Skotten metsäkoneet

Tänne kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut ja kysymykset

Valvojat: Jammu, sohvi

Admin
Viestit: 6092
Liittynyt: Ke Tammi 11, 2006 12:58 pm
Paikkakunta: Ilomantsi
Viesti:

Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Admin »

Näin kaksi AKTIV Skotten merkkistä metsäkonetta. Historia ei tosin ole tiedossa...

kuulin väitteen että on timberjackin (kockums) peruja, mutta eikös Volvo ostanut Aktiv:n?
Silloinhan se meni - Aktiv - Volvo Bm- Valmet?
Vai onko niin että volvolle meni vain Aktivin puimuri/maataloustuotanto ja metsäkonepuoli luiskahti kokkumille?
Tuollaista Skottenia minulle kaupattiin, sanoisin että Hirveän näköinen laitos eikä taida olla yleisimpiä koneita suomen maalla?
Markkinoiden parhaimmat Wieska -lumilingot Kuuksenvaarasta. Soita 040-7306421 https://www.youtube.com/watch?v=IbiCOqk3fho
TKH
Viestit: 2617
Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 8:07 pm
Paikkakunta: Pirkanmaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TKH »

Skottenit muuttui Kockumeiksi joskus 80luvun alussa ja väri vihreäksi.Samalla valmistukseen jäi vain 8-pyöräinen 747(kockums 83-35),758 eli järeämpi (todella järeä) katosi tuotannosta.Tätä kautta tulivat myöhemmin FMG-konserniin/timberjack/deere ja valmistus loppui.
Tälläinen on käsitykseni asiasta.Tuo 83-35 on muuten tosi kiikkerä laitos kärryltään...
hyvät esitesivut vanhoista koneista täältä
-Koneet ja laitteet on elämän suola-
Valmet 565+UkkoMestari 2t -65
Valmet 361D -61
Yhteisomistuksessa;
Valmet 505-4 -86
Valmet 502 -74
Valmet 20 -54
MF 35-59
Jalmari Kolu
Viestit: 1277
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

Tuollainen 747 olisi itseäni kiinnostava laite omiin pikku hommiin. Kertokaa ihmeessä kokemuksia tuosta konetyypistä.

Miten tuo moottori Ford 2 712 E ? Saako tuohon osia ja onko kuiva vaiko märkä?
Antsuko
Viestit: 1384
Liittynyt: To Maalis 17, 2016 9:55 am
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Antsuko »

Hallintalaitteiltaan varsinainen paineilmaihme. Järjestemän paineiden kadotessa mikään ei toimi. Muuten käypä peli harvennuksille.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle ... us1018.pdf
severi2
Viestit: 2384
Liittynyt: La Maalis 17, 2007 8:58 am
Paikkakunta: Ilomantsi
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja severi2 »

Meillä on tuo isompi Skotten. Ei se tämän päivän koneisiin verrattuna ole iso. Nykyiset keski raskaatkin koneet ovat isompia. Painaa jotain 12-13 tn
Fordson Major -51, Dexta -60, Steyr 80a -54, 180 -52, 180-53, 180a-56, 185 -54, 280a -70 ja MB Trac 1500 -83, Volvo Boxer 350 -63, Belarus 820 -82
DEERE 2130
Viestit: 102
Liittynyt: Ma Tammi 02, 2017 10:44 am
Paikkakunta: Hämeenlinna
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja DEERE 2130 »

Onpaha tullut ajettua puuta tämmösellä , Kocums 83-35. 80-luvun alussa. Kärryn telissä oli köykäset telat,niin meni suomaastossakin ihan hyvin. Kiikkerä oli. 3-kuitu nipun kun laitto 1-metrin irti sermistä niin tuli tukevampi.Se Fordin kone oli muistaakseni kuiva lohkonen.Kuormaaja oli Granapin 6110. Suoralla pilarilla.Etutelin sai nostettua pystyyn jos alkoi sukeltaan.
Jalmari Kolu
Viestit: 1277
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

DEERE 2130 kirjoitti: Pe Huhti 17, 2020 4:55 pm Kiikkerä oli. 3-kuitu nipun kun laitto 1-metrin irti sermistä niin tuli tukevampi.
Mitenkäs rangalla? Painopistehän tulee silloin eri paikkaan.
pehtuuri
Viestit: 138
Liittynyt: Pe Helmi 20, 2009 6:33 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja pehtuuri »

