miksi vanhat hirsirakennukset on tehty lautapäädyillä?
-
- Viestit: 2902
- Liittynyt: Su Kesä 04, 2006 11:21 pm
- Paikkakunta: sadonmaa
- Viesti:
miksi vanhat hirsirakennukset on tehty lautapäädyillä?
olen tuossa etsiskellyt vanhaa pientä hirsimakasiinia kotopihalle siirrettäväksi. miksiköhän monet hirsirakennukset on toisesta päästään tehty laudasta? onko ne joskus korjattu vai onko lautapäädyllä saatu joku hyöty mikä ei enää nykyukkelille avaudu?
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
-
- Viestit: 3490
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 11:52 am
- Paikkakunta: kerimäki
- Viesti:
-
- Viestit: 2902
- Liittynyt: Su Kesä 04, 2006 11:21 pm
- Paikkakunta: sadonmaa
- Viesti:
-
- Viestit: 3952
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 12:25 pm
- Paikkakunta: Pirkanmaa
- Viesti:
-
- Viestit: 73
- Liittynyt: Ma Joulu 19, 2005 11:58 am
- Paikkakunta: Eurajoki
- Viesti:
Siis seinä on pelkkää lautaa ettei vain vuorattu laudalla? Lautavuoraushan on ollut suoja aurinkoa vastaan itä-eteläseinällä, halvempi kuin hirsiseinä. Jos on jatketusta rakennuksesta kysymys, sen pitäisi näkyä salvoksissa. Toisaalta "kylmähuone" pysyy kylmänä hirsirakenteisenakin jos sinne ei tuoda mitään lämmitystä, talvella jäätyykin, nimim. kokemusta omaava.
-
- Viestit: 3691
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:34 am
- Paikkakunta: pohjois-suomi
- Viesti:
Re: miksi vanhat hirsirakennukset on tehty lautapäädyillä?
Kyllähän siinä on päädyn tekoa helpotettu. Varsingin jos ei ole tehty kunnon tellinkejä rakennuksen ympärille. Olen seurannut mökkinaapurin halkoliiterin tekoa pyöröhirsistä .Hän salvoi päädyn erikseen rakennuksen sivulle ja nosti sitten valmiin päädyn paikoilleen valmiina. Onhan se paljon helpompi työskennellä maassa tai matalilla telligeillä kuin korkealla ilmassa ehkä huonoilla telligeillä ja pyöritellä ehkä raskaita tuoreita hirsiä. Ei tarvita kuin yksi askel sivuun niin maassa ollaan. Kokemusta on. Heinäladossa jossa vuolet jokaisessa tai joka toisen hirsikerran jälkeen asia paljon helponpi. Ja puutkin paljon pienenpiä. Sodan jälkeen tuli rakennustyyli että hirrestä tehtiin tasakertaan asti ja saksille oli oma tyylinsä ja samalla tehtiin vintille varaus vinttihuoneille. Tavallisesti huone rakennuksen molempiin päihin.jylhä kirjoitti:olen tuossa etsiskellyt vanhaa pientä hirsimakasiinia kotopihalle siirrettäväksi. miksiköhän monet hirsirakennukset on toisesta päästään tehty laudasta? onko ne joskus korjattu vai onko lautapäädyllä saatu joku hyöty mikä ei enää nykyukkelille avaudu?
-
- Viestit: 4704
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 4:28 pm
- Viesti:
Hirrestä on tehty pelkät seinät eikä mikään rakennus. Yksinkertaisin hirsirakennus on sellainen jossa on neljä ulkoseinää. Sitten siihen lisättynä 1-2 väliseinää hirrestä tulee vähän monimutkaisempi rakennus. Sitten lämmitys systeemi sanelee omat ehtonsa. Rakennuksesta tulee yksipiippuinen ja jos se ei huoneiden paljouden takia ole mahdollista kaksipiippuinen.
Hirsirakennusta ei voi suurentaa hirrellä, siksi siihen on väsätty joku lautakoppi jatkoksi. Olisi olut liian suuri työ rakentaa laajennusta varten kokonaan uusi rakennus entisen viereen. Oven ja ikkunan reiät tehdään hirsirakennukseen vasta sitten kun seinärakenteet ovat valmiit. Niitä voi lisätä mutta ei poistaa.
