Raivaussahan säätäminen ja terän teroitus

[N.B.S.]

Mitenkähän raivaussaha säädetään kohdalleen jotta se ottaa maksimikierrokset(ja tehot) mutta reagoi kaasuun nopeasti mutta myös vääntö on kohdallaan? En ole vielä oikein onnistunut tässä käyttöohjeiden mukaan säätämällä. Myös vinkkejä raivurin terän teräväksi saamiseen otetaan vastaan. Olen jo kokeillut teroittaa sillä tummanharmaalla Husqvarnan teroitustulkilla mutta se teroittaa toisen puolen terän hampaat ylempää kuin toisen puolen. En tajua mistä johtuu koska tulkki on uusi ja pitäisi olla kunnossa ja viilana 5.5 mm viila. Sahani on Stihl FS 280 K. Mitä mieltä olette muuten tuosta sahasta yleensäkin? Kokemusteni mukaan siinä ei oikein enää riitä potku n. 10 cm paksuisiin puihin ja kahvoja ei ole eristetty mitenkään runkoputkesta kumityynyillä(tai jousilla) joten runkoputken tärinä välittyy käsiin turhan voimakkaana varsinkin kun kaasua löysää ja kierrokset putoaa.

[masina]

L- ja H- suutin kiinni varovasti pyörittäen, ja sitten kumpiakin aukaistaan kierros. Tässä on perussäädöt. L- suutinta puöritetään jompaan kumpaan suuntaan niin että tyhjäkäynti on tasaista ja kepeää, säädä tarvittaessa tyhjäk. ruuvista. Kierrossuutinta sitten niin että saha kiertää ja kiihtyy hyvin mutta ei kumminkaan kaasu pohjassa kilju, vaan röpöttää vähän, nelistää.

mutta se teroittaa toisen puolen terän hampaat ylempää kuin toisen puolen.

Viilaa hammas myötäkarvaan. Eli toisen puolen hampaat viilataan toiselta puolen. Katso että ohjain on samalla tavalla aina. 90asteen kulma terään ja viilataan hammas 10-15 asteen kulmaan.

Jos tuossa sahassa ei riitä normaaliin raivaukseen potku, niin sitten et sahaa tarvitsekkaan. Raivurilla pitää sahata niin että sahassa on aina täydet kierrokset kun terä työnnetään puuhun.
Minkä takia edes pitää saada 10cm puut nurin? Sehän alkaa olla jo myyntikelpoisen puun mitoissa ja noin isot roskapuut tehdään polttopuiksi.

[Jarkko]

L- ja H- suutin kiinni varovasti pyörittäen, ja sitten kumpiakin aukaistaan kierros.

Tuo on aika vähän. Yleensä kierros ja yksi neljäsosa, ettei käy liian laihalla. Tyhjäkäynti pitäisi olla lievästi röpöttävää.

Kierrossuutin taas mun tietääkseni ruuvataan niin, että saha ottaa mahdollisimman paljon kierroksia, eli se EI röpötä. Ja sahaahan ei sitten saa huudattaa tarpeettomasti, vaan tuo on vain se säätötapa.

Jos nuo ruuvit on joskus vedetty pohjaan voimalla, ruuveihin on voinut tulla urat, joten tuo oikea säätö hieman poikkeaa.

[Dexta ja 3600]

Potku saa loppuakin jo 5+ senttisten puiden kohdalla. Olen itsekin yrittänyt paksumpia. Aikamoista taiteilua. Ja vahinkoa tulee. Aikaa kuluu tapellessa terää irti.

[masina]

L- ja H- suutin kiinni varovasti pyörittäen, ja sitten kumpiakin aukaistaan kierros.

Tuo on aika vähän. Yleensä kierros ja yksi neljäsosa, ettei käy liian laihalla. Tyhjäkäynti pitäisi olla lievästi röpöttävää.

