Hake vai klapi asuinrakennuksen lämmitykseen?

[-SS-]

Jos 200 m2 asuinrakennukseen rakentaa maalämmällä toimivan lämmityksen niin mikä on kompressorin ottoteho, 5,5 vai 11 kw. Sitten vorttumi hinaa hinnat sähkölle vaikka 5 kertaisiksi (joku arvioi 10 kertaiseksi) muutamaman vuoden sisällä, tulee kalliiksi. Mitä sitten tehdään?

Meillä on kompuran ottoteho suht samoilla neliöillä 3,2kw ja kivasti riittää lämpö, täystehomitoitus you know vastukset ei ole koskaan olleet edes kytkettynä.

Ja voihan laittaa jonkun 5 kW sähkögeneraattorin rypsiöljymoottorilla sitten jos lopettaa valtakunnanverkosta sähkön oston kokonaan. Saahan sillä tehdyllä kilowatilla viä ainakin toisen maasta nosteltua sisälle...

-SS-

[Refy]

Ja voihan laittaa jonkun 5 kW sähkögeneraattorin rypsiöljymoottorilla sitten jos lopettaa valtakunnanverkosta sähkön oston kokonaan. Saahan sillä tehdyllä kilowatilla viä ainakin toisen maasta nosteltua sisälle...

..ja se mottihan puskee pakokaasuissa sekä lohkon kyljestä 3 kW lämpöä jokaista sähkökilowattia kohti, eli ehdottomasti sijoitus sisätiloihin sekä lämmönvaihdin pakoputkeen.

[Pasinisti]

Ylipäätänsä lämmitysjärjestelmän valinnassa tuntuu pätevän jonkinlainen mitä-helpommalla-haluat-päästä-sitä-enemmän- joutuu-maksamaan laki.

Ainakin jos oman metsän puita haluaa käyttää energianlähteenä, tämä pitää paikkaansa, halvimmaksi tulisi yläpalokattila+pieni varaaja, mutta se olisi samalla kaikkein työläin, hakettakin työläämpää, ja kyllä ilmeiseti hakelämmityskin omakotitalossa on ihan hyvä systeemi, jos on valmiutta käydä päivittäin tai lähes päivittäin laittamassa lisää haketta säiliöön.

Se tuskin vielä suuri vaiva on

Näitä lämmitysaiheisia keskusteluita eri foorumeilla kun lukee, niin vaikuittaa siltä että monilla on tavoitteena helppouden maksimointi, halutaan sellainen systeemi, ettei tarvitse illan aikana persettä sohvalta nostaa lämmittämisen takia, onhan se varmaan keljua, jos täytyy kesken salkkareiden tai urheiluruudun lähteä kattilahuoneessa käymään, ja tämän takia sitten rakennellaan monimutkaisia ja järjettömän kalliita systeemeitä.

[olliki]

Nyt lämmitän klapeilla ja suorasähkö on varalla. Jos nyt kuitenkin alkaisin peruskorjata taloa, rakentaisin ilman muuta hakelämmityksen ja täydellä automatiikalla. Perusteluna on se, että haketta tulee maaseudulla riittämään aina ja hinta pysyy kurissa. Sähkön ja öljyn hinnat tulevat karkaamaan lähivuosina käsistä ja klapienkin lisääntyvä kysyntä tulee nostamaan niiden arvon aika korkelle, mutta roskapuuta riittää. Ei tarvitse olla kaksinen ennustaja tämän nähdäkseen. Polttopuiden kanssa puuhaaminen on kyllä hauskaa hommaa, mutta ne voisi sitten vaikka myydä ja ostaa haketuspalvelua sillä rahalla.

[jao]

Itsekin olen miettimässä remppakohteeseen lämmitysjärjestelmää; neliöitä tulee noin 200 ja päälle lämmin autotalli. Tällä hetkellä näyttää siltä, että päädyn klapilämmitykseen. Suunnittelun lähtökohta on kuitenkin mahdollisimman tehokas järjestelmä eli semmoinen, jossa kaikkein pahimpia pakkasia lukuunottamatta riittäisi käydä pannuhuoneessa kerran vuorokaudessa. Tarkoittaa käytännössä "automaattista" käänteispalokattilaa isolla varastopesällä ja sen perään riittävän iso varaaja. Kattilan varastopesän koon pitää olla sen verran suuri, että kertalatingilla saadaan varaaja täyteen.

