Nuo satasen lämmöt ovat aika hirveitä, mutta paineenalaisena ilmaa (höyryä) ei pääse syntymään. Lähinnä tuossa yli satasen lämmöissä mua hirvittää se, että jos paine jostain syystä pääsee karkuun, tulee kuumat paikat, kun kattila pääsee kiehumaan paineen laskiessa ja paikat tunkee kuumaa höyryä ulos kovalla vauhdilla.pilvilinna kirjoitti:En tosiaan tunne kaikkia kattiloita mutta jos sataan asteeseen päästää niin sinnehän tulee ilmaa,mun mielestä 90 astetta on ylä raja.
Tulee mieleen se yksi viinanpolttaja (ihan luvallinen, täälläkin on ollut joskus juttua siitä), kun se poltti ihonsa lähes kokonaan, kun joutui höyrypilveen. Vaimo kertoi (näin TV:stä), että mies makasi jo maassa tajuttomana ja selkään syntyi nopeasti vesikelloja, jotka samantien kasvoivat niin suuriksi, että poksahtelivat rikki ja sitten alkoi taas tunkea uusia vesikelloja. Hengissä se vain selvisi ja aloitteli uudelleen viinanpolttoa. Kasvot olivat aika hyvin säästyneet, koska hän oli saanut höyryä eniten selkäänsä. Tarkkaan en muista alkuperäistä syytä tuolle onnettomuudelle, mutta muistaakseni semmoinen virhe ainakin oli tullut tehtyä, että varoventtiilin putket oli suunnattu ovea kohti. Varoventtiilit aukesivat (termostaatti jumissa??) ja oli pakko päästä kuuman höyryn takia huonetilasta pois. Ainoa kulkuaukko, eli ovi oli pahiten höyryn vallassa, mutta siitä oli pakko tulla ulos. Näin itse muistelen asian olleen. Oikaiskoon kertomustani he, jotka tietävät paremmin.
Kaukolämmössäkin käytetään esim. 115 asteen lämpöjä kovilla pakkasilla (Googlasin äsken mm. Turun Energian nettisivuille tarkistaakseni, paljonko yli 100 asteen kaukolämmössä saatetaan mennä). Vaasan kaukolämmössä lähtevä lämpötila voi olla 120 astetta, mutta asiakkaalle tuleva lämpö on 115 astetta. Paineesta en pikaisesti löydä tietoa....
Mun tietääkseni ainakin eräässä 80-luvun kuorma-autossa normaali jäähdytysnesteen lämpötila ajettaessakin oli jonkin verran päälle 100 astetta, olikohan se näitä vähän uudempia Bedfordeja, muisti pätkii....