Vanhat Asea ja Strömberg sähkömoottorit

[jylhä]

Harrasteleeko joku vanhoja sähkömoottoreita? Raahasin kotiin vanhan Asea moottorin, malli lienee mka 18 ja ehkäpä 30luvulta. Moottori on vaiheittain käynnistettävä, vipuja taitaa olla yhteensä kolme. Olisko jollain selkeää tietoa mikä tuossa mikäkin on? Koitan saada kuvia näkyviin kunhan kuvablogi herää.

[Nuhvelentin Veli]

Hyvä, että näitäkin tallennetaan.

Meillä on tallessa wanha Siemens-Schuckert R-81 5,5kW jostakin viime vuosisadan alkukymmeniltä.

Rakenne on erittäin avonainen ja käynnistys tapahtuu kahdessa vaiheessa, ensin sivuvirroitteisena hiiliharjoilla/öljyvastuspaketilla ja viimein 3-v oikosulkumoottorina.

Kuvia pitäisi olla kuvablogilla, sitten kun se taas toimii

[jylhä]

Tuossa on jotain samaa ajatusta käsittääkseni. Moottorin toisessa päässä kopan alla on kohtalaisen avoin hiiliharja paketti. Katkaisija kompleksista tulee siihen johto, ja toinen johto tulee suoraan moottorin kylkeen. Elikäs ensin virta syötetään käynnistäessä sinne päätyyn ja sitten kampea kääntämällä siihen keskemmälle EHKÄ! Kuten voi huomata en juurikaan asiasta ymmärrä eikä ketään ymmärtävää ole poikennu tontilla. Uusi puupeti on valmiina tervattuna odottamasssa moottoria päällensä.

[jylhä]

Nyt sain aikaiseksi muutaman kuvan:

[sahamies]

Moottorit kuulostaisivat olevan ns. liukurengasmoottoreja. Siinä on oikosulkumoottoriin verrattuna etuna käynnistysvirran ja -momentin säätömahdollisuus ulkoisen resistanssin avulla.

Joka vaiheelle moottorissa on siis oma säätövastus. Tämä ns. vastuskäynnistin ohitetaan oikosulkemalla se moottorin käynnistyttyä, samalla hiiliharjat nousevat ylös liukurenkailta moottorin käydessä, joten ne eivät kulu.

Ehdottomasti tuollaiset moottorit kannattaa säästää ja voihan niitä vaikka käyttääkin, kun kytkennät tulee selviksi tai asiantuntijan tekemäksi. Sähkömoottorin hyötysuhde tuolloinkin oli jo korkea ja käyttö huoletonta verrattuna polttomoottorikoneisiin. Ovatko harrastusmielessä liiankin helppoja ja toimivia...

Omaan 1.1kW puusorvin Strömbergiini sain vaihdettua uudet laakerit. Kuitenkin varsinainen "vika" moottorissa oli kytkinrasia, johon tulevat käämien päät olivat hapettuneet. Huono kosketus aiheutti jurisevaa käyntiä ja moottorin lämpenemistä varsin kuumaksi. Ylimääräinen resistanssi kai aiheuttaa jonkinlaista vaiheensiirtoa tai ainakin "epätasapainoa" käämien välille. Nyt moottori lämpenee mittarin mukaan vähän yli 30 asteeseen pitemmänkin sorvailun jälkeen ja käynti on hiljainen.

Kannattaa siis tarkistaa kytkinkotelo vanhasta sähkömoottorista. Se on helppo purkaa ja hapettumat saa hyvin pois.

[romujoonas]

Tuosta ainokaisesta kuvasta ei paljon selviä, mutta ilmeisesti sahamiehen arvio on oikea. Yhdellä naapurilla oli aikoinaan tuollainen sähkömoottori yleiskäytössä eli mm. myllyä pyörittämässä.

Pitäisi löytää joku vanhemman polven sähkömies tarkastamaan moottori ja kytkennät, ennen kuin kytket siihen virran. Ehkä myös laakerien rasvat ovat jo aikansa eläneet ja kaipaavat vaihtamista. Sittenhän sitä voi käyttää vaikka ihan tositoimissa.

[jylhä]

Tuosta ainokaisesta kuvasta ei paljon selviä, mutta ilmeisesti sahamiehen arvio on oikea. .

Kuvia on kyllä neljä, mutta kun tuo aijaa on tosiaan aijaa eikä mikään kuvablogi niin eihän niitä sieltähelposti saa näkymään, koitan uudestaan. Kyllä Sahamiehen kertomat on aivan oikeat, ja samaa mieltä myös sitä että jonkun sähkömiehen on hyvä hiukan tarkastella kytkentöjä ennen koesoittoa. En tiedä riittääkö mulla proputkaan tuohon, mutta uskoisin ja tarkastamalla sekin selviää.

[jylhä]

Lisätäänpä soppaan vielä Vanha Ströbergin. Saattaa olla samaa ikää Asean kanssa. Samalla lailla vaiheittain kytkettävä tämäkin. Onkohan virta otettu suoraan avolangoista kun moottorin yhteydessä on kwh mittari?

