen nyt sentään ymmärtää, että vuodessa on useita pitkiä ajanjaksoja, jolloin tuulivoiman tuotanto on käytännössä nolla. Noilla tuulivoiman tuotantomäärillä ei ole mitään merkitystä, ennen kuin säätövoiman saanti on ratkaistu. Onhan se tietenkin ratkaistavissa, kaasuturbiineilla, dieselvoimaloilla, hiilivoimalla, pieneltä osin vesivoimalla jne., mutta ei se ratkea sillä, että ongelma lakaistaan maton alle.
Venäjän tuonnin merkitystäkin on ehkä helpompi ymmärtää, kun katsotaan tehoja: sieltä tulee lähes jatkuvasti sähköä 1000..1500 MW teholla. HELEN:iltä on poistumassa luokkaa 1000 MW tuotantokapasiteettia. Teollisuuden prosessimuutokset (Raahen rautatehdas) vaatii kai ainakin 1000 MW lisää sähköntuotantoa. Vaikka tuulivoimalla voitaisiinkiin kattaa tarvittava energia, millä tuotetaan säätövoima eli turvataan vakaa sähköntuotanto?
Pohjanmaalla on nytkin isoja tuulimylly hankkeita työn alla ja valmistumassa, joten tämän vuoden huippu tehot
yltäneen yli 4000MW. No mistä sähkö sitten kun ei tuule, no tuosta linkistä voi sitäkin asiaa hahmotella, vaikka ei
tällä hetkellä vesivoimaa olekaan, kuin 25 000MW mutta olen nähnyt huipputehon olevan yli 45 000MW siis tuosta
linkki ja sitä vyöryttää alaspäin:https://www.statnett.no/en/for-stakehol ... er-balance
Tuossa artikkelissa on taulukko eri energiamuodoista joita Suomi tuo sekä Venäjältä että muualta maailmasta https://www.hs.fi/talous/art-2000008731392.html
Omavaraisuuteen on vielä matkaa monessa asiassa.
"Harrastelijan vika: halu oikopäätä yhdistää toisiinsa mielikuvitus ja tekniikka."
Johann Wolfgang von Goethe
Etiam si omnes, ego non
tane II kirjoitti: ↑Ke Huhti 06, 2022 12:45 pm
No entäs säätövoima, mistä se otetaan?
Lainaus aiemmin linkkaamastani vastauksesta
Toinen yleinen harhaluulo on, että joustava tuulivoimaportfolio kasvattaa merkittävästi CO2-päästöjä. Luullaan, että joustavaa kaasuvoimakapasiteettia käytetään aina silloin, kun ei tuule. Näin ei ole. Puhallus Oy:n hankintaesimerkki näytti, että yritys käyttää ensin kaiken tuulivoimatuotannon ja hankkii tarvittaessa puuttuvan sähkön markkinoilta. Joustavaa kaasuvoimakapasiteettia käytetään vain markkinahintojen noustessa korkeaksi. Joustava kapasiteetti toimiikin suojauksena korkeita markkinahintoja vastaan.
Koska joustavan kapasiteetin käyttö on melko vähäistä, avautuu mahdollisuus käyttää biopolttoaineita. Yleisesti biopolttoaineiden
ongelma ei ole kustannus – vaikka ne kalliimpia ovatkin – vaan niiden saatavuus. Tehdyssä tarkastelussa Puhallus Oy hankki nesteytettyä biokaasua ”paikalliselta” tuottajalta, mikä mahdollistaa sataprosenttisesti uusiutuvan energian portfolion yhtiölle jo tänään, mikäli näin halutaan. Vaikka tarkastelussa käytetty biokaasu oli kustannuksiltaan yli kolme kertaa maakaasua kalliimpaa, niin siitä huolimatta Puhallus Oy:n portfoliokustannus oli 20% ydinvoimaportfoliota edullisempaa. Sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuva tuotantoportfolio on siis jo nykyteknologialla ja tämän päivän hinnoilla kilpailukykyinen Suomessa.
AV kirjoitti: ↑Ke Huhti 06, 2022 1:07 pmPohjanmaalla on nytkin isoja tuulimylly hankkeita työn alla ja valmistumassa, joten tämän vuoden huippu tehot
yltäneen yli 4000MW. No mistä sähkö sitten kun ei tuule, no tuosta linkistä voi sitäkin asiaa hahmotella, vaikka ei
tällä hetkellä vesivoimaa olekaan, kuin 25 000MW mutta olen nähnyt huipputehon olevan yli 45 000MW siis tuosta
linkki ja sitä vyöryttää alaspäin:https://www.statnett.no/en/for-stakehol ... er-balance
Mitähän tehoja sie kattelet, ei taida suomalaiset tehot ihan tuollaisia olla. Ettet katso koko Pohjolan ym. yhteenlaskettuja tehoja? Suomalaista vesivoimaa tuotetaan tällä hetkellä 1684 MW ja tuulivoimaa 1209 MW. Ei mahda 45000 tai edes 25000 MW toteutua
Millähän ruotsalaiset aikovat korvata nuo 7 gigawattia, kun sulkevat loput ydinvoimalansa..