Yleensä ohjekirja antaa tuon perussäädöksi. Jos ei käy kunnolla niin sitten pyöritetään jompaan kumpaan suuntaan niin että saha käy tyhjäk. kepeästi ja tasaisesti.

Kierrossuutin taas mun tietääkseni ruuvataan niin, että saha ottaa mahdollisimman paljon kierroksia, eli se EI röpötä. Ja sahaahan ei sitten saa huudattaa tarpeettomasti, vaan tuo on vain se säätötapa.

Ei näin. Sahan tulee kyllä ottaa kierroksia mutta kaasu pohjassa sen tulee röpöttää hieman. Ei tietenkään niin että saha ei ota kierroksia, röpöttää ja turisee ja savuttaa kuin saunankiuas märillä haloilla. Silloin on liian rikkaalla.
Jos saha ei röpötä vähääkään vaan kiljuu kaasu pohjassa kuin viimeistä päivää niin silloin on säädöt liian laihalla ja kiinnileikkaamisen uhka leijuu ilmassa.

[Woodsman]

Perussäätö kierros auki molempia. Työkäynti säädetään siitä asennosta missä ottaa eniten kierroksia hiukan aukipäin eli rikkaammalle, vähän röpöttämään. Silloin on myös voimaa koneessa.
Tyhjäkäyntiseosruuvia voi joutua vanhemmissa koneissa aukaisemaan lähes 2 kierrosta ennenkuin vastaa kaasuun oikein. Yleensäkin se on enemmän auki kuin työkäyntiruuvi. Tyhjäkäynti säädetään tyhjäkäynnin säätöruuvista, kaasuvivun stoppariruuvista.
Säätöjä tehdessä koneen pitää olla lämmin ja ilmanputsarin puhdas.

Niin, raivausahalla kuten moottorisahallakin, sahataan kaasu auki. Pintakaasulla ajetaan bensasyöppöjä jenkkiautoja !

[Jarkko]

L- ja H- suutin kiinni varovasti pyörittäen, ja sitten kumpiakin aukaistaan kierros.

Aika outoa. Mä olen eräällä korjaamolla oppinut, että kierros ja neljäsosa, mutta Stihlin moottorisahan käyttöohjekirjassa (mulla on MS250) käsketään tosiaan kääntämään vain 1 kierros.

Käyttöohjekirjassa ei tietenkään neuvota korvakuulolla säätöä lainkaan.

Kierrossuutin taas mun tietääkseni ruuvataan niin, että saha ottaa mahdollisimman paljon kierroksia, eli se EI röpötä. Ja sahaahan ei sitten saa huudattaa tarpeettomasti, vaan tuo on vain se säätötapa.

Ei näin. Sahan tulee kyllä ottaa kierroksia mutta kaasu pohjassa sen tulee röpöttää hieman. Ei tietenkään niin että saha ei ota kierroksia, röpöttää ja turisee ja savuttaa kuin saunankiuas märillä haloilla. Silloin on liian rikkaalla.
Jos saha ei röpötä vähääkään vaan kiljuu kaasu pohjassa kuin viimeistä päivää niin silloin on säädöt liian laihalla ja kiinnileikkaamisen uhka leijuu ilmassa.

Pitäisiköhän uskoa.... Miksiköhän mulle sitten kesätöissä "alan korjaamolla" ollessani käskettiin säätämään toisin? Ja ei niistä yksikään takaisin tullut kiinnileikkautumisen takia. Koneet olivat "meidän omia", ei ulkopuolisten asiakkaiden, joten kaikki koneet huollettiin omalla korjaamolla.

En ole noita hetkeen joutunut ruuvaamaan, mutta kaasu pohjassa en kyllä muista noita koskaan saaneeni röpöttämään. Maksimikierrokset vain jäivät puuttumaan ja kierrosten nousu hidastui ja muutenkin sahat kävivät tukkoisesti, jos säätö oli vähänkin pielessä.

