Muistatteko aikaa vielä, kun ....

[Ajomies]

Ja jos se lämpöarvo heikkenee, niin jos niitä lapuja on, niin pistää vaan lisää uuniin. Mutta sitten on jo huonompi juttu jos ei ole mistä niitä ottaa.

[EKo]

[Ajomies]

Yksi työkaveri laittoi ilmoituksen lehteen, jossa sanoutui irti poikansa tekemistä ostoksista. Tämä kun oli ostellut isän piikkiin monista paikoista, mm. huoltoasemilta ja vara-osaliikkeistä. Melkoiset summat oli kertynyt "ostoksista".

[Aprikoitselija]

Ja jos se lämpöarvo heikkenee, niin jos niitä lapuja on, niin pistää vaan lisää uuniin. Mutta sitten on jo huonompi juttu jos ei ole mistä niitä ottaa.

Kyllä se heikkenee. Eikä se nollaan asti mene, vaikka heikkeneekin. Ja näinhän sitä menetellään, niin paljon poltetaan ku tarvis on.

Ja lisääntynyt tuhkamääräkin jaksetaan kiikuttaa ulos.

[EKo]

Onko jossain mitattua tietoa puun lämpöarvon laskusta iän myötä?
Olen pitänyt väitettä kaupunkilegendana, mutta olen itsekin arvailulinjoilla ilman varsinaista faktaa.

[Aprikoitselija]

Onko jossain mitattua tietoa puun lämpöarvon laskusta iän myötä?
Olen pitänyt väitettä kaupunkilegendana, mutta olen itsekin arvailulinjoilla ilman varsinaista faktaa.

Empiiristä tietoa ainakin löytyy. Minullekin sitä on jo ehtinyt kertymään. Ei kai sillä suurta merkitystä ole, paitsi jos aikoo ostaa tai myydä vanhoja halkopinoja.

[EKo]

Onko jossain mitattua tietoa puun lämpöarvon laskusta iän myötä?
Olen pitänyt väitettä kaupunkilegendana, mutta olen itsekin arvailulinjoilla ilman varsinaista faktaa.

Empiiristä tietoa ainakin löytyy. Minullekin sitä on jo ehtinyt kertymään. Ei kai sillä suurta merkitystä ole, paitsi jos aikoo ostaa tai myydä vanhoja halkopinoja.

Ei sillä käytännössä ole merkitystä. Ilmiönä kiinnostaa, jos se on todennettu ilmiö.

Perstuntumalla on aika hankala, jollei mahdoton, todentaa. Energiasisällön lasku olisi oletettavasti joitain prosentteja korkeintaan.
Esimerkiksi uunin lämmityksen kautta perstuntumalla muutaman prosentin eron löytäminen on toivotonta vaikkapa vertailemalla perättäisinä päivinä poltettuja uunillisia.
Pesässä poltettava puu pitäisi valikoida tasalaatuisuuden takaamiseksi ja punnittava määrän vakioimiseksi. Sittenkin jää vielä esim. veto-olosuhteiden vaikutus sun muut muuttujat hallitsematta.

[Aprikoitselija]

Onko jossain mitattua tietoa puun lämpöarvon laskusta iän myötä?
Olen pitänyt väitettä kaupunkilegendana, mutta olen itsekin arvailulinjoilla ilman varsinaista faktaa.

Empiiristä tietoa ainakin löytyy. Minullekin sitä on jo ehtinyt kertymään. Ei kai sillä suurta merkitystä ole, paitsi jos aikoo ostaa tai myydä vanhoja halkopinoja.

Ei sillä käytännössä ole merkitystä. Ilmiönä kiinnostaa, jos se on todennettu ilmiö.

Perstuntumalla on aika hankala, jollei mahdoton, todentaa. Energiasisällön lasku olisi oletettavasti joitain prosentteja korkeintaan.
Esimerkiksi uunin lämmityksen kautta perstuntumalla muutaman prosentin eron löytäminen on toivotonta vaikkapa vertailemalla perättäisinä päivinä poltettuja uunillisia.
Pesässä poltettava puu pitäisi valikoida tasalaatuisuuden takaamiseksi ja punnittava määrän vakioimiseksi. Sittenkin jää vielä esim. veto-olosuhteiden vaikutus sun muut muuttujat hallitsematta.

Senku otat ja tutkit.
Jonkinlaista karkeaa arviota voisit ehkä helposti saada, kun seuraat halon painon muutosta vuosittain, tietysti kosteuden pitää olla vakio.

Viimeksi minulle tuli havaintoa, kun polttelin vuosikymmeniä pystyssä ollutta kuivaa kyllästämätöntä sähkötolppaa.

[mauri]

Onko jossain mitattua tietoa puun lämpöarvon laskusta iän myötä?
Olen pitänyt väitettä kaupunkilegendana, mutta olen itsekin arvailulinjoilla ilman varsinaista faktaa.

