Off topic ketju

[Sirkkeli ja 8 sormea]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009380589.html

Niin,kyl maar te tämän olette lukenut.
Kovasti kiinnostais,minkälaisen selityksen tämän tekijä antaisi teolleen?

[Jäärä]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009380589.html

Niin,kyl maar te tämän olette lukenut.
Kovasti kiinnostais,minkälaisen selityksen tämän tekijä antaisi teolleen?

"Huono akku ja jäykät öljyt, mutta noin se lähtee pakkasellakin käyntiin!", esimerkiksi.

[mauri]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009380589.html

Niin,kyl maar te tämän olette lukenut.
Kovasti kiinnostais,minkälaisen selityksen tämän tekijä antaisi teolleen?

Ei aukene video kännykälläni mutta jos on kyse sähköroikalla sähkön ottamisesta sisätiloista niin kyllä sitä jotkut valitettavasti harrastavat. Törkein tapaus jonka olen nähnyt oli kerrostalon 2. kerroksesta viety sähkölämmitysjohto kadun toiselle puolelle pysäköityyn autoon. Kyseessä oli kapea katu (Koillisväylä, Helsinki) jolla ei omalle puolelle pysäköinti ollut sallittua. Vieläkin harmittaa etten silloin ohiajaessani nypännyt johtoa autosta irti ja heittänyt ko talon pihalle.

[ihmehitsari]

Metsästäjiä ohjeistetaan tunnistamaan kohde eli ts laji ennen ampumista. Tällä varmistetaan lain hengen mukainen toiminta.
Suuressa maailmassa toimitaan toisin. Ammutaan ensin ja tunnistetaan kohde myöhemmin.
Sitä ei voi käsittää eikä ymmärtää pieni ihminen, miten eri asteista tekniikkaa on eri toimijoilla käytettävissä mielikuvitusta suurempien resurssien maassa. Tekniikka mahdollistaa miljoonien valovuosien päähän katselun mutta toisaalla ollaan melkolailla pihalla samassa aikayksikössä olevien kohteiden kanssa.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f84 ... 8a6b911ec6

[ihmehitsari]

Metsästäjiä ohjeistetaan tunnistamaan kohde eli ts laji ennen ampumista. Tällä varmistetaan lain hengen mukainen toiminta.
Suuressa maailmassa toimitaan toisin. Ammutaan ensin ja tunnistetaan kohde myöhemmin.
Sitä ei voi käsittää eikä ymmärtää pieni ihminen, miten eri asteista tekniikkaa on eri toimijoilla käytettävissä mielikuvitusta suurempien resurssien maassa. Tekniikka mahdollistaa miljoonien valovuosien päähän katselun mutta toisaalla ollaan melkolailla pihalla samassa aikayksikössä olevien kohteiden kanssa.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f84 ... 8a6b911ec6

No mutta!
Tämähän näyttäisi olevan trendikäs tapa nykyään.

Tuntematon lentävä kohde ammuttu alas Kanadan yllä – Trudeau kertoo määränneensä alasampumisen
Lieriön muotoiseksi kuvailtu lentävä kohde ammuttiin alas lauantai-iltana hieman ennen kello yhtätoista Suomen aikaa.

https://yle.fi/a/74-20017523

[ihmehitsari]

Mustavalkonegatiivejä joku määrä ajalta ennen nykyhömpötyksiä.

Tarjolla näyttäisi olevan monenlaisia skannereita mutta mikä on kelvollinen laite? Ammattilaisten pakeille mentävä?

[mauri]

Sattuu olemaan taipumus etsiä virheitä erilaisista asioista, johtunee siitä että aikoinaan olin valvomassa hankittujen laitteistojen laatua ja vaadittujen ominaisuuksien täyttymistä.
Niinpä esimerkiksi elokuvissa ja "dokumenteissä" esiintyvät virheellisyydet kiinnittävät huomiota.
Tänään tuli YLE TV2 kanavalta jälleen Havukka-ahon ajattelija. Siinä 10 minuutin kohdalla Konsta Pylkkänen teki kuorittua paperipuuta, käsipeleillä tietysti. Jostain syystä kuorintatelineen runkotukin kaarnassa näkyi selvästi kaatokoneen (pään) jäljet, myöskin kuorittujen propsien tasaiset ja kohtisuorat sahauspinnat oli mielestäni enemmän kone- kuin pokasahan jäljiltä. Olivat ilmeisesti käyttäneet oikeata työmaata kuvauspaikkana, olisiko tapahtuma-aika, kesä ollut siihen sopiva? Vai veivätkö koneen metsään yhden pienen pinon takia?