Hirsikehikko kestää oikein käytettynä satoja vuosia ja usein sen historiaan mahtuu kaikenlaisia siirtämisiä ja muutostöitä joista kertovat silmiin pistävät paikkauksen jäjet seinäpinnoissa.
Hirsirakennusta ei voi suurentaa hirrellä, siksi siihen on väsätty joku lautakoppi jatkoksi. Olisi olut liian suuri työ rakentaa laajennusta varten kokonaan uusi rakennus entisen viereen. Oven ja ikkunan reiät tehdään hirsirakennukseen vasta sitten kun seinärakenteet ovat valmiit. Niitä voi lisätä mutta ei poistaa.
Hirsikehikko kestää oikein käytettynä satoja vuosia ja usein sen historiaan mahtuu kaikenlaisia siirtämisiä ja muutostöitä joista kertovat silmiin pistävät paikkauksen jäjet seinäpinnoissa.
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
Re: miksi vanhat hirsirakennukset on tehty lautapäädyillä?
...ja tuo tyyli on edelleen käytössä, ainakin kaikilla suurimmilla hirsitalovalmistajilla käytössä. En tosin tunne kaikkien mallistoja, joten poikkeuksiakin voi olla.Eläkeläismetsuri kirjoitti:Sodan jälkeen tuli rakennustyyli että hirrestä tehtiin tasakertaan asti
-
- Viestit: 144
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 9:14 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 3691
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:34 am
- Paikkakunta: pohjois-suomi
- Viesti:
Re: miksi vanhat hirsirakennukset on tehty lautapäädyillä?
Nuo sodan jälkeen ainakin tänne pohjoiseen poltettujen talojen tilalle tehdyt, jotka olen nähnyt on tehty juuri noin kuin edellä kerroin. Mutta nykyisissä hirsi rakennuksissa on molempia. Ylös asti hirrestä ja vain tasakertaan tai siihen alakerran kattoon ja vielä korotettu pitkilläkin sivuilla lauta ja villa rakenteella. Ja on niitä hirsirakennuksia jatkettu hirrellä. Joko kara rakenteella, joka on tehty hirren päästä tai erillisellä karapuulla. Jolloin molempiin hirsiin tehdään kara urat. Ompa jollakin mökkifirmalla laajennus tehty siten että nurkat tulee limikkäin . Siis molemmat sekä uusi että entinen on tavallaan eri rakennus peräkkäin mutta toisessa väliseinästä puuttuu hirret.Jarkko kirjoitti:...ja tuo tyyli on edelleen käytössä, ainakin kaikilla suurimmilla hirsitalovalmistajilla käytössä. En tosin tunne kaikkien mallistoja, joten poikkeuksiakin voi olla.Eläkeläismetsuri kirjoitti:Sodan jälkeen tuli rakennustyyli että hirrestä tehtiin tasakertaan asti
-
- Viestit: 2902
- Liittynyt: Su Kesä 04, 2006 11:21 pm
- Paikkakunta: sadonmaa
- Viesti:
-
- Viestit: 3108
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:00 pm
- Viesti:
Hirsien numeroinnissa paras tapa on moottorisahan kärki ja roomalaiset numerot. Aloita alhaalta, I on 1. hirsikerta, II on toinen, jne. Päätät ensin alkuun, että kummalleko puolelle, ja kumpaanko päähän. Joku selventävä kirjain ( K, V, tms helposti tehtävä pitää olla. Ilmansuuntien mukaan myös P, I, E ja L ovat karkeasti helposti tehtävissä) Mutta kuhunkin hirteen vain yksi numero! Ja aina samaten samaan kohtaan!
Maalia ei kannata missään nimessä käyttää, sillä kun niitä hirsiä on muutamaan kertaan vatkattu vesisateessa hietikossa edes sun taas, niin jotakin näkyy, muttei saa enää mitään selvää.
Yleensä hirsitalon purkamisessa joudutaan nurkat lyhentämään ja tekemään uudelleen. Moottorisahalla merkittäessä vedetään niihin jäävien hirsien jääviin päihän pystysuora viiva, jotta saadaan varaukset osumaan kohdalle. Hirsi loksahtaa hyvin omaan vanhaan paikkaansa.
Lahoa on aina. Pari alinta hirsikertaa joutuu uusimaan AINA. Ikkunoiden alapuolia myös. Muorin kamarista, jossa vesikattila kiehui aina hellalla, vähän enemmänkin.