[Woodsman]

Kokeile kaasu auki ja kierrät H-neulaa aukipäin. Kyllä rupee "röpöttään" kun tarpeeksi aukaisee. Tietenkään ei ole järkeä avata sitä liikaa, polttoaineen kulutus kasvaa huomattavasti.

Käytännössä raivaus- ja moottorisahat säädetään korvakuulolla. Vaatii harjaannusta että tietää koska säädöt on suht kohdallaan. Turvallisempaa on aina pitää suuttimia hiukan liikaa auki kuin liian pienellä. Lisääntynyt bensan kulutus on halpa hinta ehjästä moottorista.

[verku]

Ei se korvakuulokaan mitään ratkaise, vaan se miten saha puree puuta ja miten kiihtyy. Sahallahan sahataan, eikä kuunnella että röpöttääkö vai vinkuuko kierroksia. Sahassa on parhaat tehot kun säädöt on kohdallaan. Meisseli taskuun ja sahailun välissä säätelyä siten että puree puuta.

[jiipee]

Kyllä tuollainen pieni kaksitahtimoottori säädetään kuumaksi käytettynä siten, kuten useampi on tässä jo todennut, siis ei huippukierroksille, vaan siitä vähän rikkaalle ja pienemmille kierroksille sen verran, että alkaa pieni röpellys. Jos säätö on tehty oikein, ei kone ota liikaa kierroksia, mutta voimaa on kuitenkin se mitä pitäisikin löytyä, kun kuormitetaan. Röpellys kuuluu vain ilman kuormaa huudatettaessa. Jos esim. moottorisaha röpeltää katkaisusahausta tehdessä, on seos liian rikkaalla ja voima on kateissa.

Kuumaa konetta ilman kuormaa täyskaasulla ryntäyttäen pitäisi röpellyksen alkaa heti kierrosten nostua maksimiin tai ainakin parin sekunnin sisään sen jälkeen. Vein sillä periaatteella säädetyn sahani kerran ilmaiseen sahan säätöön, mutta kahvamittarilla löytyi ihan oikeat sen koneen valmistajan ilmoittamat tehokäynnin maksimikierrokset ilman säätöruuveihin koskemista. Aika hyvin siis se "röpellys", "nelistys", "nelitahtinen käynti" säädön hakemisessa piti paikkansa.

Jos säädetään kuormittamattomat huippukierrokset maksimiin, siis sen röpellyksen yläpuolelle, jolloin kone kiekaisee puhtaasti röpeltämättä, käy kone liian laihalla, pyörii ylikierroksilla ja voitelu ei riitä. Öljy tulee bensan mukana ja jos seos on laihalla, kärsii voitelu. Kovemmilla kierroksilla tarvittaisiin päin vastoin enemmän öljyä kuin pienemmillä kierroksilla. Kaksitahtinen ottaa huippukierrokset ja antaa suurimman tehonsa hieman laihalle säädettynä, mutta sellainen käyttö käy koneen terveyden päälle. Siksi säädetään siitä hieman rikkaammalle ja sopivan määrän merkkinä on mukavasti se helposti havaitava pieni röpellys, mitä kuormittamaton kone alkaa pitämään seoksen ollessa sopiva.

Jos tyhjäkäynniltä täyskaasulle painaminen empii, lienee tyhjäkänti (LO) liian laihalla, eli käännetään vähän aukipäin. Jos meni huonommaksi, otetan kiinnipäin. Jos kiihtyy kaasuttaessa hyvin, mutta sitten tyhjäkäynnille jätettynä alkaa hetken kuluttua kierrokset laskemaan ja tahtoo lopulta kohta sammua, lienee tyhjäkäynti liian rikkaalla, siis LO-ruuvia hieman kiinnipäin, joka samalla yleensä nostaa tyhjäkäyntikierroksia. Jos tyhjäkäyntiä ei tahdo löytyä (sammuu heti), mutta kaasun avaaminen auttaa, varmistetaan LO-ruuvin oikea perussäätö ja jos oli oikein, lisätään tyhjäkäynnin nopeusruuvista vähän läpän aukeamaa. Kun tyhjäkäyntiseos on sopiva, eli ei esiinny empimista kaasuttaessa, eikä kierrokset ala laskemaan tyhjäkäynnillä, niin sitten säädetään tyhjäkäyntikierrokset tyhjäkäynnin kierrosruuvilla sopiviksi.

