Viimeisin hankinta MF-165 -70(Kaikenlaista höpinää aiheesta)
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
Ei olla virittelemässä. Laturi siis toimii, kuten yllä lukee ja uusi säädin on tulossa huomenna...
Eli lataus puoli pitäis olla suht reerassa. Sitten muitten sähköjen kimppuun kun on hiukan johdot sekaisin. Mm. vasemman puolen parkit palaa kun on virta päällä ja valoille on laitettu joku keinukytkin. Taitaa olla paras riuhtasta kaikki viritykset ja johdotukset suosiolla veke ja aloittaa puhtaalta pöydältä kytkentäkaavion mukaisesti.
Eli lataus puoli pitäis olla suht reerassa. Sitten muitten sähköjen kimppuun kun on hiukan johdot sekaisin. Mm. vasemman puolen parkit palaa kun on virta päällä ja valoille on laitettu joku keinukytkin. Taitaa olla paras riuhtasta kaikki viritykset ja johdotukset suosiolla veke ja aloittaa puhtaalta pöydältä kytkentäkaavion mukaisesti.
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
Onkos orkkisvilkku taakse punainen ja eteen valkoinen??? Minkäslainen se takaparkin peltirunko on? Joku kehikko siinä lampun ympärillä vai? No ei tässä ihan museovehjettä olla tekemässä, mutta kyllä alkuperäisyys olisi silti kiva säilyttää(vaikka ohjaamon olen kyllä ajatellut asentaa kumityynyjen varaan ja muutenkin sisustaa hiukan modernisoida)Jarkko kirjoitti:Orkkis vilkku löytyy myös IKH:n luettelosta, hieman takaparkin yläpuolelta, etuparkin vieressä koodilla MF 0663. Vai onko tuo orkkis 165:een? 165:sta ei ole listassa, mutta en huomaa muuta eroa omaani, kuin että lasinkiinnitystiivisteet mulla on valkoiset, tuossa mustat.
Mahtaako noita takaparkkien peltirunkoja olla mistään saatavilla? Muutenhan tuossa on koko takaparkki tyrkyllä.
- Matsikka
- Viestit: 16237
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 11:21 pm
- Paikkakunta: Ylistaro
- Viesti:
Vilkku on eteen valkoinen ja taakse punainen. Takaparkin runkoa on hieman vaikea selittää. Lokasuojan alareunassa 45-asteen kulmassa tais olla suorakaiteen muotoinen heijastin/muovijuttu päällä.HooPee kirjoitti:Onkos orkkisvilkku taakse punainen ja eteen valkoinen??? Minkäslainen se takaparkin peltirunko on? Joku kehikko siinä lampun ympärillä vai? No ei tässä ihan museovehjettä olla tekemässä, mutta kyllä alkuperäisyys olisi silti kiva säilyttää(vaikka ohjaamon olen kyllä ajatellut asentaa kumityynyjen varaan ja muutenkin sisustaa hiukan modernisoida)Jarkko kirjoitti:Orkkis vilkku löytyy myös IKH:n luettelosta, hieman takaparkin yläpuolelta, etuparkin vieressä koodilla MF 0663. Vai onko tuo orkkis 165:een? 165:sta ei ole listassa, mutta en huomaa muuta eroa omaani, kuin että lasinkiinnitystiivisteet mulla on valkoiset, tuossa mustat.
Mahtaako noita takaparkkien peltirunkoja olla mistään saatavilla? Muutenhan tuossa on koko takaparkki tyrkyllä.
Mulla on 68-mallinen 165 MP-Ferkku josta olen aatellut tehdä alkuperäisen tyylisen. Ensimmäisenä siitä pitäis ottaa pois itseasentamani Isojoen Konehallin hytti ja laittaa alkuperäiset takalokasuojat kiinni. Mitään entisöintiä en suunnittele, mutta ne asiat mitä kohtuudella sais alkuperäiseksi sille teksisin. Onhan se ollu meillä ihan uudesta asti. Vieläkin muistan sen hienon hajun kun se oli syksyisenä iltapäivällä kuivaajalla kärryjen edessä kun tulin koulusta ja ensimmäisen kerran sain hypätä sen istuimelle. Pitäis ensin ostaa sille korvaaja töihin.
M-F 165 MP -68
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
-
- Viestit: 7344
- Liittynyt: Pe Maalis 03, 2006 11:15 am
- Paikkakunta: Lounainen Suomi
- Viesti:
Ei se tasavirtalaturin rele ole monimutkainen. Jos omistaa yleismittarin, ni sen avulla kattelee, että mihin se jännite nousee. Toisaalta, rele ei maksa paljoo. Laturin voipi avata ja laittaa uudet hiilet ja hihnapyörän puoleisen laakerin. Ylensä kokolaturia ei tarvi vaihtaa. Akkua en menis vaihtamaan vielä tai tietty joo, jos se on kovin vanha. Mulla on vasta 7 vuotta vanha ja vieläkin pelaa.
