Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
MF 135 vm-67 kirjoitti: ↑Pe Heinä 01, 2022 7:59 pmhttps://photos.app.goo.gl/aknAz5NCMfVsgnH88
Lumppeja kertyi kolmen hehtaarin avohakkuulta. Tuli kiire kerätä risunajon jälkeen ennen mätästystä ja istutusta.
Mahtava kasvu. Suurin reilu 70 senttinen. Olen ollut koulupoikana istuttamassa näitä.
Suuremmat ei sovi japan halkaisukouruun joten täytyy kiilalla ja lekalla pieniä jopa neljäksi.
Kiila ja leka/kirveen hamarat systeemiä käyttänyt itsekin paljon. Lyön koivupöllistä ensin kuoren katki pituussuunnassa ja sitten paukautan halkaisukirveellä kiilalle upotuskohdan noin neljännesmatkan päähän latvapäästä puuhun. Sitten alan paukuttelemaan kirveitä kiilan väännön kaveriksi ensin kiilasta päätyyn päin yhden ja saman matkan päähän kiilasta tyveen päin. Varret tietty toinen latvapäähän päin ja toinen tyvipäähän päin.
Sitten lekalla tai jonkun kirveen hamaralla lyöntejä tasaisesti jokaisen takaraivoon ja odottelua, josko alkaisi rutinaa kuulumaan. Ylimääräinen kirves vielä yhden sijan verran mahtuu metrin pöllissä tyveen päin ja siihenkin lekalla painetta. Aika visaiset koivunkin tyvipöllit on saanut puolitettua näin jo metsässä, että saa edes matalaan kärriin tai takakauhaan pyöriteltyä paremmin ja mahtuvat ruuvihalkaisijaan. Aika paljon kasvaa ohdakkeita myöhemmin noilla työpaikoilla, että pitäisi vissiin osata pitää suutaan pienemmällä tuota hommaa tehdessä..
MF 135 vm-67 kirjoitti: ↑Pe Heinä 01, 2022 7:59 pmhttps://photos.app.goo.gl/aknAz5NCMfVsgnH88
Lumppeja kertyi kolmen hehtaarin avohakkuulta. Tuli kiire kerätä risunajon jälkeen ennen mätästystä ja istutusta.
Mahtava kasvu. Suurin reilu 70 senttinen. Olen ollut koulupoikana istuttamassa näitä.
Suuremmat ei sovi japan halkaisukouruun joten täytyy kiilalla ja lekalla pieniä jopa neljäksi.
...... Aika paljon kasvaa ohdakkeita myöhemmin noilla työpaikoilla, että pitäisi vissiin osata pitää suutaan pienemmällä tuota hommaa tehdessä..
Miten niin kasvaa.......Voisko joku kertoa kokemukseen perustuvaa tietoa puun halkaisusta ja etenkin halkeamisesta,eri vuoden aikoina, Itse väittäisin että,puu halkeaa parhaiten keväällä ja joku taas väittää että,kyllä puu aina halkeaa kirveellä,oli mikä aika vaan.
Ainahan se kirveellä halkeaa, lyöntien määrä ja voima vaan vaihtelee. Eiköhän tuo veden määrä puussa liity halkeavuuteen eniten. Eli talvella/keväällä varsinkin pakkasella, halkeaa helpommin kuin keskikesällä jolloin puussa on eniten vettä. Tämä siis kaatotuoreessa puussa. Jos se on talvella kaadettu, ei varmaan ole niin suurta eroa milloin halkoo. Mutta pakkasella aina helpoin sanoisin.
Itse olen tähän asti halkonut vähät polttopuuni kirveellä, oma taktiikkani on seuraava:
Katson pölkystä sen pään jossa vähemmän oksia (oksat kauempana päästä)
Lyön kirveellä pystyssä olevan pölkyn päähän keskelle, usein puu halkeaa muutamalla iskulla
Paksua pölkkyä joutuu lyömään siten että iskukohdat muodostavat halkaisijan
Jollei halkea päästä, niin lyön sitten puun kylkeen siihen aiemmin syntyneeseen halkeamaan, tällöin puu halkeaa yleensä muutamalla lyönnillä.
Jos puu ei suostu halkeamaan muutoin, sahaan päähän 5-10 cm syvän uran, josta alan sitten paksuteräisellä kirveellä ja lekalla halkaisemaan sitä.
Halkaisusuunta kannattaa katsoa siten että se menee oksien ohitse ja puun halkaisijan suuntaisesti.
Koivu halkeaa mielestäni parhaiten heti kaadettua mieluiten talvella jäisenä, mutta olen myös rasiinkaadetut koivut halkaissut kirveellä.
Kuusien tyvipölkyt saattavat joskus olla tosi sitkeä halkaista, mutta muutoin ne halkeaa melko helposti. Samoin raita halkeaa tosi helposti!
Pitäisi sopia yleisesti, minkä mittaista sanotaan klapiksi ja minkä mittaista haloksi. Itselle halkoja on vasta kaikki 50 senttiä pidemmät ja sen alle jäävät ovat klapeja.
Klapimittaiset pöllin pätkät tulee kirveellä halottua tietenkin vain päätyyn lyömällä ja joskus pidempiäkin, mutta enimmäkseen halkomittaiset eli 80 ja 100 senttiset pöllit tullut kirveiden kanssa halottua kylkilyönneillä.
Kahta isoa Fiskarssia kun lyö toistensa lähelle vuorolyönneillä, saa toisen kitkuteltua helposti irti, kun toisella lyö syvempään. Näin jatkamalla ja viimeistään kiilalla avittamalla halkeaa melkein mikä vain pienen ajan ja vaivan jälkeen jopa aika kiireettömästi ja laiskastikin tehden.