[Jäärä]

Kuten tuolla Kaapelikelan lämpösuoja -ketjussa kirjoitin, minua ryhtyi vaivaamaan noissa kaapelikeloissa muutama asia. Ensinnäkin se, miten lasketaan helpoiten, miten paljon kelalle mahtuu kaapelia. Kuukkeli kyllä tarjosi ratkaisuja asiaan, mutta niissä yksiköinä oli käytetty tuumia ja jalkoja sekä yksiköihin sopivia numeerisia kertoimia. Kun aikansa asiaa ihmetteli, niin asia selvisi: kaapelin pituuden laskenta tapahtuu yksinkertaisesti siten, että kelan kaapelitilavuus jaetaan kaapelin poikkipinnan alalla.

Ensin tilavuus pitää kuitenkin kertoa täyttökertoimella, jona kaavoissa näytettiin käyttävän arvoa π/4. Käytännössä kerroin lienee hieman tätä isompi, koska kelalla kaapelikierroksen nousu säilyy samana, mutta nousukulma pienenee kierrosten lisääntyessä ja siksi kierrokset lomittuvat eri tavoilla. Ohimennen sanottuna käytetty pituuden laskentatapa todistaa samalla Guldinin säännön pätevyyden.

Lisäksi huomasin jälleen, että SI-pohjaiset yksiköt ovat todella helppokäyttöisiä anglosaksisiin yksiköihin verrattuna. Veikkaisin jopa, että hyvin suuri osa koululaisista näitä yksiköitä käyttävissä maissa selviää koulustaan läpi yksikkömuunnoksia oppimatta. Tämä siksi, että meillä toimittajat eivät läheskään aina näytä oppineen edes SI-yksiköitä ja niin välisiä suhteita.

[JiiSPee]

https://sites.google.com/site/sahkoapaj ... /johtokela

[ylioyja]

https://sites.google.com/site/sahkoapaj ... /johtokela

Eiks kymmensenttitarkkuus o kumminkin liiottelua?

[Matteus]

eikä naaras sikiä pyhästä hengestö

Mut....eikös jotkut tosissaan puhu että,näin olis joskus käynyt?

Fiktiivisestä fantasiakirjallisuudesta löytyy paljon kaikkia outoja juttuja, tuo yllä mainittu esimerkki taitaa olla peräisin yhdestä kaikkein luetuimmista tämän genren kirjoista..

Jahah no,ei siitä sitten sen enempää,toisaalta entinen tyttö väitti lääkärille,ettei ole ollut metriä lähempänä miestä ja oli silti pieniin päin,johonka tohtori vaan totesi että,sen miehen minä haluaisin nähdä.

Tavallinen mies ja muumimuki.

[Deippa]

Miksi juuri Muumimuki?

[Jäärä]

https://sites.google.com/site/sahkoapaj ... /johtokela

Eiks kymmensenttitarkkuus o kumminkin liiottelua?

Laitanpa nämä pari kelalla tai vyyhdellä olevan kaapelin pituuden L laskentatapausta. Ensin kela, jonka mitat ovat kuvassa. Kaapelin halkaisija on d.

L = X·(X + Y)·Z·π/d²


Sitten vyyhti, jossa tiukasti vyyhdelle sidotun kaapelin ympärysmitta on S:

L = S²·(π·D + S)/( 4·π·d²)


Tarkkuus ei todellakaan ole kummassakaan tapauksessa erityisen hyvä, koska täyttökerroin (kelan tai vyyhden tiiveys) vaihtelee.

[Viil@ri]

Jos tältä käyttäjältä tulee välillä hölmöjä viestejä tänne niin pahoittelen rinnakkaiskäyttäjän puolesta asiaa

[SPS1975]

Jos tältä käyttäjältä tulee välillä hölmöjä viestejä tänne niin pahoittelen rinnakkaiskäyttäjän puolesta asiaa

Välillä kun luen omia kirjoituksiani, niin epäilen jopa rinnakkaispersoonaa kirjoittajaksi, minussahan saattaa siis piillä hivenen ministerisainesta..

[Jäärä]

Välillä kun luen omia kirjoituksiani, niin epäilen jopa rinnakkaispersoonaa kirjoittajaksi, minussahan saattaa siis piillä hivenen ministerisainesta..

Yritä toki pitää se oma Mr. Hyde kurissa.

[mauri]

Laitanpa nämä pari kelalla tai vyyhdellä olevan kaapelin pituuden L laskentatapausta. Ensin kela, jonka mitat ovat kuvassa. Kaapelin halkaisija on d.