Tästä alle kolmella tonnilla 180 litran varastopesällä varustettu käänteispalokattila:

http://www.hemeltron.fi/fi/component/vi ... gory_id=21

Yhdestä varastopesällisestä irtoaa energiaa 80% täyttöasteella ja 85% hyötysuhteella noin 210 kWh. Tuo jo johonkin riittää. Ja värkin pitäisi olla suhteellisen automaattinen; senkun täyttää varastopesän ja sytyttää, kattila ja latausautomatiikka hoitavat loput.

[Calmari]

Ite en enää osta yhtään kattilaa ilman tuhkalaatikkoa ja konvektiokanavatkin sais olla pystymalliset. Arimax 35 taitaa olla melko koeteltua tekniikkaa, itellä ei piippu riittäny mutta harvan olen kuullu haukkuvan.

[NO H2O]

Itsekin olen miettimässä remppakohteeseen lämmitysjärjestelmää; neliöitä tulee noin 200 ja päälle lämmin autotalli. Tällä hetkellä näyttää siltä, että päädyn klapilämmitykseen. Suunnittelun lähtökohta on kuitenkin mahdollisimman tehokas järjestelmä eli semmoinen, jossa kaikkein pahimpia pakkasia lukuunottamatta riittäisi käydä pannuhuoneessa kerran vuorokaudessa. Tarkoittaa käytännössä "automaattista" käänteispalokattilaa isolla varastopesällä ja sen perään riittävän iso varaaja. Kattilan varastopesän koon pitää olla sen verran suuri, että kertalatingilla saadaan varaaja täyteen.

Tästä alle kolmella tonnilla 180 litran varastopesällä varustettu käänteispalokattila:

http://www.hemeltron.fi/fi/component/vi ... gory_id=21

Yhdestä varastopesällisestä irtoaa energiaa 80% täyttöasteella ja 85% hyötysuhteella noin 210 kWh. Tuo jo johonkin riittää. Ja värkin pitäisi olla suhteellisen automaattinen; senkun täyttää varastopesän ja sytyttää, kattila ja latausautomatiikka hoitavat loput.

Minkä kokoista varaajaa olet ajatellut?

Itselläni on kutakuinkin samat suunnitelmat, tosin ei ole vielä taloa eikä tallia joten aika vapaat kädet vielä suunnitella mitä haluaa miten haluaa...

Mutta asiaan, ajattelin tuota kattilahuonetta talliin kun näissä nykyisissä taloissa ei oikein ole paikkaa kattilahuoneelle ja toisaalta saisin tehtyä paremmat polttopuiden säilytystilatkin tallirakennukseen. Suunnittelin siis niin että kattilahuoneen vieressä olisi noin 9 neliön tila vain ja ainoastaan polttopuille jolloin saisin poltettua aina kuivaa puuta.

Itse klapit olisivat kuormalavoille ladottu jotka sitten nostaisin Valmetilla varastoon jossa siirtelisin niitä pumppukärryillä... Samassa tallissa tulisi olemaan se muutan kymmenen neliön "napruutila", sekä lämmin varasto.

Nyt pohdin para-aikaa aurinkokeräimien lisäämistä järjestelmään jotka kesäisin tuottaisivat lämpimän käyttöveden... Ainakin näin alkuun vaikuttaisi aika lupaavalta

[juhani008]

Miten sinä olet koneellistanuut klapien täytön ja kuljetuksen?
Onko moni valittanut siirtoruuvin tukkeutumisesta?
Minun systeemissäni ei siirtoruuvia tarvitse.

Lueppas rauhassa ajatuksen kanssa aiemmin kirjoittamaani.

Kyllä kyllä klapeja joutuu latikoimaan sen 5 min ja sytyttelemään mutta kunnolla toteutetussa hakelämmitysjärjestelmässä ei tarvi "latikoida" haketta. Eli siinä mielessä hakelämmitys on parempi että siitä saa halutessaan (jos ei kustannuksia pelkää) käyttäjä ystävällisemmän järjestelmän ja aikaa jää muuhunkin. Tarviiko aikaa muuhun - jokainen tietää sen itse ?

PS. Täälläpäin hakelämmittäjät karsivat rankansa koska oksat jäävät pitkiksi haketettaessa ja siirtoruuvi varastosta kattilaan tukkeutuu.
Eikös tuo poistuisi kun se siirto ruuvi olisi tarpeeksi iso ??? Tai parempi hakkuri ?

Ja mitä klapilämmitysjärjestelmän suunnitteluun tulee, niin tässä puhutaan asiaa yhden huomioon otettavan asian osalta.