[MOP]

Tavallaan on. Kun ei ollut aikoinaan tälläisiä sähköpääkeskuksia, kun nyt on, niin nuo langat meni käyttökohteisiin, ja siellä oli sitten sopiva töpseli, johon moottori kytkettiin. Ja sen käyttämä virran kulutus luettiin sitten siitä mittarista laskutusta varten. Tuossa lähinaapurissa on vieläkin sellainen täysin käyttökuntoinen vehje, vaikka nyt siellä jo tuo sähköpääkeskuksin on ollut vuosikymmeniä. Näitä systeemejä oli meidänkin kylällä monessa talossa. Ja osa voi olla tallessa vieläkin. Näillä täällä syrjäytettiin neljäkymmentä luvun lopulla porilaiset ja wikströmit. Ja olipa tuossa lähellä parissa talossa hevoskiertokin ryskälle.

[jylhä]

Tuolta johtolaatikosta löyty 2 pahvia, toinen oli moottorin käyttöohje ja toinen kuponki mihin oli merkattu ylös kw tunteja. 1949 syyskuussa oli reipas 600kwh ja viimeisenä elokuu 1972 ja mittarissa oleva lukema 4132kwh.

[T-FORD]

Asea näyttäis olevan 500 volttinen, onko suomessa ennen jossain ollut 500 V:n jakeluverkko?

Kun ennen kytkettiin tälläisiä moottoreita suoraan avojohtoihin, niin millaisia koukkuja käytettiin? Olisiko jossain kuvaa?

[DieselHomer]

mulla on jemmassa tämmönen AEG.

kilvessä lukee jotain * erbaut * .. 1920 epäselvästi. oisko vuosiluku.

kokeilin joskus ja toimikin. painaahan tuo ettei käsin mahda mitään.

http://aijaa.com/5im7cJ
http://aijaa.com/TN1VQt

.

[Hege]

Nytpäs onkin hyvä ketju jossa kysyä. Eli meiltä löytyy vanhasta vesipumpusta "Talousmoottori Oy:n" valmistama moottori. Äkkiseltään Google ei tuosta osannut kertoa. Milloin noita on valmistettu ja mihin ko. firma on hävinnyt, konkurssi vai kauppa?

Pari kuvaakin löytyy:

Moottori

Kilpi

Kilvestä ei oikein erota mutta muistelisin että 1,1 kW oli teho, muuta en muistakaan.

[-VJ-]

Asea näyttäis olevan 500 volttinen, onko suomessa ennen jossain ollut 500 V:n jakeluverkko?

Kun ennen kytkettiin tälläisiä moottoreita suoraan avojohtoihin, niin millaisia koukkuja käytettiin? Olisiko jossain kuvaa?

Tehtaalla, jossa aiemmin työskentelin, olivat kaikki pikkumoottorit 500V jännitteellä.

Hyvin 500 V vanha moottori toimi sirkkelissä kun sellaisen silloiselle appiukolle toin, ihan täyttä tehoa ei toki 380 voltilla irtoa.

[simppeli]

Villi veikkaus tosta suuremmasta jännitteestä,että semmooset tehtaat,joissa oma voimalaitos jauhaa sähkön,käytetään juurikin noita isomman volttimäärän myllyjä..ja tosiaan kaikkea potkua eisaa irti ko.moottorista kytkettäessä normi valtakunnan verkkoon,kuten ymmärrettävää on.Harmillista toi kuvablogin pragaaminen,sinne jäi paljon mielenkiintoista matskua..

[HESA]

Hegelle

Talousmoottori Oy perustettiin joskus 1960-luvulla, ainakin yksi tehdas Turenkiin Janakkalassa, toimii edelleen, mutta nimellä Kolmeks Oy

[jylhä]

Kun ennen kytkettiin tälläisiä moottoreita suoraan avojohtoihin, niin millaisia koukkuja käytettiin? Olisiko jossain kuvaa?

Koukkuja kutsuttiin varpusiksi, mutta kovin on hatara kansakunnan muisti ja vähäiset muistiinpanot niiden osalta.

mulla on jemmassa tämmönen AEG.
kilvessä lukee jotain * erbaut * .. 1920 epäselvästi. oisko vuosiluku.
.

Hieno on AEG! Nyt kun olen etsiskelly tietoa noista sähkömoottoreista niin ajoittaisin tuon kuvien perusteella juurikin 1900-20 luvuille. MUN mielestä 30luvulla alkoi olemaan sitten umpinaisempi rakenne tuossa hiiliharjaosastolla. Se voi tosin johtua valmistaja yms eroistakin.

[Olympianisti]

Mielenkiintoinen topicci tosiaan! Todella komeita sähkömoottoreita, pitäkee hyvää huolta niistä kuten näyttääkin tapahtuvan

[janne]

Yhden tuollaisen vanhan mallin moottorin sisuskalut;
http://www.anotherpower.com/gallery2/ma ... /album100/

Kuparissa ja raudassa ei todellakaan ole tuossa pihtailtu.. 33kW 900 rpm moottori painaa varmasti ainakin 200kg! Kuparilanka 4mm jöötiä.. Tuuletinta ei ole, paksut käämit varmistavat ettei hukkalämpöä synny kovin paljoa

[Nuhvelentin Veli]

Tuo AEG on todennäköisesti samaa ikäluokkaa meän Siemens-Schuckertin kanssa, S-S saattaa olla ehkä hitusen vanhempi, rakenne ainakin on avonaisempi.

Paha vain, kun kuvat ovat toisella koneella, niin ei saa linkitettyä niitä tänne.

Kuvablogin perään on lienee turha haikailla enää

PS. Yksi kuva löytyi Konevoimayhdistyksen sivuilta:

http://www.konevoimayhdistys.fi/images/ ... ke_r85.jpg

Kone on tässä kuvassa vielä löytökunnossa.