Kauhee latausjännite, mutta lamppu palaa

[ylioyja]

Mikääs ny on pojan Nisssanilla:
Latausvalo palaa, akulta mitattu jännite tyhjäkäynnillä reilu 13, kierroksilla
menee yli 16 voltin. Vaikka laittaa valot, lisävalot, takalasilämmittimen.

Ja jos en ny ihan väärin muista, edellinen laturi, josta autosähkäri ei saanu
selvää vaan myi ton korjatun sen tilalle, teki suunnilleen saman tempun.
Puolisen vuotta ollu tää laturi käytössä, mutta eipä oo kuittia tallella.

Ymmärtäskö tästä joku jotain?

[tapsa]

Onko mitattu halvalla digimittarilla vai vanhalla kunnon viisarinäyttöisellä?

[ylioyja]

Halvalla digillä mitattu.
Voisko se jostain hämääntyä, kun se kuitenkin ehjäks tiedetylle kalustolle
näyttää 13-14 V latausjännitettä? Lisätyillä kierroksilla en tosiaan oo muissa autoissa kokeillu.

[Jarkko]

Mulle kävi omassa Nissanissa pari vuotta sitten sama juttu. Yhden diodin johto oli irronnut piipalasesta. Vaihdoin toisen laturin ja vanha odottaa työpöydälläni, että hankkisin siihen uuden diodipaketin.

[Ajomies]

Tarkasta että maadotus toimii, ainakin itselläni fergun laturi hevosteli juuri samalla tavoin, ja oli huono kosketus koneen kylkeen, pikkusen rapsuttelua ja johan alko pelittämään.

[305]

mulla kans traktorissa lamppu palaa ja lataa huippuarvoja...en oo viittinyt perehtyä. sitä en tiedä että lopettaako lamppu palamisen siinä vaiheessa kun latauskin loppuu

[JP]

Heh...

Eikös sitä sanotakkin latauksen merkkivaloksi eikä lataamattomuuden merkkivaloksi

[tapsa]

halpa digimittari antaa joskus liian isoja jännitearvoja "epäpuhtaasta" tasavirrasta. Laturin tasasuunnattu jännite vaihtelee pienissä rajoissa ja heikoimmat digit eivät tätä ymmärrä. Voltin parin heitto on tavallista, mutta suurempia heittoja en ole vielä tavannut.

[hamhar]

kenttädiodi rikki jolloin säätimelle menee pienempi tunnistusjännite kuin päävirtadiodeilta tulee, jolloin säädin nostaa jännitteen liian ylös. Merkkivalo palaa käydessä koska virta kiertää virtalukon kautta lampulle ja sieltä matalampi jännitteiseen merkkilampun napaan laturilla(kenttädiodit). Seuraus: akku kiuhuttaa nesteet, lamput ei kestä normaalisti ym, joten kannattaisi korjata.

[ylioyja]

Hamhar: Kuulostat tietävän.
On tossa toinen samanmerkkinen ja mallinen laturi jossa muuta vikaa.
Missääs siä moinen diodi piileksii?

[Eläkeläismetsuri]

Jouduimme kiireessä vaihtamaan pojan Cherryyn laturin saman vian vuoksi . Kun oli lähdössä armeiasta lomilta kauas Sodankylään selkosten läpi yötä vasten.

[Jarkko]

Missääs siä moinen diodi piileksii?

Vastaan ennen asiantuntijoita.

Kun avaat laturin päädyn, diodit ja hiilet ovat samassa hiilisillassa. Juotoskolvilla koko paketin saa irti käämien johdoista.

[ylioyja]

Tota...
Laturiin tulee kolme johtoo. Yks mutterin alle, se on yhteydessä akkuun, aina, eiks juu.
Sitte on T -muotonen liitin, siis kaks johtoo.
Mitä yleismittarin pitäis niistä löytää kun autossa on virta päällä?

[Torsti]

Se mutterin alle tuleva on varmaan maa, ja toinen niistä kahdesta on herätevirran piuha ja toinen latauspiuha. Mikäli laturissa on sisäinen säädin, kuten varmaan on.

