Muistatteko aikaa vielä, kun ....

[MOP]

Oikeasti ennen vanhaan, niitä maitoja ei imaistu kyytiin, vaan maitoauton kuski tai apumies heitti ne tonkat sellaisenaan kyytiin meijerille tyhjennettäväksi ja toi illalla tyhjät takaisin tai kurrilla täytetyt Ja kirnupiimääkin sai tilata irtotavarana.
Vielä tuohon edelliseen kommenttiini lisäys, minä en ole ajanut postiautoa, vaan tavallista yksityisen liikennöitsijän vakiovuoroa.
Ei ole enään liikennöitsijää, eikä vakiovuoroa.

[mauri]

Oikeasti ennen vanhaan, niitä maitoja ei imaistu kyytiin, vaan maitoauton kuski tai apumies heitti ne tonkat sellaisenaan kyytiin meijerille tyhjennettäväksi ja toi illalla tyhjät takaisin tai kurrilla täytetyt Ja kirnupiimääkin sai tilata irtotavarana.

Kyllä, kyllä.
Mutta kuten viestissäni 23.1. kirjoitin oli sellainenkin välivaihe (tonkat meijerille - tonkien sisältö imaistiin säiliöautoon maitolaiturilla - tonkat jäähdytettiin tilan kylmäsäiliössä ja imaistiin sieltä - jäähdytetyt tilatankit) maitojen meijeriintoimituksen logistiikkaketjussa. Noita kaikkia (ehkä muitakin) on aikoinaan käytetty. Riippuu tietysti paikkakunnasta ja muistelijan omasta kokemuspiiristä mitkä menetelmät on olleet kunkin kirjoittajan mielestä "ainoita" käytössä olleita menetelmiä minäkin aikakautena. Omat kokemukseni ovat pieneltä Varsinais-Suomalaiselta paikkakunnalta vuosilta 1950 - 1970.

[Aprikoitselija]

Parireessä hevosen perässä ne tonkat sillon oli ku minä olin serkkupojilla vänkärinä. Vuoro siirty talosta talloon sovitun systteemin mukkaan.

[Tumppi 865]

(tonkat meijerille - tonkien sisältö imaistiin säiliöautoon maitolaiturilla - tonkat jäähdytettiin tilan kylmäsäiliössä ja imaistiin sieltä - jäähdytetyt tilatankit)

Vielä 80-luvun alussa oli jäähdytetyt tonkat kuletettu muutaman kilometrin päähän isomman tien laitaa, josta maitoauton reitti kulki. Tonkkia varten oli erillinen puusta ja vanerista tehty koppa (vihreäksi jollain kyllästysaineella käsitelty), jonka saranoidun kopan alle tonkat voi jättää sääsuojaan oottamaa maitoautoa. Samoin tyhjät tonkat jäi kopan alle oottamaa noutajaa.

Vielä 70-luvulla naapurikylän isäntä kuletti välillä kaks tonkkaa reilun kilometrin simson mopolla, ja tie ei ollu nykymittapuulla kovin tieksi luokiteltava, varsinkaan talvikelissä, kun välille osuu melkonen mäki, josta mopo ei useinkaan ominavuin mäenpäälle kivunnut tuolla tonkka ja kuskikuormalla. Oli sillä traktorikin, mut kovilla pakkasilla mopo oli helpompi käynnistettävä, ja eikä traktorikaan ollu mäen tuiskukinokssissa kovin varma etenijä, ja mopolle oli helpompi lapioda kulkuväylä.

[Aprikoitselija]

(tonkat meijerille - tonkien sisältö imaistiin säiliöautoon maitolaiturilla - tonkat jäähdytettiin tilan kylmäsäiliössä ja imaistiin sieltä - jäähdytetyt tilatankit)

Vielä 80-luvun alussa oli jäähdytetyt tonkat kuletettu muutaman kilometrin päähän isomman tien laitaa, josta maitoauton reitti kulki. Tonkkia varten oli erillinen puusta ja vanerista tehty koppa (vihreäksi jollain kyllästysaineella käsitelty), jonka saranoidun kopan alle tonkat voi jättää sääsuojaan oottamaa maitoautoa. Samoin tyhjät tonkat jäi kopan alle oottamaa noutajaa.