Suunnittelin siis niin että kattilahuoneen vieressä olisi noin 9 neliön tila vain ja ainoastaan polttopuille jolloin saisin poltettua aina kuivaa puuta.

Itse klapit olisivat kuormalavoille ladottu jotka sitten nostaisin Valmetilla varastoon jossa siirtelisin niitä pumppukärryillä... Samassa tallissa tulisi olemaan se muutan kymmenen neliön "napruutila", sekä lämmin varasto.

[tuulen]

Sinne pannukoppiin pitäisi sitten vielä saada tila sängylle ja toiletille. Jos klapeilla lämmittää noita neliömääriä ei tarvitse oleskella kun metsässä, klapilaanilla, latomassa puita lavoille, siirtelemässä lavoja ja mättämässä puita pannuun pannuhuoneessa. Autotalliasukkaita on, olisiko pannuhuoneasukkeja. Olen kyllä ajatellut punkkaa pannukoppiin kun siellä on mukavan lämmin, haaveena vielä.

[juhani008]

Ainakin jos oman metsän puita haluaa käyttää energianlähteenä, tämä pitää paikkaansa, halvimmaksi tulisi yläpalokattila+pieni varaaja, mutta se olisi samalla kaikkein työläin, hakettakin työläämpää,

Pieni varaaja ei riitä - sen on oltava riittävän suuri.
Arimx 35 toimii n. 3h kertalatauksella ja lämmittää sillä 2-2,5 m³ varaajan 85 - 90 °. Riittääkö sinulle 2,5 m³ varaaja, sitä en tiedä.

ja kyllä ilmeiseti hakelämmityskin omakotitalossa on ihan hyvä systeemi, jos on valmiutta käydä päivittäin tai lähes päivittäin laittamassa lisää haketta säiliöön.

Se tuskin vielä suuri vaiva on

Mutta viiden vuoden päästä voi olla ???
Hakelämmitys voi olla erittäinkin toimiva ratkaisu jos toteutettu kunnolla. Hakkeen latikoimisella ja klapien latikoimisella ei ole käytännössä eroa - kummassakin vaihtoehdossa joutuu sinne pannuhuoneeseen menemään paitsi jos rakentaa kunnon hakejärjestelmän.

Näitä lämmitysaiheisia keskusteluita eri foorumeilla kun lukee, niin vaikuittaa siltä että monilla on tavoitteena helppouden maksimointi, halutaan sellainen systeemi, ettei tarvitse illan aikana persettä sohvalta nostaa lämmittämisen takia, onhan se varmaan keljua, jos täytyy kesken salkkareiden tai urheiluruudun lähteä kattilahuoneessa käymään, ja tämän takia sitten rakennellaan monimutkaisia ja järjettömän kalliita systeemeitä.

Niin no...sitten on myös ihmisiä joilla on työn lisäksi erilaisia elämää kohentavia ja monipuolistavia harrastuksia iltaisin jolloin ei kotona ehtisi päivystää.
Mutta kaikki on suhteellista ja ihmiset erilaisia, niin asia pitää puntaroida siltä omalta ja oman perheen kannalta.
Ei se klapilämmityskään ihan syvältä ole ja mitä uudempi ja tiiviimpi asiallisen kokoinen talo on kysessä ja siinä oikein mitoitettu järjestelmä, niin aika helppo on. Ehtii katsoa tv:stä salkkarit ja muut asiattomuudet jos haluaa.
Joku jolla on nuo karvan alle 200 m² klapilämmityksellä, niin vois kommentoida varaajan koko suositusta - oisko 3m³ ???
Itse olen edelleen kallellaan omaksi lämmitykseksi sen lämpökaivon perään vaikka se sähkö vähän pistää miettimäänkin.

[jao]

Minkä kokoista varaajaa olet ajatellut?

208 kWh:n energiamäärällä varaajat lämpenevät seuraavasti:

Koodi: Valitse kaikki

 Varaajan koko [l]     Lämpötilamuutos [C]
        3000                59,7
        4000                44,7
        5000                35,8

Jotta varaajan koon voisi päättää, pitäisi suurinpiirtein tietää
lämmönjakojärjestelmän teho kiertoveden lämpötilan funktiona.
Käytännössä varaajaa tuskin pystyy paljoa alle 55 asteen päästää
ainakaan patterilämmönjaolla ja toisaalta yli 100 asteen
ei sitä myöskään käytännössä voine säännönmukaisesti ajaa.