Mutta, jos koneen ai tarvi olla täysin alkuperäinen, ni laita siihen vaihtovirtalaturi, ni pääset sähkömurheista. Tasavirtalaturista kun tulee niin vähän virtaa, että työvaloilla ja talvistarttauksilla virta loppuu akusta joka tapauksessa. Ferguun saa semmosen virtalukonkin, jossa niin sanottu virta-asento, joka pitää olla sillon, kun vaihtovirtalaturi asennettu.
Niin ja jarruissa oli kans häikkää, niinkö? Jos Fergu ei S-mallia, ni siinä kuivat levujarrut taka-kaselikotelon sisässä. Tyypillisesti jarrujen säätö ei vanhemmiten auta, sillä paikat on ruostetta ja levyistä irronnutta moskaa täynnä ja ne levittimet ei toimi. Joskus levitin niin ruosteinen, että uusittava. Myös akselikoteloon tulee jossain vaiheessa olkapäätä, johon levitin nojaa ja se aiheuttaa takertelua. Jos oikein kunnolla homma tehdään, ni siihen hitsataan täyttö. Pienessä käytössä kuitenkin riittää, kun uusii levyjen kitkapinnat ja herkistelee ne levittimet. Vähän painavia osia joutuu käsittelemään, kun koko banjo pitää ottaa pois peräkopasta. Samalla voi katella niitä stefoja sinne koppaan, ettei peräöljy tule sinne jarrun suuntaan.
Mutta, jos koneen ai tarvi olla täysin alkuperäinen, ni laita siihen vaihtovirtalaturi, ni pääset sähkömurheista. Tasavirtalaturista kun tulee niin vähän virtaa, että työvaloilla ja talvistarttauksilla virta loppuu akusta joka tapauksessa. Ferguun saa semmosen virtalukonkin, jossa niin sanottu virta-asento, joka pitää olla sillon, kun vaihtovirtalaturi asennettu.
Niin ja jarruissa oli kans häikkää, niinkö? Jos Fergu ei S-mallia, ni siinä kuivat levujarrut taka-kaselikotelon sisässä. Tyypillisesti jarrujen säätö ei vanhemmiten auta, sillä paikat on ruostetta ja levyistä irronnutta moskaa täynnä ja ne levittimet ei toimi. Joskus levitin niin ruosteinen, että uusittava. Myös akselikoteloon tulee jossain vaiheessa olkapäätä, johon levitin nojaa ja se aiheuttaa takertelua. Jos oikein kunnolla homma tehdään, ni siihen hitsataan täyttö. Pienessä käytössä kuitenkin riittää, kun uusii levyjen kitkapinnat ja herkistelee ne levittimet. Vähän painavia osia joutuu käsittelemään, kun koko banjo pitää ottaa pois peräkopasta. Samalla voi katella niitä stefoja sinne koppaan, ettei peräöljy tule sinne jarrun suuntaan.
Ei oo riemulla rajaa, ku Ferguilla ajaa
-
- Viestit: 361
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 8:41 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
Kyllä juttu on niin, että minä haluan sen latauksen toimimaan heti kunnolla ja oikein. Voihan sisäkumiakin paikata vaikka kuinkamonta kertaa, mutta fiksu ymmärtää sen myös 40 vuoden jälkeen vaihtaa uuteen. Täytyy vanhaa Nasua hiukan hemmotella
Oikeesti en mää osaa sitä säätää, enkä viitti opetella, kun on hiukan kaikkea muuta juttua tässä nyt. Onneks löytyy vielä näitä, jotka veistää uudet palloniveletkin puusta, kun ei oo varaa uusia ostaa
Oikeesti en mää osaa sitä säätää, enkä viitti opetella, kun on hiukan kaikkea muuta juttua tässä nyt. Onneks löytyy vielä näitä, jotka veistää uudet palloniveletkin puusta, kun ei oo varaa uusia ostaa
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
No nyt lataa Uuusi säädin vaan vanhan tilalle, niin akulle rupesi tulemaan 13V tyhjäkäynnilä ja kierroksilla 13.8V. Eikös toi oo ihan hyvä notuli?
Olkatapin heloja ja painelaakeria vaihtaessani hokasin, että oli se varsinainen olka-akselikin hiukan kulahtanut. Että kaikkea klappia en sitten vielä pois saanutkaan. Huomenna olis tarkoitus vaihtaa ne apusimpukan helat ja toiselle puolelle se olka-akseliin helat.