Vielä 70-luvulla naapurikylän isäntä kuletti välillä kaks tonkkaa reilun kilometrin simson mopolla, ja tie ei ollu nykymittapuulla kovin tieksi luokiteltava, varsinkaan talvikelissä, kun välille osuu melkonen mäki, josta mopo ei useinkaan ominavuin mäenpäälle kivunnut tuolla tonkka ja kuskikuormalla. Oli sillä traktorikin, mut kovilla pakkasilla mopo oli helpompi käynnistettävä, ja eikä traktorikaan ollu mäen tuiskukinokssissa kovin varma etenijä, ja mopolle oli helpompi lapioda kulkuväylä.

Jotkut koonneet kuvia
http://uralroikka.fi/pulinat/viewtopic. ... bcc1b142f0

[Matsikka]

Muistan kun maitokuskit haki vuorollaan hinkit laiturilta ja veivät oman kunnan meijerille. Paluukuormana oli kurria jota juotettihin lehemille.
Kuskeja oli 2, toisella Valmet 361 ja toisella Majuri. Meirän ohi menevällä paikallistiellä ei ollut vielä päällystettä, soratie. Tien vartehen tehtihin 3 taloon yhteinen maitolaituri. Punainen huopakatollinen, avomalli.

Lainasin omaa tekstiäni minkä olin tähän ketjuhun kirjoittanut jo ennemmin.

[sköne]

(tonkat meijerille - tonkien sisältö imaistiin säiliöautoon maitolaiturilla - tonkat jäähdytettiin tilan kylmäsäiliössä ja imaistiin sieltä - jäähdytetyt tilatankit)

Vielä 80-luvun alussa oli jäähdytetyt tonkat kuletettu muutaman kilometrin päähän isomman tien laitaa, josta maitoauton reitti kulki. Tonkkia varten oli erillinen puusta ja vanerista tehty koppa (vihreäksi jollain kyllästysaineella käsitelty), jonka saranoidun kopan alle tonkat voi jättää sääsuojaan oottamaa maitoautoa. Samoin tyhjät tonkat jäi kopan alle oottamaa noutajaa.

Vielä 70-luvulla naapurikylän isäntä kuletti välillä kaks tonkkaa reilun kilometrin simson mopolla, ja tie ei ollu nykymittapuulla kovin tieksi luokiteltava, varsinkaan talvikelissä, kun välille osuu melkonen mäki, josta mopo ei useinkaan ominavuin mäenpäälle kivunnut tuolla tonkka ja kuskikuormalla. Oli sillä traktorikin, mut kovilla pakkasilla mopo oli helpompi käynnistettävä, ja eikä traktorikaan ollu mäen tuiskukinokssissa kovin varma etenijä, ja mopolle oli helpompi lapioda kulkuväylä.

Niin ne on olleet moottoripyörä ja mopo alkuaikoina korvaamattomia kulkupelejä. Tiet on olleet mitä on ja kaksipyöräisellä on päässyt vaikka metsäpolkuja. Tänäpäivänä (anteeksi vaan moottoripyöräilijät) en keksi mitään todellista tarvetta moottoripyöräilyyn.

[Tumppi 865]

Niin ne on olleet moottoripyörä ja mopo alkuaikoina korvaamattomia kulkupelejä.

Naapurin isäntä kävi mettä ja rakennustöissä moottoripyörällä, ja talvikelissä siinä oli varusteena ketjut takarenkaassa ja sukset sivuilla.

[Matsikka]

Vielä 70-luvulla naapurikylän isäntä kuletti välillä kaks tonkkaa reilun kilometrin simson mopolla, ja tie ei ollu nykymittapuulla kovin tieksi luokiteltava, varsinkaan talvikelissä, kun välille osuu melkonen mäki, josta mopo ei useinkaan ominavuin mäenpäälle kivunnut tuolla tonkka ja kuskikuormalla. Oli sillä traktorikin, mut kovilla pakkasilla mopo oli helpompi käynnistettävä, ja eikä traktorikaan ollu mäen tuiskukinokssissa kovin varma etenijä, ja mopolle oli helpompi lapioda kulkuväylä.