3000 tai 4000 litraa voisi siis 180 litran varastopesän kanssa olla
toimiva varaajakoko. 3000 on vähän siinä ja siinä. Toisaalta
lämpenemislukemissa ei ole otettu huomioon latauksen aikana
tapahtuvaa purkua: kolmen tunnin paloajalla ehtii keskimäärin mennä
noin 13% energiasta suoraan kulutukseen. Tämä näkyy tietysti
lämpötilamuutoksessa. Voisi se 3000 litraakin riittää koska näillä
oletuksilla sen lämpötilamuutos olisi noin 52 astetta.

Itse klapit olisivat kuormalavoille ladottu jotka sitten nostaisin Valmetilla varastoon jossa siirtelisin niitä pumppukärryillä... Samassa tallissa tulisi olemaan se muutan kymmenen neliön "napruutila", sekä lämmin varasto.

Nyt pohdin para-aikaa aurinkokeräimien lisäämistä järjestelmään jotka kesäisin tuottaisivat lämpimän käyttöveden... Ainakin näin alkuun vaikuttaisi aika lupaavalta

Jotain tuontyylistä klapilogistiikan pitää olla. Klapien kasaaminen tiililetkan
alla oleville pikkulavoille (laudat sivuille stoppareiksi) ja siirto
nokkakärryillä voisi myös olla toimiva tapa ainakin sisätiloissa.

[Calmari]

Ja ainoastaan Amerikkalaiset tai venäläiset voi keksiä laittaa pannun pihalle
http://www.youtube.com/watch?v=P0MD8M81 ... re=related eipä tule roskaa ja on paloturvallinen ja eipähän ukko jää asumaan pannuhuoneeseen

[Pasinisti]

http://www.youtube.com/watch?v=4eq6Cewi ... re=related

Siinä Atmoksen huippumalli GSE toiminnassa, vaikuttaa tuon videon perusteella aika hienolta ja tehokkaalta kattilalta, tuossa on pesä ladottu ensin täyteen halkoja ja sitten käyttäjä sytyttää puut kaasulla, ilman mitään pieniä alkutulia, vaikuttaisi hyvältä idealta tuo, säästyy aikaa kun saadaan heti kunnon palaminen käyntiin.

Ymmärtääkö joku saksaa, mitä noissa lopputeksteissä sanotaan?


Ja verratkaapa tuota Atmoksen sytyttämistä tähän Ariterm 35+:n kanssa tapahtuvaan sytyttämisnäpertelyyn

http://media.recit.fi/ariterm/

On eroa melkoisesti, olkoonkin että Atmoksen videossa on puut ladottu pesään jo valmiiksi.

[NO H2O]

Niin noita samoja asioita olen pyöritellyt mielessäni... Kesällä näin tuon Arimax 35:n maatalousmessuilla ja huomioin lisäksi tuon latausaukon korkeuden, eli liian korkealla minulle.

Olen pyöritellyt mielessäni 4 kuution varaajaa, siksi isoa että lämmönjako tapana olisi lattialämmitys joka lämmittäisi myös hieman haaleammallakin vedellä. Toisaalta 35 asteisen veden nostaa helpommin ja paremmalla hyötysuhteela noin 80 asteiseksi kuin sitten siitä ylöspäin.

Melkein koko ikäni olen puuhastellut tuommoisen klapikattila lämmityksen kanssa ja ihme kyllä semmoista olen itsellenikin suunnittelemassa?

[juhani008]

Ja verratkaapa tuota Atmoksen sytyttämistä tähän Ariterm 35+:n kanssa tapahtuvaan sytyttämisnäpertelyyn

http://media.recit.fi/ariterm/

On eroa melkoisesti, olkoonkin että Atmoksen videossa on puut ladottu pesään jo valmiiksi.

Käsittääkseni tuo Arimaxin video on hiukan harhaan johtava, koska mitä minä olen käytännössä nähnyt niin kyllä se latinki täyteen klapeja laitetaan heti ilman tuota "esinuotioo".
Miten on...Armaxin miehet ja naiset
Ja se on totta että klapikattilan lataus tulisi olla kattilan sivulta isosta luukusta.

[Jra]

Atmoksen kattiloista ei suurempaa kokemusta ole, kuin yhdestä. Siinä omistaja kehui hyvää palamista ja tasalaatuista vaaleaa tuhkaa - no ei hän väärässä ollutkaan. Mutta siinä vaiheessa tuli pannuhuoneeseen hiljaisuus, kun laitoin savukaasuanalysaattorin hormiyhteeseen ja asiakaskin näki savukaasulämmön - vähän reilu 400C. En muista mikä malli tämä oli, mutta muuten hyvästä kattilasta oli "unohtunut" konvektio pois, tai se oli siis aivan poskelleen mitoitettu. Alapalokattila se kuitenkin oli ja Virosta ostettu joitain vuosia sitten..