[ylioyja]

Kiitti yrityksestä, Torsti, mutta tosta mutteriliitäntäisestä mää oon kokolailla varma.
Uskon maadotuksen tapahtuvan kuoren kautta.

[Torsti]

Kiitti yrityksestä, Torsti, mutta tosta mutteriliitäntäisestä mää oon kokolailla varma.
Uskon maadotuksen tapahtuvan kuoren kautta.

Joo, kyllä se kuoren kautta toki maadottaa sen, mutta joissakin on sitten erikseen vielä maadotusjohto jonkin pultin alla. Tuntus kyllä silloin, että kaks johtoo riittää, kun maadotus pelkästään rungon kautta. No kertokoon joku enemmän näitten kanssa pelannut...

[MTZ]

Nissan laturissa mikälie merkiltäänkään on kaksi ohuempaa ja paksu akulle menevä johto.Japseissa yleensäkkin.
Yhtä mitsun laturia hämmästelty samaa asiaa jotta mitä ja millon ohuempiin kuuluu tulla.Virtaa lähinnä.Kun ei pala lamppu ollenkaan eikä lataakkaan.
Muutenkin kovin omituinen systeemi siinä.

[aniemi]

Eikö tuo liene niij, jotta yksi ohuempi on tuleva eli herätevirta (eli säätöjännite oikeesti), toinen on kierroslukumittarin pulssilähtö (taisi olla "W" tjsp.) Paksu johto ( japanilaisessa autossa yli yhden säikeen johto on paksu) on virtajohto akulle.

Akun ja rungon sekä moottorin ja rungon välinen maadoitus on syytä tarkistaa ja poistaa hapettumat.

[kenny79]

Generaattorilta kierrosluku? Ettei se tieto tule sytytykseltä?

Ja merkittävin ero 10€ yleismittarilla ja 200€ flukella on hintalappu, ja teksti kyljessä, ja fluken laajemmat mitta-asteikot. viisarimittarit on pareet unohtaa hyllylle pölyttymään. Mittaustulos epämääräinen, iso, epäkäytännöllinen. Museoarvoa.

Nii, siihen ongelmaan: Uusi diodisilta maksaa älyttömästi, enkä muista ulkoo onko tuossa vaihdettavia diodeita. Kenttädiodeita varmaan saa, päädiodit voi olla enemmän jo hakusessa. Mahdolliseltahan tuo kenttädiodin kärähtäminen on, mutta kuitenkin syyttäisin jännitteensäädintä. tosin ihan mutu perusteella... usein hajonnut kenttädiodi tekee sen tempun että moottori vaatii vähän kierroksia ennenkuin merkkivalo sammuu, taikka sitte se latauksen valo jää hehkumaan.

Ihmeelliseltä va tuntuu, että kaksi generaattoria hajoaa samalla tavalla. Oliskohan se seuraus jostain muusta? Jotain tarvii tehdä, 12 V akun latausjänniteen ehdoton maksimi on 15V, niin minulle on opetettu. Eli 2.5V per kenno, eli 6*2,5. Akku kiehuu kuivaksi ja lamput ei kestä. ja eikait siitä tykkää soittimet ja muut puolijohde kapistukset..

[hamhar]

Kenttädiodit ovat samassa diodi sillassa kuin päävirta dioditkin, eli yleensä vaihdettava koko diodisilta, näppärä mies saa joistain tinattua osat irti( jos haluaa yhdistellä käytettyjä osia, yleensä kannattaa laittaa uusi silta tai vaihtolaturi). Tällöin johdettava tinauksesta syntyvä liika kuumuus itse diodista esim pihtien avulla pois koska liika kuumuus tuhoaa diodit. Kenttädiodit tulevat yleensä D+ navalle(eurooppalaiset) ja laturin sisältä säätimelle Esim Primera. Monissa aidoissa Japani autoissa säätöjännitteen tunnistus otetaan suoraan akulta. Kun diodit halutaan mitata on staattorikäämi ensin tinattava irti diodisillasta. Diodisilta on kapistus joka muuttaa vaihtojännitteen tasajännitteeksi eli diodit päästävät virtaa vain yhteen suuntaan. Onnistuu esim akun ja kopulampun avulla jos ei ole mittaria jolla diodin kynnysjännitteen voi mitata.