Mun serkun työnä kuskasvat kans hinkit mopolla yli kilometrin päähän isoommalle tielle. Zundappi on taloos vieläkin, oikeen työjuhta.

[Aakku]

Vielä 70-luvulla naapurikylän isäntä kuletti välillä kaks tonkkaa reilun kilometrin simson mopolla, ja tie ei ollu nykymittapuulla kovin tieksi luokiteltava, varsinkaan talvikelissä, kun välille osuu melkonen mäki, josta mopo ei useinkaan ominavuin mäenpäälle kivunnut tuolla tonkka ja kuskikuormalla. Oli sillä traktorikin, mut kovilla pakkasilla mopo oli helpompi käynnistettävä, ja eikä traktorikaan ollu mäen tuiskukinokssissa kovin varma etenijä, ja mopolle oli helpompi lapioda kulkuväylä.

Mun serkun työnä kuskasvat kans hinkit mopolla yli kilometrin päähän isoommalle tielle. Zundappi on taloos vieläkin, oikeen työjuhta.

Tää tonkien kuskaus on lähimenneisyyttä. Meillä kuskattiin moottoripyörällä tonkat laiturille. Takaistuimen sivussa oli koukut. Nyt tämä pyörä on entisöitynä ilman koukkuja. BMW R35 -48.

[mauri]

Niin ne on olleet moottoripyörä ja mopo alkuaikoina korvaamattomia kulkupelejä. Tiet on olleet mitä on ja kaksipyöräisellä on päässyt vaikka metsäpolkuja. Tänäpäivänä (anteeksi vaan moottoripyöräilijät) en keksi mitään todellista tarvetta moottoripyöräilyyn.

On myös sähköurakoitsijat käyttäneet moottoripyörää kulkuvälineenä. Sivuvaunullinen Harley Davidson on ollut joillakin -40 -50 luvuilla ajossa, siinä kulki asennustarvikkeitakin ihan mukavasti. Nykyisin pitää samoihin töihin olla ainakin tonniluokan pakettiauto jossa on sitten aina vähintään puolitonnia tavaraa päällä, varmuuden vuoksi tai sitten laiskuuttaan ei viitsitä purkaa ylimääräisiä.
Mutta olen myös hevosvetoisella rekikyydillä asennuskohteeseen mennyt kun ei ollut autolla kuljettavaa tietä perilleasti ollut.

[porhaltaja]

Vielä 80-luvun alussa oli jäähdytetyt tonkat kuletettu muutaman kilometrin päähän isomman tien laitaa, josta maitoauton reitti kulki. Tonkkia varten oli erillinen puusta ja vanerista tehty koppa (vihreäksi jollain kyllästysaineella käsitelty), jonka saranoidun kopan alle tonkat voi jättää sääsuojaan oottamaa maitoautoa. Samoin tyhjät tonkat jäi kopan alle oottamaa noutajaa.

Papalta kerran löytyi vanhoja esitteitä. Siellä oli maitopystysuojan esite. Juuri sellainen vihreä lasikuituinen laatikko. Sen laatikon minäkin olen nähnyt, mutten enää maitoköytössä.

[Tuppisuu]

Vuodesta -67 ollu tilasäiliö, joten siitä lähtien on tankki käyny pihassa vähintään joka toinen päivä pääsääntöisesti. (on muutaman kerran ollu teknisistä syistä 5 lypsykerran maidot..)
Mutta tänä keväänä taitaa tulla loppu sille traditiolle!

[tane II]

Niin ne on olleet moottoripyörä ja mopo alkuaikoina korvaamattomia kulkupelejä. Tiet on olleet mitä on ja kaksipyöräisellä on päässyt vaikka metsäpolkuja. Tänäpäivänä (anteeksi vaan moottoripyöräilijät) en keksi mitään todellista tarvetta moottoripyöräilyyn.