AV kirjoitti: ↑Ke Huhti 06, 2022 1:07 pmPohjanmaalla on nytkin isoja tuulimylly hankkeita työn alla ja valmistumassa, joten tämän vuoden huippu tehot
yltäneen yli 4000MW. No mistä sähkö sitten kun ei tuule, no tuosta linkistä voi sitäkin asiaa hahmotella, vaikka ei
tällä hetkellä vesivoimaa olekaan, kuin 25 000MW mutta olen nähnyt huipputehon olevan yli 45 000MW siis tuosta
linkki ja sitä vyöryttää alaspäin:https://www.statnett.no/en/for-stakehol ... er-balance
Mitähän tehoja sie kattelet, ei taida suomalaiset tehot ihan tuollaisia olla. Ettet katso koko Pohjolan ym. yhteenlaskettuja tehoja? Suomalaista vesivoimaa tuotetaan tällä hetkellä 1684 MW ja tuulivoimaa 1209 MW. Ei mahda 45000 tai edes 25000 MW toteutua
Millähän ruotsalaiset aikovat korvata nuo 7 gigawattia, kun sulkevat loput ydinvoimalansa..
Olisiko mennyt tehot sekä energiamäärät sekaisin mikä on hyvin tavallista näissä veivaamisissa.
tane II kirjoitti: ↑Ke Huhti 06, 2022 12:45 pm
No entäs säätövoima, mistä se otetaan?
Lainaus aiemmin linkkaamastani vastauksesta
Toinen yleinen harhaluulo on, että joustava tuulivoimaportfolio kasvattaa merkittävästi CO2-päästöjä. Luullaan, että joustavaa kaasuvoimakapasiteettia käytetään aina silloin, kun ei tuule. Näin ei ole. Puhallus Oy:n hankintaesimerkki näytti, että yritys käyttää ensin kaiken tuulivoimatuotannon ja hankkii tarvittaessa puuttuvan sähkön markkinoilta. Joustavaa kaasuvoimakapasiteettia käytetään vain markkinahintojen noustessa korkeaksi. Joustava kapasiteetti toimiikin suojauksena korkeita markkinahintoja vastaan.
Koska joustavan kapasiteetin käyttö on melko vähäistä, avautuu mahdollisuus käyttää biopolttoaineita. Yleisesti biopolttoaineiden
ongelma ei ole kustannus – vaikka ne kalliimpia ovatkin – vaan niiden saatavuus. Tehdyssä tarkastelussa Puhallus Oy hankki nesteytettyä biokaasua ”paikalliselta” tuottajalta, mikä mahdollistaa sataprosenttisesti uusiutuvan energian portfolion yhtiölle jo tänään, mikäli näin halutaan. Vaikka tarkastelussa käytetty biokaasu oli kustannuksiltaan yli kolme kertaa maakaasua kalliimpaa, niin siitä huolimatta Puhallus Oy:n portfoliokustannus oli 20% ydinvoimaportfoliota edullisempaa. Sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuva tuotantoportfolio on siis jo nykyteknologialla ja tämän päivän hinnoilla kilpailukykyinen Suomessa.
Niin, mihin tuo on vastaus, siinähän vain todetaan sama, mitä itsekin kirjoitin eli säätövoiman saatavuus on jotenkin turvattava. Sitten kun tuulivoimaa onkin useita tuhansia megawatteja enemmän kuin nykyään, on aika epärealistista ajatella, että säätövoimaa saataisiin 'markkinoilta', vaan kyllä sen turvaamiseksi pitää jotain ihan konkreettista tehdä, kuten tuossa Puhalluksen tapauksessakin on jo nyt tehty.
Mitä tuontivesivoimaan tulee, vaikka luvut ovat suuria, ei siellä Norjassa ja Ruotsissa mitään voimaloita ole vain odottamassa sitä, että Suomen tuulimyllyt seisoo, kyllä sekin kapasitetti pitää rakentaa. Kuinka paljon on mahdollista rakentaa lisätehoa, riippuu tietenkin säännöstelyaltaiden koostakin. Lisäksi pitää vielä puuttuva siirtokapasiteettikin rakentaa, ei sitäkään ole olemassa.
AV kirjoitti: ↑Ke Huhti 06, 2022 1:07 pmPohjanmaalla on nytkin isoja tuulimylly hankkeita työn alla ja valmistumassa, joten tämän vuoden huippu tehot
yltäneen yli 4000MW. No mistä sähkö sitten kun ei tuule, no tuosta linkistä voi sitäkin asiaa hahmotella, vaikka ei
tällä hetkellä vesivoimaa olekaan, kuin 25 000MW mutta olen nähnyt huipputehon olevan yli 45 000MW siis tuosta
linkki ja sitä vyöryttää alaspäin:https://www.statnett.no/en/for-stakehol ... er-balance
Mitähän tehoja sie kattelet, ei taida suomalaiset tehot ihan tuollaisia olla. Ettet katso koko Pohjolan ym. yhteenlaskettuja tehoja? Suomalaista vesivoimaa tuotetaan tällä hetkellä 1684 MW ja tuulivoimaa 1209 MW. Ei mahda 45000 tai edes 25000 MW toteutua
Millähän ruotsalaiset aikovat korvata nuo 7 gigawattia, kun sulkevat loput ydinvoimalansa..
Olisiko mennyt tehot sekä energiamäärät sekaisin mikä on hyvin tavallista näissä veivaamisissa.
Koko Pohjolan lukuja varmaan on katsottu, ja sitten kuvitellaan, että siellä on reserviä vaan odottamassa, että tuulimyllyt seisoo