Oliskohan se ollu niin että nois ensimmäisis ei oo ollu runkolukkoa mistä se on saanu kiikkerän maineen. Meillä on -84 energiapuuhommas ja kyllä se siinä olis jo kellahtanu kun kraana on jatkuvasti yletin pitkänä tuolla kuudes metris. Ja nuo mettän pohjat ei täälä oo aivan tasaasemmasta päästä :shock:. Muuten ollu ihan kätevä peli ja menny pienillä remonteilla. Oli toki ollu aika pedanttisella pidolla edellises paikas mutta viimeset kymmenen vuotta ei niinkään. Ja moottori on se voorttin teollisuus versio jota majoriihin laitetaan kuus reikääsenä. Viimeset näistä on ollu Volvon koneella. Ne tuntoo pitemmästä nokasta. Elikkä masinistille ihan sopiva peli.
DEERE 2130
Viestit: 102
Liittynyt: Ma Tammi 02, 2017 10:44 am
Paikkakunta: Hämeenlinna
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja DEERE 2130 »

Jalmari Kolu kirjoitti: Pe Huhti 17, 2020 6:04 pm
DEERE 2130 kirjoitti: Pe Huhti 17, 2020 4:55 pm Kiikkerä oli. 3-kuitu nipun kun laitto 1-metrin irti sermistä niin tuli tukevampi.
Mitenkäs rangalla? Painopistehän tulee silloin eri paikkaan.
4-5m:n rangalla tehtiin kuorma sermiin kiinni. Keskinivel on keskellä konetta ja jos kuorma (esim.3m:n kuitu) on etupainonen , niin käännöksessä keskinivel painuu maahan ja kippaa kärryn ulkokurviin nurin. Jos ei kerkee kääntään vastaan. Tämä keskinivelen paikka että on keskellä on siitä hyvä että kärry seuraa hyvin etupään jälkiä.Ehdottomasti mielestäni hyvä masinistikone. Ösan Super Nalle ajokoneessa oli sama ominaisuus , niin niistä siirrettiin kärryn teliä 90cm. eteenpäin niin tuli tukevampi ajaa kuorman kanssa.Tämä Super Nalle kaatui (kärry) ekalla työmaalla ja viellä ekalla kuormalla. Uusi nimi annettiin sille tämän jälkeen "Kuper Nalle" Näissä ekoissa "Kotteneissa" ei ollut runkojarrua , mutta kun sai muutaman kourallisen puita kärryyn niin tukevoitu riittävästi.
Antsuko
Viestit: 1384
Liittynyt: To Maalis 17, 2016 9:55 am
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Antsuko »

Jos tuollaisen kaadettua saa, vikaa ei tarvii kaukaa hakea. Riittää kun kuski katsoo peiliin. Muisaakseni sermillä on pituussuunnassa kaksi asentoa. Kuskin pitää tietysti ymmärtää, miten takavaunu käyttäytyy, kun vaakanivel etuvaunussa.
pehtuuri
Viestit: 138
Liittynyt: Pe Helmi 20, 2009 6:33 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja pehtuuri »

Piti oikeen käydä pajalla tutkimas koneen mukana tullutta kirjallisuutta. Elikkä näitähän on ollu kahta erilaista takavaunua: Liukurunkoinen jota on voinu lyhentää/pidentää tarpeen mukaan ja sitten pitempi kiinteärunkoinen (n. 4,5m kuormatila) joka meilläkin on. Runkolukko on ollu lisävaruste ainakin räjäytyskuvaston mukaan. Varmaan vakio myöhemmissä kaikissa? Sitten on siirtosermi kolmimetrisen ajoon ,mikä meilläkin on, joka vie kuorman painon takatelin päälle ja korjaa kärryn taipumusta niiata nurin käännöksessä. Nämä tiedot Kockumsin kirjasta mikä painettu -83. Tuotekehitystä varmaan tehty kaiken aikaa. Runkonumero on meidän konees vähän kolmensadan päälle ettei näitä valtavasti tehty ole.
DEERE 2130
Viestit: 102
Liittynyt: Ma Tammi 02, 2017 10:44 am
Paikkakunta: Hämeenlinna
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja DEERE 2130 »

Antsuko kirjoitti: La Huhti 18, 2020 12:00 pm Jos tuollaisen kaadettua saa, vikaa ei tarvii kaukaa hakea. Riittää kun kuski katsoo peiliin. Muisaakseni sermillä on pituussuunnassa kaksi asentoa. Kuskin pitää tietysti ymmärtää, miten takavaunu käyttäytyy, kun vaakanivel etuvaunussa.
70-80 luvun vaihteen Skottenissa ei vielä ollut siirtosermiä eikä runkolukkoa. Se vaakanivelen paikka sen kiertoliikkeen juurikin aiheutti ja etupainoinen kuorma. Näissä Ösan Super Nalleissa oli vaakanivel samoin päin.Niissä kylläkin oli siirtosermi. Että kyllä aika herkästi tällainen rakenne kippaa kun sattuu sisäkurviin kivi ja etupainoinen kuorma.
Jalmari Kolu
Viestit: 1277
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