HI- ja LO-seossäätöruuvit vaikuttavat hieman toisiinsa, eli kannattaa aina kumman tahansa säätämisen jälkeen kokeilla käynti kuntoon sekä kierroksilla että tyhjäkäynnillä. Talvella ostetun bensan käyttö kesällä tai päinvastoin vaatii yleensä pientä kaasuttimen säätämistä. Minun oma saha vaati muutenkin oman säätönsä kesää ja talvea varten. Jos säätöjä ei tahdo millään löytyä, on jossakin yleensä vikaa tai on säädetty väärin. Säätö on helppo homma tehdä metsässä aina tarvittaessa, kun on vaan sopiva ruuvimeisseli mukana. Kombikannun pönttöjen välissä se kulkee viilan kanssa aina mukana.

[Eversti]

Suutinmeisseliä tarvitaan tasan yhden kerran sahan elämässä: sisäänajon jälkeistä perussäätöä tehtäessä. Suuttimien rassaajat eivät viitsi puhdistaa ilmanpuhdistajaa päivittäin tai saha on rikki.
Työkäynnin "röpellys" erottuu parin sekunnin välein ulvonnan välissä särähdyksenä. Työkäyntisuutin on se kauimpana sylinteristä oleva.
Raivaussahan terän teroitusta varten etsitään se poistettava rinnankorkeudelta 10 senttinen puu, joka katkaistaan siitä 1,3 m:n kohdalta hieman vinosti. Tähän vinoon päähän painetaan kaksi kertaa terällä hahlo. Tässä penkissä terän teroitus käy näppärästi.

[Ukko-BB]

Ilmansuodatin pitää olla puhdas kun säädetään ja bensiinin seossuhde/öljynlaatu sahanvalmistajan suosittelema. Tulpaa kannattaa myös uusia usein.

Moottori/raivaussahassa on jokin vika jos pitää "säätöruuvimensseli" hampaiden välissä sahata.

Raivaussahan terään valmistajan suosittelema haritus.

[DB 850]

Nyt kun aiheeseen päästiin. Omassa raivurissa on tuo tyhjäkäynti hukkunut täysin ja sahaa on erittäin vaikea saada käyntiin ja kun se käynnistyy, niin terä pyörii jatkuvasti melko kovilla kierroksilla. Tyhjäkäynnin säätö ei ole auttanut, saha kerkeää sammua terän edelleen pyöriessä. Ja nuo säädöt on aiemmin tehty aivan oikein, sahassa ei minkäänlaisia ongelmia. Kuulin jostain "keskipakoissäätimestä" joka olisi mahdollisesti rikkoontunut..?

[verku]

Jos sahan säädöt ovat metsässä, se on vaikea käynnistettävä. Sekä pyörii kylmänä onnettomasti. Siitäkin tunnistaa liian kireälle säädetyn sahan. Ilmanputsari onkin monesti syynä väärin säädettyyn sahaan. Raivarissakin se likaantuu yllättävän herkästi. Shtileihin on ainakin saatavana paperisuotimia, samanlaisella rakenteella kuin auton ilmansuotimet ja niitä ei tarvitse joka tankilla sutia puhtaaksi, vaan kestävät tehdä muutaman taimikon ja sitten vaihtoon.