[esalmela]

Minulla on ollut sekä klapilämmitys, että hakelämmitys ja en kyllä pissiskään klapilämmitykseen käsin, nyt kun olen lämmitellyt hakkeella 6 vuotta. Kyllä klapikin on hyvä mutta työläs ja vaivalloinen, täynnä kinttaan jälkiä. Kun huollat ja pidät hakelämmityksen kunnossa on lähes yhtä vaivaton kuin öljylämmitys. 6 vuoden aikana tulet on sammuneet vain 5 tai 6 kertaa. Kaksi kertaa on ollut yli 2 tunnin sähkökatko, parikertaa tekninen vika (sekoitinlautasen askelluksessa oleva jousi poikki ja hake on holvaantunut ja toisella kertaa puhaltimen kondensaattori meni rikki - puhallin ei käynnistynyt) ja yhden tai kaksikertaa akka ei ole lisännyt haketta(tai sitten itse). Varalla kattilassa on sähkövastus, ettei tule hätää jos tulee vikoja. Tietenkin hakelämmityksessä joutuu investoimaan stokeriin ja siiloon muutaman tonnin ja lisäksi pitää olla tarjolla haketuspalvelut, pienlämittäjän ei kannata itse alkaa investoimaan yksin hakkuriin. Jos asuu maalla ja omistaa metsää niin ehdottomasti hake, varsinkin jos lämmön tarve on iso. Pienissä laitoksissa hakkeen kuivuus ja laatu on ensiarvoisen tärkeää, ei tulisi mieleenkään käyttää märkää haketta tai sellaista missä on lunta seassa, vaatii kunnon varastointitilan sekä suunnitelmallisuutta että tarjolla on kuivaa rankaa. Ison hallin ja talon vuoden tarve tulee haketettua 2-3 tunnissa joten ei ole hintavaa hommaa.

Miten sitä hyvää ja KUIVAA haketta saadaan? pitäisi varmaan rakentaa hakekuivuri, mutta onko siinäkään järkeä, että käytetään nykyään jo kallista ja yhä kallistuvaa sähköä hakken kuivaksi puhaltamiseen?
Eli joudutaan maksamaan, jotta tulisi säästöä.

Ja jos kuivatus tapahtuu kasassa, se kestää kaksi vuotta, sanovat jotkut, mene ja tiedä.
Entä tämä lehtipuiden rasiin kuivumaan kaato, harrastaako sitä enää kukaan? se pitäisi tehdä keskellä kesää, ja siiten syksyllä pitää korjata puut pois, ja syksyllähän on usein kosteat ja sateisset ilmat, ja taas on puu märkää, joten mitä järkeä tässäkään on?

Eli kuivan ja hyvälaatuisen hakkeen saanti on ongelmallista.

Olen kuullut, että joku on käyttänyt viljan kuivuria hakkeen kuivatukseen ja täyttänyt yhden siilon sitä varten?

[Lucas]

-

[Matsikka]

Ei tahdo keriitä hakerankoja saamaan niin paljon että olis useamman vuoden kasalla kuivumassa, ens vuotisetkin (suurin osa) kasvaa vielä.

Aikaa ei ole tehdä kuin väkisin haketta, silloin yleensä sataa.

Täytyy siis kuivata.

[Pasinisti]

Hake ei kasassa taida juurikaan kuivua. Talvella kun tehdään rankaa, raapaistaan karsiessa vähän sahalla kuorta rikki. Rangat kasaan ja sateelta suojaan. Seuraavana syksynä on hyvää kuivaa rankaa haketettavaksi, ainakin jos kuusta ovat. Koivut ja muut lehtipuut kuivuu vähän huonommin ja tuntuu siltä että männyt senkun kastuu lisää.

En lähtisi haketta koneellisesti kuivaamaan. Sen verran enemmän rankana kuivattelisin että varmasti on kuivaa. Eikös kaikkea polttopuuta suositella kuivattavaksi 2 vuotta?

Jos on käytössä traktori niin suosittelen hakkurin hankintaa. Käytettyjä saa tonnilla parilla..

Pieneen stokeriin saakin varmasti parhaiten hyvälaatuista haketta karsitusta rangasta, silloin ei tule sekaan niitä ohuita ja pitkiä oksanpätkiä, joita varsinkin karsimattomasta koivusta tulee herkästi, ja ne saattavat haitata syöttöä.