Löytyiköhän mistään käyttöohje ja korjauskirjoja noihin?
trahata
Viestit: 811
Liittynyt: Su Joulu 30, 2012 11:20 am
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja trahata »

Ketju telit, vanhemmissa 83-35 ne katkes teloilla ajettaessa erittäin helposti juurikin takapäästä,myöhemmin ketjut vaihdettiin järeempiin ,silti niitä vielä katkes,helppo kyllä vaihtaa.
Jalmari Kolu
Viestit: 1277
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

Eikös tuo teloilla ajaminen vaadi että joka rengas on yhtä kulunut?
pehtuuri
Viestit: 138
Liittynyt: Pe Helmi 20, 2009 6:33 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja pehtuuri »

trahata kirjoitti: Ma Huhti 20, 2020 11:41 am Ketju telit, vanhemmissa 83-35 ne katkes teloilla ajettaessa erittäin helposti juurikin takapäästä,myöhemmin ketjut vaihdettiin järeempiin ,silti niitä vielä katkes,helppo kyllä vaihtaa.
Tuota minäkin oon jo kymmenen vuotta/3500 tuntia kauhulla odottanut! Täytyy koputella puun kylkeä...
Jalmari Kolu
Viestit: 1277
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

Aktive Skotten 747 on nyt ollut meillä reippaan kuukauden. Tunteja koneen ympärillä, alla ja päällä sekä välissä vietetty varmaankin yli 100 tuntia ja ajettu jo hiukka puitakin.

Koska kyseessä on jo 40-vuotias masiina olin ostaessa hiukan skeptinen ja soittelin aika monelle tuon aikakauden konemiehelle, joilla muistelin ko. Vehkeitä olleen ja tämä jo ennen ostamista. En olisi uskaltanut ostaa jos kone ei olisi ollut työkuntoinen koeajolla. Niin kova masinisti minäkään en ole että alkaisin romusta kasaamaan.

Erittäin arvokkaaksi osoittautui nuo kokemukset ja vinkit siitä mitä kannattaa ostaessaan tutkailla. Samalla soittokierroksella löytyi myös kaksi tuon ajan huoltomiestä, joista toinen ollut maahantuojan palveluksessa koekäyttäjänä ja kouluttajana.

Koneestahan on hiukan erilaisia variaatioita. Pari erilaista nosturia sekä joko teleskooppisella kuormatilalla tehtyjä sekä liikkuvalla sermillä toteutettuja. On ollut myös 6-vipuhallinnalla, sekä EHC:llä. Omani on karvahattumalli, jossa 6-vivut ja teleskooppinen kuormatila jota voi jatkaa tai lyhentää tarpeen mukaan n. 70cm. Lisävarusteen on ollut mm. radio-ohjattava vinssi. Suomenkielistä käyttöohjetta tuolle ei ole ehditty tekemään, ainoastaan myyntiesitteen joista sain yhden pitkällisen divarikierroksen jälkeen. Mielikuvamarkkinointi on osattu jos silloinkin: kone on helppokäyttöinen ja tuottava, blaa blaa :) No niinhän ne tänä päivänäkin on..

Koneesta tehty Vakolan esittely: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle ... sAllowed=y

Oma koneeni on nyt reipas 17000 tuntia ajettu. Kahden tuon ajan huoltomiehen tutkittua konetta minulle kerrottiin että alkuperäiskuntoinen on ja tehtaan tavoitteena ollut luoda kevyt ja helppokäyttöinen alle 8 tn painoluokan kone harvennuksille. Painoluokkaan pääsemiseksi on joudutttu hiukan soveltamaan. Punnituksessa ei ole ollut esimerkiksi takaperää ja takaperän ketjuja paikoillaan, koska muuten tavoitepainoa ei olisi voitu saavuttaa. Samaten telien öljyt jne, on punnitukseen tyhjennetty, koska koneen todellinen paino täytöksillä ja kaikilla perusvarusteilla on yli 9 tn. Eli Ruotsalaisetkin ovat osanneet huijata.