[TKH]

Vinkki raivaussahaa ostavalle;kannattaa tarkistaa että sahassa on kunnollinen helposti puhdistetava ilmanpuhdistin,ei vaahtomuovinen joka öljyyntyy hetkessä ja ei hengitä kunnolla sekä lisäksi on toivoton putsattava...Omassa jonseredissä tuollainen oli,onneksi oli sellaista kilpa-auton suodatinsukkaa pätkä josta sai hengittävämmän version.

[vintsake]

Woodsmanin oikea ohje, liian laihalla seoksella ei ole voimaa ja saha voi vaurioitua. Vain luokitukset täyttävä oljy oikeassa suhteessa=
VALMISTAJAN SUOSITUS. SYTYTYSTULPPA ja ILMANPUTSARI.

Perussäätö kierros auki molempia. Työkäynti säädetään siitä asennosta missä ottaa eniten kierroksia hiukan aukipäin eli rikkaammalle, vähän röpöttämään. Silloin on myös voimaa koneessa.
Tyhjäkäyntiseosruuvia voi joutua vanhemmissa koneissa aukaisemaan lähes 2 kierrosta ennenkuin vastaa kaasuun oikein. Yleensäkin se on enemmän auki kuin työkäyntiruuvi. Tyhjäkäynti säädetään tyhjäkäynnin säätöruuvista, kaasuvivun stoppariruuvista.
Säätöjä tehdessä koneen pitää olla lämmin ja ilmanputsarin puhdas.

Niin, raivausahalla kuten moottorisahallakin, sahataan kaasu auki. Pintakaasulla ajetaan bensasyöppöjä jenkkiautoja !

[Jarkko]

Nyt kun aiheeseen päästiin. Omassa raivurissa on tuo tyhjäkäynti hukkunut täysin ja sahaa on erittäin vaikea saada käyntiin ja kun se käynnistyy, niin terä pyörii jatkuvasti melko kovilla kierroksilla. Tyhjäkäynnin säätö ei ole auttanut, saha kerkeää sammua terän edelleen pyöriessä. Ja nuo säädöt on aiemmin tehty aivan oikein, sahassa ei minkäänlaisia ongelmia. Kuulin jostain "keskipakoissäätimestä" joka olisi mahdollisesti rikkoontunut..?

Nuo nopeat kierrokset ja huono käynnistyvyys vähän ihmetyttävät. Voisiko kaasuttimen akselitiiviste vuotaa ylimääräistä ilmaa?

Minkämerkkinen saha sulla on?

Muuta keskipakoon perustuvaa en tiedä noissa olevan, kuin keskipakokytkimen, joka muistuttaa auton jarrukenkiä ja jarrurumpua. Kengät pysyvät pienillä kierroksilla "jarrurummusta" irrallaan jousien avulla, mutta jos jomman kumman kengän jousi on poikki, kengät ottavat rumpuun ja terä pyörii jo pienillä kierroksilla. Tuo "jarrurumpu" on akselilla, joka välittää voiman ketjulle. Helppo korjata.

Tai sitten tuo johtuu vain suurista tyhjäkäyntikierroksista, joka lienee todennäköisempi syy.

[ylioyja]

Nyt kun aiheeseen päästiin. Omassa raivurissa on tuo tyhjäkäynti hukkunut täysin ja sahaa on erittäin vaikea saada käyntiin ja kun se käynnistyy, niin terä pyörii jatkuvasti melko kovilla kierroksilla. Tyhjäkäynnin säätö ei ole auttanut, saha kerkeää sammua terän edelleen pyöriessä. Ja nuo säädöt on aiemmin tehty aivan oikein, sahassa ei minkäänlaisia ongelmia. Kuulin jostain "keskipakoissäätimestä" joka olisi mahdollisesti rikkoontunut..?

olisko tyhjäkäyntisuuttimen kanavassa roskaa?