Öljyt varmaan olis kans syytä vaihtaa ja sitten täytyykin ruveta klapihommiin välillä, ettei emäntä luule, että "uutta" traktoria vaan korjataan kokoajan
Nyt vattallinen kaljaa ja aamulla pirteenä savotoimaan
Olkatapin heloja ja painelaakeria vaihtaessani hokasin, että oli se varsinainen olka-akselikin hiukan kulahtanut. Että kaikkea klappia en sitten vielä pois saanutkaan. Huomenna olis tarkoitus vaihtaa ne apusimpukan helat ja toiselle puolelle se olka-akseliin helat.
Öljyt varmaan olis kans syytä vaihtaa ja sitten täytyykin ruveta klapihommiin välillä, ettei emäntä luule, että "uutta" traktoria vaan korjataan kokoajan
Nyt vattallinen kaljaa ja aamulla pirteenä savotoimaan
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
Huh! Viikonlopusta selvitty takaisin sorvin ääreen ja lisä kysymystä puukkaa.
Eli saakos niitä nostovarsia säädettyä jotenkin? Meinaan kun ala-asennossa vetovarret jäävät vielä turhan korkealla ja esin trukkipiikkien kanssa työskentely on hieman hankalaa, ainakin epätasaisessa maastossa. Toisella puolellahan on se kaltevuuden säätö, joten se ei ole ongelma, mutta mitenkäs tuo toinen puoli, onnistuuko säätö muuten kuin leikkaa liimaa menetelmällä?
Eli saakos niitä nostovarsia säädettyä jotenkin? Meinaan kun ala-asennossa vetovarret jäävät vielä turhan korkealla ja esin trukkipiikkien kanssa työskentely on hieman hankalaa, ainakin epätasaisessa maastossa. Toisella puolellahan on se kaltevuuden säätö, joten se ei ole ongelma, mutta mitenkäs tuo toinen puoli, onnistuuko säätö muuten kuin leikkaa liimaa menetelmällä?
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
Onhan siinä säätö. Kun irrotat nostovarren, sitä pyörittämällä pitäisi säädön muuttua. Jos vaihdat nostovarren kiinnityspaikkaa vetovarressa, silläkin tavalla voit vaikuttaa, mutta se vaikuttaa myös nostovoimaan, koska vipusuhde muuttuu.
Majorissa taitaa olla nostovarressa säätö, jolla säätöä voi muuttaa n. 5 sentin välein, mutta ferkusta se taitaa puuttua.
Majorissa taitaa olla nostovarressa säätö, jolla säätöä voi muuttaa n. 5 sentin välein, mutta ferkusta se taitaa puuttua.
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
Ai siinä on kierteet Mää kun olin katsovinani, että olis hitsattua rakennetta, mutta saatto olla maalia vanhojen vaseliinien päällä. No sehän helppais kummasti. Kiitoksia Jarkolle tiedosta.
Mikäs muuten on se "rapina" joka kuuluu, kun nostolaitteet rasittuu liikaa? Kuuluu jostain penkin alta.
Jarrutkin sain pelaamaan ja ottamaan tasaisesti kiinni ihan säädöllä
Kopinkin jo nappasin pois. Täytyy antaa pieni puhallus ja heppailla hiukan lokareita kasaan.
Mikäs muuten on se "rapina" joka kuuluu, kun nostolaitteet rasittuu liikaa? Kuuluu jostain penkin alta.
Jarrutkin sain pelaamaan ja ottamaan tasaisesti kiinni ihan säädöllä
Kopinkin jo nappasin pois. Täytyy antaa pieni puhallus ja heppailla hiukan lokareita kasaan.
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
Varoventtiili siellä päästelee öljyä läpi liian suuren kuorman takia. Sama tilanne, jos nostat nostovarret liian ylös. Ei terveellistä pidemmän päälle, koska öljy alkaa lämpenemään.HooPee kirjoitti:Mikäs muuten on se "rapina" joka kuuluu, kun nostolaitteet rasittuu liikaa? Kuuluu jostain penkin alta.
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
Varmaankin saa säädettyä, mutta itse en ole sitä säätänyt. Mulla on ollut sama ongelma, että ei meinaa jaksaa nostaa riittävästi. Nykyisin tosin käyttö on niin kevyttä, että sitä enää sattuu harvoin.
Uteliaisuuttaan voisi kyllä joskus hankkia mittarin ja kokeilla millä paineella venttiili alkaa naputtaa. Sen voinee laittaa pikaliittimellä vaikka kippiletkun liittimeen.
2,5 metrin nostolaite-Simulta täysillä säiliöillä ei nouse ylös. No, ko. kylvinkone on myyty jo eteenpäin, joten se siitä.
Uteliaisuuttaan voisi kyllä joskus hankkia mittarin ja kokeilla millä paineella venttiili alkaa naputtaa. Sen voinee laittaa pikaliittimellä vaikka kippiletkun liittimeen.