Aivan ensimmäinen Suomeen tuotu kone numeroltaan yksi on tullut Pohjois-Savoon. Maahantuojana on ollut Urakoitisijapalvelu. Urakoitsija on ajanut konetta säälimättä ja kolmen vuoden päästä vaihtoon. Koneen saa helposti ylikuormaan. Sermin poikkipinta-ala on luokkaa 3 m2 ja kuormatila pidenettynä 4m pitkä. Eli 5m keskipituudella kuormassa on kiintokuutioita 10,5 m3 ja talvipainon mukaista puuta jo silloin yli 10000 kg. Valmistajan ilmoittama nettokuorma koneelle on 7000 kg Vakolan raportin mukaan. Toinen varma tapa ylikuormittaa on ollut 2m koivukuidun ajaminen kahdella nipulla. Temppu onnistuu, vaikka kuormaus on ollut varmasti ikävää ja hidasta. Kolme metristä kuitua ajettaessa on varmasti ollut etua siirrettävästä sermistä, joka auttaa kuorman painopisteen siirtymistä pois kääntönivelen päältä.

Nosturi on Cranab 40-55 ja perusluja kuormain. Pääpuomin nosto toteutettu vaakasylinterillä ja aika moni kokee nosturin tästä johtuen voimattomaksi. Heikkoina kohtina mm. pilarin käännön putkien kiinnitys, joka on toteutettu hengettömällä 4 ¾" kierteellä. Putkien irtoaminen on ollut arkipäivää ja käytännössä jokainen putkitus on jouduttu vahvistamaan ulkopuolisella pannoituksella. Näin myös omassanikin. Aikakauden kertomusten mukaan jotkut ovat vahvistaneet nosturin puomia kulmaraudoin jo ennen metsään viemistä ja tämä on ollut kuulemma virhe. Särmätyn rakenteen jousto on kadonnut ja puomi katkennut muutaman kuukauden päästä ja ei millään ole uskottu että korjaus on tehty rakennetta huomattavasti heikentäen.

Hydraulijärjestelmä on läpikiertävä ja hyvin selkeästi toteutettu. Suurin osa letkuista on 1/2” ja kaikki R-kierteisiä. Joillakin urakoitisijoilla on lisätty ylimääräinen hydrauliikan lauhdutin koneen katolle. Lähinnä kesäkäyttöä varten. Omastani moinen puuttuu. Maksimipaine 175 bar, eli mieto.

Voimalinja on selkeä. Ford 2712 E, Clarkin 18-sarjan muunnin. Jakovaihteisto ja perät. Perien kotelot ilmeisesti valmistettu ko. Konetta varten ja sisuskalujen jotkut epäilevät olevan Fordin, toiset puhuvat Volvosta. En tiedä kumpaa uskoa, mutta siihen uskon että noihin ei tarvitse kajota, mikäli hoitaa öljyhuollon asianmukaisesti. Peristä ensiöveto ketjuilla telin kotelloon jossa toiset ketjut välittävät voiman pyörille. Eli sulakkeita on voimalinjassa useampi.Selkeä ja yksinkertainen rakenne. Jonkunlainen automaattinen tasauspyörästä on ollut ja omastikin se on purettu pois. Toteutus ilmeisesti paineilmalla. Perävaunun veto saadaan maantieajoa varten irti nappia painamalla. Teloja käyttämällä saadaan varmasti telit rikki ja omat koneen mukana tulleet rämätelat laitoin suosiolla jo romunkeräukseen. Mieluummin ketjut. Yhdet eteen ja yhdet tai kahdet taakse.
Omassani oli tehty laakeroinnit taakse ja eteen. Samalla tiivistetty pyörien akselit.

Paineilmaa konessa on varsin mukavasti. Jarru, kaasu, vaihteensiirto ja taakseajon ohjaus toimivat paineilmalla.
Paineeilmaputkisto tuumamitoilla pääosin 1/4” ja 3/8”. Selkeä systeemi ja tosin hiukan häiriöaltis. Ei kuivainta vaan Aerolia tankkiin ja hiukka jarrunestettä sekaan voitelun varmistamiseksi. Juo Aerolia mukavasti. 4dl 8 tunnissa. Aikakaude huoltomiesten mukaan -15 on tämän järjestelmän pakkasraja. Ja uskon sen kyllä.

Paineilmajärjestelmän kompressori on Englantilainen Clayton ja osia saa siihenkin. Kompressori on jakopäässä kiinni. Omaani oli yritetty ilmeisesti parantaa säätämällä painekatkaisin liki 10 Bariin suosituksen ollessa 6-7 bar. Maksimi 7,9 bar. Eli oletan että ilmavuoto ollut jossakin ja kiritty painetta sen vuoksi. 5Bar tarvitaan jotta kaasu alkaa toimia ja 6,5bar jotta jarrut.