mää kokeilisin avata L -suutinta vaikka puoli kierrosta kerrallaan lisää (ensiks tarkistat paljonko auki se nyt on, laskemalla kierroksen osat ja kierrokset kun ruuvaat sen KEVYESTI kiinni) ja kattomalla muuttuuko toiminta. Jos ei muutu, putsataan kaasari. niin ja tarkistetaan sen kiinnitys.

senverran kierroslukuun liittyvää säätöä on, ei tosin keskipako, että tehosuuttimen kanava aukeaa imun perusteella, mutta mikähän sille olis voinu tulla ja jos se hölmöilis, nin kai saha sitte sais bensaa paljo, käynnistyis kylmänä hyvin ja savuttais

[MF165Multi]

Raivaussahassa käytän Husqvarnan esisekoitettua bensiiniä pienkoneille, menekki on senverran pientä ja se ei käryä. Aikaisemmin sekoitin itse polttoaineen Huskun omalla öljyllä.

Kun sitten uusi raivaussahani leikkasi kiinni n. 3h käytön jälkeen, joka kyllä korjattiin takuuseen ilmaiseksi, tutkin asiaa ja siirryin esisekoitettuun. -Ei, en koskenut ammattitaitoisen myyjän tekemiin säätöihin. Moottorisahaan sekoitan polttoaineen edelleen itse.

Ennen täyttöä pitää aina ravistaa ja heilutella bensa-astiaa esisekoitetullakin.

Kun sitten laittaa raivaussahan säilytykseen ja aikoo sahata puolenvuoden päästä ongelmitta, niin polttoaineet pois. Nykyiset bensat geeliytyy nopeasti varsinkin pienessä raivurin kaasarissa, eikä tahdo enää alkaa toimimaan kunnolla, vaikka kuinka käyttäisi. Ja aina sitten pitää olla säätämässä suuttimia.

Mitenkähän raivaussaha säädetään kohdalleen jotta se ottaa maksimikierrokset(ja tehot) mutta reagoi kaasuun nopeasti mutta myös vääntö on kohdallaan?

Onko saha uusi vai onko kaasuttajassa maanut bensaa kuukausikaupalla? Jos on, niin ongelma voi olla geeliytynyt bensa kaasarissa.

[jiipee]

Suutinmeisseli hampaissa ei varmaan kukaan viitsi sahata, mutta kyllä nykyisten bensojen heikko säilyvyys aiheuttaa helposti säätötarvetta harvemmin sahaavalle. Eri asia sellaisella, joka käyttää sahaansa paljon, bensa on aina tuoretta ja huoltaa sahansa paremmin kuin satunnainen sahaaja, silloin sahan säätö kerran pitäisi riittää. Vaikka omaa sahaani käytänkin aika usein ja bensa vaihtuu, on se sen verran ronkeli, että parhaaseen iskuun se vaatii pienen hienosäädön kesä- ja talviolosuhteisiin.

Valmiiksi sekoitettu 2T-pienkonebensa auttaa harvemmin sahaavaa - se pysyy tuoreena selvästi pidempään. Pari vuotta vanha pienkonebensa toimii sahassa hyvin, mutta jo puoli vuotta vanha tavallinen saa hakemaan sitä säätömeisseliä.

Puheet pumppubensan geeliytymisestä on ihan totta. Putsasin naapurin 2T-perämoottorin polttoainepuolta pari viikkoa sitten, kun konetta ensi kerran tälle kesää tarvittiin, mutta ei käynnisty. Kiinteä tankki oli tyhjennetty syksyllä, mutta ei käytetty järjestelmää "kuivaksi". Kohokammiossa oli n. ruokalusikallinen jotakin, mikä muistutti lähinnä vähän käytettyä paksumpaa moottoriöljyä. Tankista ei tullut uutta bensaa kaasuttimeen, ei edes letkussa olevaan suodattimeen asti. Vanha bensa oli tukkinut letkun alkupään. Puhallus vastakarvaan tuuppasi jäykän tahnan tankkiin ja avasi tukon.