Joskus ostettiin halvalla (vähintään) ylivuotista koivukuitua, vai oliko seka. Kovin oli kevyen tuntuista eikä paljoakaan pokasahalla pätkittäessä vastaanpannut, pesään sai kyllä laittaa varsin runsaasti että edes kahvivedet sai kiehumaan.
Toinen tapaus, jätin kokeeksi pari metrin pituista, halkaisija n. 30 cm koivupölliä pihalle kuivumaan, toisen kuorin. Kuorittu toimi hakkuupölkkynä pitkään, kuorimaton muuttui muutamassa vuodessa pehmeäksi mössöksi, ei siitä poltettavaksi olisi ollut, en edes yrittänyt.

[Vm -61]

Jos kuivan polttopuun lämpöarvo laskeekin, ei sillä ole käytännön merkitystä jo senkään vuoksi, että kuka sitä "joutuisi" miettimään niin silloinhan hänellä on puuta yli oman tarpeen ja enemmänkin...
Teoriassa toki olisi hauska tietää paljonko "huonompaa" on esim. 10 vuotta vanhat klapit verrattuna viimeksi tehtyihin.

[Aprikoitselija]

Jos kuivan polttopuun lämpöarvo laskeekin, ei sillä ole käytännön merkitystä jo senkään vuoksi, että kuka sitä "joutuisi" miettimään niin silloinhan hänellä on puuta yli oman tarpeen ja enemmänkin...
Teoriassa toki olisi hauska tietää paljonko "huonompaa" on esim. 10 vuotta vanhat klapit verrattuna viimeksi tehtyihin.

Sinullekin edellä kirjoittamani vihje; halko puntariin ja seurantaan.

Lisäys: Aattelin vain tässä itsekseni, että kun mm. https://www.halkoliiteri.com/polttopuui ... gialaskuri kertoo noista arvoista vain puun painoon verraten, niin jotta väittämäni olisi tosi, täytyy sen halon painon sitten myös laskea ajan myötä.

[EKo]

[
Jonkinlaista karkeaa arviota voisit ehkä helposti saada, kun seuraat halon painon muutosta vuosittain, tietysti kosteuden pitää olla vakio.

Sepä se. Puu kuivaa aika monta vuotta, tietysti loppua kohti rauhoittuen. Kosteus on yksi muuttuja. Suoraan vaa’alla ei saa oikein.

[Aprikoitselija]

[
Jonkinlaista karkeaa arviota voisit ehkä helposti saada, kun seuraat halon painon muutosta vuosittain, tietysti kosteuden pitää olla vakio.

Sepä se. Puu kuivaa aika monta vuotta, tietysti loppua kohti rauhoittuen. Kosteus on yksi muuttuja. Suoraan vaa’alla ei saa oikein.

Pitääkö tämäkin vielä sinulle tolokuttaa: Se kosteus voidaan mitata. Ja sitten vain Ojalan tai Elon laskuopilla selvittää, mikä sen vaikutus asiaan on.

Tämä on nyt sitten viimeinen repliikki minulta tähän keskusteluun.

[Ajomies]

Samahan se on kun polttaa eri lajisia puita, niin niissäkin on eroja lämpöarvoissa, vaikka ei sitten painon mukaan ero enää iso olekaan. Niitä kevyempiä vaan joutuu polttamaan isomman "kasan".

[EKo]

Pitääkö tämäkin vielä sinulle tolokuttaa: Se kosteus voidaan mitata. Ja sitten vain Ojalan tai Elon laskuopilla selvittää, mikä sen vaikutus asiaan on.

Tämä on nyt sitten viimeinen repliikki minulta tähän keskusteluun.

No se on hyvä.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että puusta ei voi mitata kosteutta.
Aika harvalla vaan on kosteusmittaria, joten punnitsemalla ei silloin saa oikeaa tulosta.

[Kuuskakkone]

Nykyään ei mittarit montaa markkaa maksa. Tarttiskohan itekki investoida, sais ajettua puusäkit sisään optimivaiheessa

https://www.motonet.fi/fi/tuote/783179/ ... ukQAvD_BwE

[Pataässä]

Nyt mennään metsään niin että kolisee! Mitä puusta voi haihtua sen jälkeen, kun se on kuivunut? Kuivankin puun suhteellinen kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan (vrt. esim. raot lautalattiassa lämmityskauden eli talven aikana). Välimeren maista tuodut antiikkihuonekalut (pöydät ja tuolit) keikkuvat Suomessa talvella (kuivuminen), mutta käyttäytyvät taas normaalisti kesäaikana, jolloin niiden kosteus saavuttaa alkuperäisen normaalitilansa. Tästä on omakohtaista kokemusta.

Hyvin sateelta suojattu kuiva puu säilyy satoja vuosia polttoarvoltaan samanlaisena. Se, miksi tästä ei yleensä väitellä, johtuu siitä, että polttopuuta ei yleensä säilytetä satoja vuosia.