Levyjarrut jotka sijaitsevat ensiövetoakseleilla. Jarrusatulat konessa on Volvo 240 ja saa autotarvikeliikkeistä. Ns. katastrofijarru on sijoitettu ensimmäiseen kardaaniin ja toimii myös käsijarruna. Omastani tämä on purettu pois, eli kone on jarruton kun paineilma katoaa tai moottori sammuu. Kardaanijarrun osista ei ole vielä tietoa. Epäily että Ford voisi olla. Selvittely jatkuu.

Paranneltiin ohjaamon varustetasoa. Eli kytkettiin alkuperäisen summerijärjestelmän rinnalle myös toinen summeri ja merkkivalo. Mikäli öljynpaine moottorista laskee tai jäähdytysjärjestelmän lämpö nousee yli 100 C alkaa hälyttää. Pidän ominaisuutta tärkeänä koska selkä kojelautaan päin tulee vietettyä aikaa paljon ja oma järjestelmä ei hälytä kuin paineilmasta ja alas jääneistä rappusista. Liekö muita hälytyksiä ollutkaan?

Ilmaistuin joka on aivan liian alhaalla ja säädöt liki kiinteät. Putkipihdeillä piti säätää selkänojaa :) Eli 10 vuotta edellisellä omistajalla kertoo tilanteesta. Samaten jostain syystä kuormatila oli säädetty lyhyeksi ja pituuden säädön sähköohjaus kytketty pois. Ihmettelen miksi koska kuormaus on ollut todella ikävää ja tolppia jouduttu väistelemään.

Tiedän että muutama muukin kone Suomessa vielä on. Ainakin yksi työkuntoinen tämän lisäksi.
Ainakin itse haluan pitää laitteen alkuperäiskuntoisena ja ylläpitää sen aikakauden osilla. Vehje on kuitenkin historiaa siltä ajalta jolloin ajokoneurakointi toi leipää moneenkin taloon ja metsuri teki puut kasoille. Isompiin aikakautensa koneisiin verrattuna tuohan on pieni ja hento, mutta koekäytön perusteella näppärä sellainen. Ja tuona aikana vielä on kone ollut sen verran edullinen, että sen on kovalla työllä saanut maksettua vuoteen. Tosin tunteja on ohjaamossa pitänyt viettää paljon ja puuta tulla tienvarteen. Vuodessa 15 000m3 on iso läjä ja kesähakkuita ei tuolloin vielä ole suosittu.
Avatar
mike
Viestit: 5311
Liittynyt: Pe Heinä 04, 2008 11:26 pm
Paikkakunta: Keski-Suomi / Vts
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja mike »

Jos tuo on sama kuin Kockums 83-35, rinnakkaismalli, niin maskinisten sivustolta rekisteröitymällä, saa ladattua ohjekirjan. Downloads osiosta löytyy Kockum.
Pitkä on pilalla, mutta lyhyen voi jatkaa.....
Jalmari Kolu
Viestit: 1277
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

Tiedän. Ohjekirja on Kockums-versioon hiukan erilainen, mutta esim. sähkökaavio molemmissa tolkuttoman sekava. Paineilmakaavio, huolto-ohjeet ja purkukuvat erinomaiset. Aikalaisten mukaan ruotsinkielinen käyttöohje ja varaosakirja ovat ainoat, eli suomenkielistä ei ole ehditty tekemään. Onneksi kirja tuli koneen mukana. Ja aiemmat omistajat merkinneet fiksusti laakereiden, tiivisteiden jne. numeroita. Ja toinen mainio asia että koneeseen saa vielä liki kaikkea.
Jalmari Kolu
Viestit: 1277
Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
Viesti:

Re: Skotten metsäkoneet

Viesti Kirjoittaja Jalmari Kolu »

Ei tuo huono hankinta ollut. Puuta on ajettu nyt noin 200 tuntia tienvarteen, lisäksi poljettu pohjaa ulkoilureitille ja muut pikku hommat päälle. Ei oikein merkittäviä ongelmia, johtunee siitä että kesällä tuli tutkailtua aikas tarkkaan. Pari kertaa upoksissa joista toinen vetämällä pelastettuna. Se mitä tuossa kaipaisi olisi ilmastointi, joka poistaisi huurteen ikkunoista.
Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 25 vierailijaa