Hiukan jatkoa aikaisempaan halkomakone juttuun. Ajoin tuulenkaatamia tukkeja talvella traktorilla epämääräiseen kasaan. Nyt käytin vinssiin tarkoitettuja tukkisaksia ja kauko-ohjasin sähkövinssillä tukit hyvälle hollille puiden päälle, että oli hyvä pätkiä 33cm pituisiin paloihin eikä tarvinnut varoa moottorisahan osumista maassa oleviin kiviin. Homma kävi nyt paljon joutuisammin, kuin edellisvuotena.
Vaimo tietysti ei antanut koskea minun 14tn halkomakoneeseen, muutakuin autoin muutamien suurempien pöllien nostossa halkaisubaanalle. Kuvassa vasemmalla näkyvä tyhjä 8mm betoniverkosta 2m x 2m kehikko oli vielä tyhjä, mutta Juhannuksena oli jo lähes täynnä.
Kevättalvella tehdyn halkopinon peittelin eilen ja katselin että pitäis klapilaari lakaista vanhoista rojuista ja ottaa sirkkeli esiin...
Ja siis kohtapuoliin sahattavat klapit menee mulla polttoon vasta ensi syksynä eli kuivuvat vielä sisällä vuoden.
Olen tarkistanut kantaani ylivuotisten klapien erinomaisuudesta. Keväällä kiskoin joesta sinne pinnan alle hojeltuneita puita. Vuosikausia siellä maanneet. Isoimmat rungot yli 30 senttisiä halkaisijaltaan. Karsin pätkin ja haloin klapimittaan. Ja sitten kevään tuuleen ja aurinkoon kuivumaan. Eilen sitten korjasin puut katon alle. olipa kirkas sointi, kun klapeja yhteen kopsautti. Sanalla sanoen rutikuivia. Ja alkutilanne ei ollut tuore, vaan läpimärkä, siis sellainen, joka ei pysy pinnalla, jos jorpakkoon heittää. Muutos on tapahtunut parissa kuukaudessa, säät ovat suosineet, en sitä kiellä.
Ylivuotisia toki meilläkin poltetaan, kun vanhimpia olen polttanut. Koe-erän kyllä aion ensi talvena polttaa näistä sukelluspuista.
Hävettää myöntää, että tänäkin vuonna klapinteko on edelleen aloittamatta. Vanhan kansan mukaan ne pitää juhannukseen mennessä tehdä, loppukesästä ei kuulemma enää kuivu. Viime syksynä sadeaikaan tuli pari pinomottia tehtyä ja kyllä vaan olivat kuivia kun juhannuksen aikoihin heitin jokusen saunan pesään kokeeksi. Näillä näkymin pääsen vasta elokuun aikana klapintekoon mutta sitten pitäisi joku 8-10 pinomottia tehdä.
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
ETS kirjoitti: ↑Ke Maalis 02, 2022 10:12 pm
Kyllä ne tuolla pressun ja lumen alla vielä odottelee halkomista. Eli viime keväänä naapurin tuulenkaadoista ja hakkuujätteistä valmiiksi sahattuja saunapuumittaisia pöllejä arviolta reilu 30m³. Saanee vielä odotella jonkun aikaa, ennenkuin pääsee Fiskarssia ja pystyhalkojaa käyttelemään.
Pöllit halottu keväällä ja pinottukin vanhojen pinojen viereen ja kuorma viety pojan kiinteistölle. Ja kohta alkais olla hyvää tilaa n 40m³ uusille polttopuille, mistähän sitä seuraavaksi sais poisvientihintaan polttopuuaihioita?
Täällä meilläpäin vanhakansa sanoo että klapit tehdään maalis-huhtikuussa ja juhannuksena viedään sisälle.
Luulen tosin että tuo juhannus tulee myös siitä että aiemmin heinäkuussa oli muutakin askaretta kuten heinänteko.
jarikos kirjoitti: ↑Ke Heinä 06, 2022 12:17 am
Hävettää myöntää, että tänäkin vuonna klapinteko on edelleen aloittamatta. Vanhan kansan mukaan ne pitää juhannukseen mennessä tehdä, loppukesästä ei kuulemma enää kuivu. Viime syksynä sadeaikaan tuli pari pinomottia tehtyä ja kyllä vaan olivat kuivia kun juhannuksen aikoihin heitin jokusen saunan pesään kokeeksi. Näillä näkymin pääsen vasta elokuun aikana klapintekoon mutta sitten pitäisi joku 8-10 pinomottia tehdä.
Niin minullakin klapit tekemättä. Pöllit on pinossa.
No, kaadoin juhannuksena koivuja rasiin kuivumaan aika liudan. Tekee ne sitten syyskuussa klapiksi.
Viimeksi muokannut Lynyrd Skynyrd, To Heinä 07, 2022 8:24 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Muutaman pöllin kilkuttelin kirveellä klapeiksi ja yhden kuiturungon sahasin pätkitsi. Noin ohikulkiessani pihalla haahuillessa ja sateen välejä etsiessä. Suhteessa eniten aikaa tais mennä kun tankkas sahan, kantoi sen laanille, sahas, antoi jäähtyä ja kantoi taas sisätiloihin. Saattanee noi mennä polttoon joskus vuosikymmenen loppupuolella.
Urakoida voi sitten taas kun tuottaa tukkikärryllisen pihaan. Joulun ja loppiaisen välillä tuli tehtyä ehkä yhden vuoden puut.
, joku tällainen ehkä: 