On myös sähköurakoitsijat käyttäneet moottoripyörää kulkuvälineenä. Sivuvaunullinen Harley Davidson on ollut joillakin -40 -50 luvuilla ajossa, siinä kulki asennustarvikkeitakin ihan mukavasti. Nykyisin pitää samoihin töihin olla ainakin tonniluokan pakettiauto jossa on sitten aina vähintään puolitonnia tavaraa päällä, varmuuden vuoksi tai sitten laiskuuttaan ei viitsitä purkaa ylimääräisiä.
Mutta olen myös hevosvetoisella rekikyydillä asennuskohteeseen mennyt kun ei ollut autolla kuljettavaa tietä perilleasti ollut.

Salon kaupungin (tai ehkä silloin kauppalan) vesilaitoksellakin oli sivuvaunullinen Jawa; sivuvaunun kori oli puusta tehty, pelkästään tavarankuljetukseen tarkoitettu kannellinen arkku.

Isä tuollaisen kanssa rakensi, ensimmäinen versio oli sellainen kulmikas laatikko satapiikki MZ:ssä, tämä ES300:n sivuvaunu oli jo vähän hienostuneempi. Tavaraa tälläkin pääasiassa kuljetettiin, vaikka matkustajan kuljetuskin oli mahdollista ja sallittua.

[Juho]

Olihan tämäkin aikaa 60 luvun lopulla. Kotitalossani, eikä lähelläkään, puhelinta ollut niin jouduttiin turvautumaan kyläkeskuksessa olleen kaupan palveluihin.Tyypillisin oli keinosiementäjän tilaus. Äitini kirjoitti paperilapulle jotenkin näin : Alku on tullut härilleen. Ennen koulun alkua kiikutin lapun kauppiaalle ja sitten prosessi eteni. Seminologi Pentti ajoi kuplavolkkarila jonka vänkärin paikalle oli istutettu typpipullo, paikalle, ja teki hommansa.Noinkin saatiin ylituotanto aikaan

Kommentitoin itseäni: Eihän 60 luvulla ainakaan Kainuussa joka talon pihaan ollut edes auratietä. Lumilinko kotitilallen hankittiin joskus 71-72 maissa. Saattoi olla että seminologi joutui nousemaan suksille hommiaan toimittaessa. Kait se laitttoi annokset reppuun ja menoksi.

[Aprikoitselija]

No entäs ne Molotohovin kartiinit. Tuli mieleen, kun tuossa vintin perällä tuli yksi sellainen vastaan.

[Pataässä]

No entäs ne Molotohovin kartiinit. Tuli mieleen, kun tuossa vintin perällä tuli yksi sellainen vastaan.

Uusio tuotannossa jos aurinko häiritsee tai möröt pelottaa. https://www.jotex.fi/verhot/pimennysver ... gJ4qfD_BwE

[korjailija]

No entäs ne Molotohovin kartiinit. Tuli mieleen, kun tuossa vintin perällä tuli yksi sellainen vastaan.

Uusio tuotannossa jos aurinko häiritsee tai möröt pelottaa. https://www.jotex.fi/verhot/pimennysver ... gJ4qfD_BwE

Niitä on vielä vintillä tallessa joitakin. Pari vuotta sitten huonoimpia hävittelin ja silloin ajattelin että eipä taideta näitä enää meikäläisen elinaikana tarvita, mutta tällä hetkellä näyttää siltä että saatoin olla väärässä, toivottavasti en.

[Yrjö]

No entäs ne Molotohovin kartiinit. Tuli mieleen, kun tuossa vintin perällä tuli yksi sellainen vastaan.

Uusio tuotannossa jos aurinko häiritsee tai möröt pelottaa. https://www.jotex.fi/verhot/pimennysver ... gJ4qfD_BwE

Vuorotyöläiselle tuo pimennysverho on mainio apu. Vuorotyössä kun on pakko nukkua myös päivällä.

[ylioyja]

Lannotesäkit oli viiskytkilosia... ja niitä jaksettiin käsitellä.
En mää niitä säkkejä kaipaa, mutta voimat... ne on kadonnu.

Eilen kannoin kuustoistakilosen pellettisäkin kaupasta autoon, ja mietin, että ei se juur, jos ollenkaan, helpompi ollu, kuin viiskytkilonen seitkytluvulla.