2,5 metrin nostolaite-Simulta täysillä säiliöillä ei nouse ylös. No, ko. kylvinkone on myyty jo eteenpäin, joten se siitä.
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
Hetkellinen(?) apu tuohon naputukseen saadaan sillä, että nostetaan kuorma hieman halutun korkeuden yläpuolelle. Sitten korkeudensäätövivulla lasketaan kuormaa alaspäin sen verran, kuin halutaan.
Mietin tässä, että olenko koskaan saanut 165:n painotonta keulaa ylös. Enpähän muista. Onkohan mulla aina ollut painot nokalla, kun olen jotain painavampaa nostanut....
Jos kuorma on "siinä rajoilla", että nouseeko keula ylös, niin kyllähän se ajokautta antaa, kun on painoja nokalla.
Käytän etupainoja nykyään vain takakuormaajan kanssa. Kun kuormaajan puomin oikaisee ja kauha on täynnä esim. hiekkaa, keula irtoaa maasta. Ylämäkeenkin on vaikea ajaa kauha täynnä, kun koko ajan keulii.
Kylvinkoneen kanssa käytettiin puulaatikkoa, jossa oli pari säkkiä apulantaa. Etupainoja ei meillä silloin vielä ollut.
Mietin tässä, että olenko koskaan saanut 165:n painotonta keulaa ylös. Enpähän muista. Onkohan mulla aina ollut painot nokalla, kun olen jotain painavampaa nostanut....
Jos kuorma on "siinä rajoilla", että nouseeko keula ylös, niin kyllähän se ajokautta antaa, kun on painoja nokalla.
Käytän etupainoja nykyään vain takakuormaajan kanssa. Kun kuormaajan puomin oikaisee ja kauha on täynnä esim. hiekkaa, keula irtoaa maasta. Ylämäkeenkin on vaikea ajaa kauha täynnä, kun koko ajan keulii.
Kylvinkoneen kanssa käytettiin puulaatikkoa, jossa oli pari säkkiä apulantaa. Etupainoja ei meillä silloin vielä ollut.
-
- Viestit: 7344
- Liittynyt: Pe Maalis 03, 2006 11:15 am
- Paikkakunta: Lounainen Suomi
- Viesti:
Varoventtiili ei pidä naputusta: se vain suhisee, kun kuormat ylittyy. Sitä ei voi säätää ja on pumpun perässä kierteellä kiinni oleva elementti. Löytyy oikeanpuoleisen sivuluukun takaa, jos tarvis kurkistella tai peräti vaihtaa. Yleensä pitkäikäinen kapine kuitenkin.
Se naputus tulee pumpusta itsestään ja on aika yleinen Fergussa. Siihen on haettu monta syytä tälläkin palstalla aikasemmin. Yksi syy voi olla se, että se pumppu on kahdella tapilla kiinni peräkotelossa ja niissä pikkasen väljää, jolloin kolketta syntyy. Ne tapit muuten saa irti ulkopuolelta, kun ovat kahdella pultilla olevassa laipassa siinä peräkopan kyljessä kiinni. Yksi kummallakin puolella trattoria. Toinen syy voi olla se, että pumpun kampikoneistossa väljyyttä. Se pumppu kun on boxerimoottorin näköinen nelimäntäinen systeemi. Siinä on messingistä tehdyt kiertokangen virkaa tekevät palikat, joissa laakerireikä ja kylet kuluu aijan saatossa. Vika ei sinällään paha, jos se kuuluu ainoastaan kovasti kuormitettuna. Ei kannata avata, jos muuten pumpussa ytyä.
Se naputus tulee pumpusta itsestään ja on aika yleinen Fergussa. Siihen on haettu monta syytä tälläkin palstalla aikasemmin. Yksi syy voi olla se, että se pumppu on kahdella tapilla kiinni peräkotelossa ja niissä pikkasen väljää, jolloin kolketta syntyy. Ne tapit muuten saa irti ulkopuolelta, kun ovat kahdella pultilla olevassa laipassa siinä peräkopan kyljessä kiinni. Yksi kummallakin puolella trattoria. Toinen syy voi olla se, että pumpun kampikoneistossa väljyyttä. Se pumppu kun on boxerimoottorin näköinen nelimäntäinen systeemi. Siinä on messingistä tehdyt kiertokangen virkaa tekevät palikat, joissa laakerireikä ja kylet kuluu aijan saatossa. Vika ei sinällään paha, jos se kuuluu ainoastaan kovasti kuormitettuna. Ei kannata avata, jos muuten pumpussa ytyä.
Ei oo riemulla rajaa, ku Ferguilla ajaa
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
-
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ke Tammi 04, 2006 1:39 pm
- Viesti:
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot], Semrush [Bot] ja 21 vierailijaa