L = X·(X + Y)·Z·π/d²


Sitten vyyhti, jossa tiukasti vyyhdelle sidotun kaapelin ympärysmitta on S:

L = S²·(π·D + S)/( 4·π·d²)


Tarkkuus ei todellakaan ole kummassakaan tapauksessa erityisen hyvä, koska täyttökerroin (kelan tai vyyhden tiiveys) vaihtelee.

Siitä on aikaa kun kaapelikeloja olen käsitellyt mutta täyttöasteeseen vaikuttaa myös se miten kaapelikerrokset asettuvat päällekkäin. Jos päälle kelatun kerroksen kaapeli asettuu tarkkaan alemman kerroksen kaapelin päälle (eikä "uppoa" edellisen kerroksen koloon) on täyttöaste huonompi kuin jos kerrokset lomittuvat. Lomittuminen tapahtuu hyvin tuossa vyyhteämisessä mutta jos on paksua kaapelia kelalla niin eri kerroksien kaapelit saa asettumaan tarkkaan päällekkäin eikä limityksellä. Ohuella kaapelilla isossa kelassa varmaan kerrokset limittyvät. Silläkin on merkitystä jos on suhteellisen paksua kaapelia kapealla kelalla, esimerkiksi 10 kierrosta/kerros, meneekö tasan ja lomittuvatko kaapelit.

Niissä kohteissa joissa aikoinaan olin ja jos kaapelia piti kelalta varastosta mitata niin se vedettiin mittausrissojen läpi ja saatiin riittävän tarkka asentajan/asiakkaan pyytämä pituus. Lisäksi käytännössä (fiksu) tilaaja pyysi aina varman päälle pituuden, se on työmaalla ikävä huomata että jäi 50 m maakaapeli metrin lyhyeksi, muutaman metrin ylipituus ei haittaa asiakastakaan kunhan homma hoituu.

[Sirkkeli ja 8 sormea]

eikä naaras sikiä pyhästä hengestö

Mut....eikös jotkut tosissaan puhu että,näin olis joskus käynyt?

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/42c ... 7a0d34d355

Olisko vähän vastaavanlainen tapaus .....

[Aulispoika]

Herra Parahtakoon!

Kun ihmiset käsittäisivät pääasian, joka on se, että tulevaisuus tarvitsee lisää jälkikasvua! Leikkiminen paperiasioilla ja seksilläkin ilman jälkeläisten hankkimisen tositarkoitusta, on kansakunnan näivettämistä.

Tämä on meiltä ruunaikäsiltä jo mennyttä aikaa, tämä väestön kasvattaminen. Voi vähän väljemmin aatella uusia hankkeita. Väljistä nahkoista leikkelee tiukan pelin.

Voin olla hyvillä mielin. Olen tarmokkaasti ruikkinut sinne sun tänne ja monesti on itänyt. Kallista hommaa, mutta geenit ovat hyvät. Nyt vain katsellaan tuloksia - ei tarvitse touhuta enää niin paljoa, kuin nuorempana. Puolivälissä 7. kymmenen.

[Jäärä]

Siitä on aikaa kun kaapelikeloja olen käsitellyt mutta täyttöasteeseen vaikuttaa myös se miten kaapelikerrokset asettuvat päällekkäin. Jos päälle kelatun kerroksen kaapeli asettuu tarkkaan alemman kerroksen kaapelin päälle (eikä "uppoa" edellisen kerroksen koloon) on täyttöaste huonompi kuin jos kerrokset lomittuvat. Lomittuminen tapahtuu hyvin tuossa vyyhteämisessä mutta jos on paksua kaapelia kelalla niin eri kerroksien kaapelit saa asettumaan tarkkaan päällekkäin eikä limityksellä. Ohuella kaapelilla isossa kelassa varmaan kerrokset limittyvät. Silläkin on merkitystä jos on suhteellisen paksua kaapelia kapealla kelalla, esimerkiksi 10 kierrosta/kerros, meneekö tasan ja lomittuvatko kaapelit.

Laskukaavoissa täyttökertoimena on käytetty arvoa π/4 (79 %), eli lomittumista ei ole tapahtunut lainkaan. Täysin lomittuneena arvo olisi ⅙·π·√3 (91 %), ja huolellisesti kelatulla kaapelilla arvo vaihtelee näiden välissä. Kaapelikerroksethan eivät voi lomittuakaan täydellisesti, koska päällekkäisten kerrosten kierteen kätisyys ja nousukulma ovat erilaiset, vaikka eri kerrosten nousu säilyykin (lähes) vakiona. Toisaalta kaapelin eriste joustaa jonkin verran, mikä taas nostaa täyttökerrointa.