Maalia ei kannata missään nimessä käyttää, sillä kun niitä hirsiä on muutamaan kertaan vatkattu vesisateessa hietikossa edes sun taas, niin jotakin näkyy, muttei saa enää mitään selvää.
Yleensä hirsitalon purkamisessa joudutaan nurkat lyhentämään ja tekemään uudelleen. Moottorisahalla merkittäessä vedetään niihin jäävien hirsien jääviin päihän pystysuora viiva, jotta saadaan varaukset osumaan kohdalle. Hirsi loksahtaa hyvin omaan vanhaan paikkaansa.
Lahoa on aina. Pari alinta hirsikertaa joutuu uusimaan AINA. Ikkunoiden alapuolia myös. Muorin kamarista, jossa vesikattila kiehui aina hellalla, vähän enemmänkin.
-
- Viestit: 66
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 8:29 pm
- Paikkakunta: Varsinais-Suomi
- Viesti:
Dexta laittoi hyviä vinkkejä mutta yhden talon siirtäneenä ja parissa siirtoprojektissa olleena muutama kommentti:Dexta ja 3600 kirjoitti: Lahoa on aina. Pari alinta hirsikertaa joutuu uusimaan AINA. Ikkunoiden alapuolia myös. Muorin kamarista, jossa vesikattila kiehui aina hellalla, vähän enemmänkin.
Jos ei halua jälkiä hirsiin, voi merkinnän tehdä naulaamalla vanerilapun hirteen, mielellään useamman jos on pitkiä hirsiä. Monta merkkiä siksi että kasasta on helpompi löytää hirret, ja kuormatessa laput saattavat irrota. Eli mielellään molempiin päihin ja yksi keskelle. Pienen kehikon ollessa kyseessä riittänee vähempikin. Jos siirto ja kasaus tehdään saman tien niin hirret voi merkitä vaikka vahaliidulla. Vanerilappuun merkki lyijykynällä tai permanenttitussilla.
Riippuen paikasta ja perustuksista alin kerron ei ole aina laho. Itse en vaihtanut alimpia hirsiä, joitakin nurkkia piti hiukan uusia. Aina joku laho paikka löytyy vaikka päällisin puolin näyttää hyvältä. Ikkunan alusia meni kaksi uusiksi kuudesta ikkunasta, ei mikään iso homma.
Meillä oli tasakertaan asti eteläseinä kehikossa laudoittamaton, ilmeisesti oli säästetty kun se pääty ei näkynyt tielle. Talo on alunperin tehty 1860. Muut hirret olivat suhteellisen hyvässä kunnossa pois lukien tuo paljas seinä. Saman seinän päätykolmio joka oli laudoitettu, oli täydellisessä kunnossa.
Olisiko tuossa jylhän tapauksessa käynyt niin että seinä on mennyt liian huonoksi ja korvattu sitten pelkällä laudoituksella.
-
- Viestit: 2902
- Liittynyt: Su Kesä 04, 2006 11:21 pm
- Paikkakunta: sadonmaa
- Viesti:
sepä se kun ei ole kyse yhdestä vaan noin tusinasta rakennuksesta kahdestakymmenestä löytyy parimetrinen laudoista tehty pätkä. taitaa olla kaikki oikeita vastauksia, on laajennuksia, eteisiä, korjauksia ja haalistumien estoja. mitä milloinkin. kiitoksia mielenkiinnosta, kunhan löydän itelleni sen aittan jostain niin kerron miten äijän kävi!
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
-
- Viestit: 66
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 8:29 pm
- Paikkakunta: Varsinais-Suomi
- Viesti:
-
- Viestit: 1
- Liittynyt: Ma Syys 04, 2006 3:11 pm
- Viesti:
Helppo tapa merkitä hirret on hommata muutama pakka pelikortteja ja tehdä sitten patanurkkaa, herttanurkkaa jne... laiskimmat niittaa kiinni, mutta jos joutuu pyörittelemään niin kannatttaa laittaa vaikka kattohuopanauloilla. Kasauspaikalla on mukava panna tarpeet omiin kasoihinsa kun on kaikkien tuntemat laput . Ei muuta kun padat kaakkoon!
pannuhuoneesta vaan...