[korsteeni]

^ Pataässän puheenvuoro kuulosti hyvinkin järkeenkäyvältä ja osasta omaakin kokemusta! Itsellä talossa mäntylankkulattiat ja todellakin talvella näkyy paikoitellen rakoja ja kesällä ovat poissa. Samoin ulkomaan mm. akaasiapuuhuonekalut kissahtaa talvella mutta kesällä ok.

Ja itse polttopuista. Itse kärräsin talvella 1994 isoäitini siskoltaan (hesassa asuvalta, jolla oli vielä metsiä täällä kotiseudulla e-p:llä, mutta ei mitään käyttöä puille) ostamia halkoja ja melkoiset määrät olikin koivuhalkoa. Isoäiti tuumasi että oli niin kalliit puut, että niitä poltetaan vain äärimäisessä hädässä, ja ne on nyt olleet tähän talveen asti niillä sijoillaan kuivassa portissa Nyt niitä sitten isoäidin mentyä vuosia takaperin, päätti 94v isoisä että nyt ne puut käytetään, että edes hän ehtii niistä kalliista puista nauttia.

Itsekkin muutaman sylillisen niitä omaan käyttöön ohimennen pienin, enkä kyllä oikein eroa huomaa lämmön tuotoksessa edellistalven koivuklapeihin verrattuna. Kovia ovat ja aavistuksen harmaampia mitä nuo tuoreemmat, mutta saman näköisellä liekillä palaa ja aika samaa tahtia muuttuu tuhkaksi

[MF165SMP]

Onko jossain mitattua tietoa puun lämpöarvon laskusta iän myötä?
Olen pitänyt väitettä kaupunkilegendana, mutta olen itsekin arvailulinjoilla ilman varsinaista faktaa.

Joskus ostettiin halvalla (vähintään) ylivuotista koivukuitua, vai oliko seka. Kovin oli kevyen tuntuista eikä paljoakaan pokasahalla pätkittäessä vastaanpannut, pesään sai kyllä laittaa varsin runsaasti että edes kahvivedet sai kiehumaan.
Toinen tapaus, jätin kokeeksi pari metrin pituista, halkaisija n. 30 cm koivupölliä pihalle kuivumaan, toisen kuorin. Kuorittu toimi hakkuupölkkynä pitkään, kuorimaton muuttui muutamassa vuodessa pehmeäksi mössöksi, ei siitä poltettavaksi olisi ollut, en edes yrittänyt.

No voi hyvänen aika. Aisaamaton tuohipäällinen pyöreä koivu ei kuiva!! Kostea puu lahoaa = muuttuu pehmeäksi mössöksi. Kuiva puu ei lahoa, eli jos liiterisäilytyksessä puunne lahoaa ja menettää polttoarvonsa, niin klapit ei ole kuivia, eivätkä jostain syystä kuiva katon alla (huono ilmanvaihto tai märkä lattia tai...) ja lahoavat. Voihan hirsitalonkin hirren lämpöarvo laskea, kun alimmainen hirsi lahoaa ja toinen vaihtoehto on tupajumi eli hevosmuurahainen joka tekee käytäviä ja hävittää puuainetta. Nekin kyllä vaativat vähän kosteutta menestyäkseen eli kuiva puu ei lahoa eikä sen polttoarvo heikkene! Pataässä kirjoittaa asiaa!

[mauri]

Toinen tapaus, jätin kokeeksi pari metrin pituista, halkaisija n. 30 cm koivupölliä pihalle kuivumaan, toisen kuorin. Kuorittu toimi hakkuupölkkynä pitkään, kuorimaton muuttui muutamassa vuodessa pehmeäksi mössöksi, ei siitä poltettavaksi olisi ollut, en edes yrittänyt.

No voi hyvänen aika. Aisaamaton tuohipäällinen pyöreä koivu ei kuiva!! Kostea puu lahoaa = muuttuu pehmeäksi mössöksi. Kuiva puu ei lahoa, eli jos liiterisäilytyksessä puunne lahoaa ja menettää polttoarvonsa, niin klapit ei ole kuivia, eivätkä jostain syystä kuiva katon alla (huono ilmanvaihto tai märkä lattia tai...) ja lahoavat. Voihan hirsitalonkin hirren lämpöarvo laskea, kun alimmainen hirsi lahoaa ja toinen vaihtoehto on tupajumi eli hevosmuurahainen joka tekee käytäviä ja hävittää puuainetta. Nekin kyllä vaativat vähän kosteutta menestyäkseen eli kuiva puu ei lahoa eikä sen polttoarvo heikkene! Pataässä kirjoittaa asiaa!

Vapaasta tahdostani, uteliaisuuttani, omasta mielestäni ihan järjissäni ollessa tein kokeen jossa halusin selvittää vanhan tiedon koivuntuohen poistamisen tai ainakin aisaamisen/halkaisun tärkeydestä puun säilymisen vuoksi.
Ei siinä ulkopuolisilla mitään voivoteltavaa ole!
Saittehan ihan ilmaiseksi tekin uskonvahvistusta.