Kipinä keskimoottori..

[patskula]

Muistin, että minulla pitäisi olla jossain tuollainen, ja löytyihän se. Ostin sen noin 35 vuotta sitten tarkoituksena laittaa se veneeseeni. Laittamati jäi ja venekkin upposi myöhemmin. ..
Katselin vanhoja masinistiviestejä aiheesta, mutta enpä löytänyt..

Nyt kysynkin, että onko miten harvinainen..(arvokas)? Entäs valmistusvuosi.
Tyyppikilvestä näkyy hyvin moottorin numerot, mutta ei kerro minulle mitään.
Tuo magneetto ei liene alkuperäinen. Pakoputkisto löytyi myös.
Kone ei ole jumissa. Olen ruiskauttanut männän päälle öljyä noin 10 vuoden välein.

http://www.aijaa.com/v.php?i=5978350.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=5978364.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=5978378.jpg

[reppu ja]

Aikoinaan 80-luvulla löysin pajukosta Laukaan Leppäveden rantamilta kymmenkunta vuotta tai enemmänkin siellä maanneen ankarasti kaaritetun veneen. Vene ei ollut oikeastaan lainkaan lahonut vaikka ensinäkemältä siltä näyttikin. Tervarivettä halkeamiin ja pariin lautaan vaneria päälle kuparinauloilla niin jo alkoi kellua. Kävi ilmi, että paatti oli aikoinaan palvellut maitotonkkien kuljetusveneenä saaresta maihin siksi niin luja kaaritus.

Veneeseen löytyi vielä alkuperäinen moottorikin, joka oli 5,7 heppainen Kipinä, Helinin tekeleitä myös. Jostakin onnistuin löytämään ko. moottoriin puuttuvat kärjet ja kone kiinni ja vesille. Ajelin veneellä monena kesänä, paras tapaus oli, kun läheisen mansikkatilan lossi oli joutunut tuuliajolle konevian takia. Satuin Kipinä-veneen kanssa paikalle ja työnsin lossin kuormineen saaren rantaan ja palkaksi sain mansikoita.

Kysymykseesi en oikeastaan osaa senkummemmin ottaa kantaa. yleisyyteen tai arvoon. Toki sillä on ainakin kultturihistoriallista arvoa. Omani oli tehty viisikymmentä luvulla.

Semmoinen mukava pätpätys siitä kuului ja melkoisen kauas.

[Konepajamies]

Mulla on tässä nokan alla Kyösti Helinin Kipinä-historiikki. Olen jo kahdesti kirjoittanut pitkän jutun Kipinästä,mutta yhteys katkeaa vähän väliä ja sinne häipyy minun sepustukset.

Jospa kerkiän sanoa että kirjan kuviin kun vertaa ,niin Patskulan Kipinä on -20 luvun tuotantoa. Siinä on ollut jo magneetto.Aikaisemmissa Kuopion Osuuskonepajan tekemissä on ollut kipinäinduktori.

Helinit ovat olleet alusta alkaen (n. 1910) mukana Kipinän teossa. Mutta Edvard Helin nuorempi ,joka oli sorvarina VR:n konepajalla aloitti Kipinöiden valmistuksen valuista jotka oli jääneet kun Kuopion Konepaja Oy ja Kuko Oy lopetti toiminnan sodan edellä.
Helinin Konepaja toimi omakotitalon kellaritiloissa. Edvardin pojat Erik,Kyösti ja muut jatkoivat toimintaa .Moottoreita valmistettiin 1980-luvun alkuun. Loppupään malleissa käytettiin Jawa Sportin kampiakselia,kk ja mäntää.
Helinin Konepaja toimii edelleen Kuopiossa. Korjaa potkureita,valmistaa hammaspyöriä jne.

[Konepajamies]

KIPINÄ:ksi on kutsuttu myös muiden konepajojen tekemiä samankaltaisia moottoreita. Mm. Tuovilanlahden Konepaja Oy Maaningalla, Aatalan Konepaja Oy ja Urheilu-Konepaja Kuopiossa.
Myös Tampereella moni konepaja teki ns.Kipinä-mallia.Turussa Victor Forselius ym.

Kuopiossa on olut näiden varsinaisten Kipinän valmistajien( Kuopion Osuus-Konepaja,Kuopion Konepaja Oy,Kuko Oy Helinin Konepaja) lisäksi monta muuta moottorintekijää.
Aatalan Konepaja,Urheilu-Konepaja,E.Kekäläisen Moottoritehdas,Mali&Lipponen,Erkki Elo,Parviainen. Sekä VR:n ja Saastamoisen konepajoilla ja Kuopion ammattikoululla on tehty moottoreita.

Mali&Lipponen typisti auton moottoreita 1 ja 2- pyttyisiksi. Niitä sanottiin Heikinpääksi . Henry Fordin mukaan.

Lähde: K.Helin Kipinä

[Rippe]

KIPINÄ:ksi on kutsuttu myös muiden konepajojen tekemiä samankaltaisia moottoreita. Mm. Tuovilanlahden Konepaja Oy Maaningalla, Aatalan Konepaja Oy ja Urheilu-Konepaja Kuopiossa.
Myös Tampereella moni konepaja teki ns.Kipinä-mallia.Turussa Victor Forselius ym.

Kuopiossa on olut näiden varsinaisten Kipinän valmistajien( Kuopion Osuus-Konepaja,Kuopion Konepaja Oy,Kuko Oy Helinin Konepaja) lisäksi monta muuta moottorintekijää.
Aatalan Konepaja,Urheilu-Konepaja,E.Kekäläisen Moottoritehdas,Mali&Lipponen,Erkki Elo,Parviainen. Sekä VR:n ja Saastamoisen konepajoilla ja Kuopion ammattikoululla on tehty moottoreita.

Mali&Lipponen typisti auton moottoreita 1 ja 2- pyttyisiksi. Niitä sanottiin Heikinpääksi . Henry Fordin mukaan.

Lähde: K.Helin Kipinä

Konepajamies puhuu aivan totta, mutta pienenä tarkennuksena sanoisin, että Heikinpääksi kutsuttiin vain Fordin koneesta tehtyä yksipyttyistä moottoria. Kaksipyttyinen oli Fordin puolikas.

Ei nämä Kipinät niin mahdottoman harvinaisia ole vieläkään. Näyttäisi siltä että Patskulan Kipinä on kumminkin uudempi kuin 20-lukuinen. Näyttäisi että kysymyksessä on kuulalaakeroitu ns. toisen sukupolven Kipinä. Mikäli nyt kuvien parusteella näin oikein kun vähän tökki tuo linkkien aukeneminen minulla. En millään jaksa muistaa ulkoa milloin alettiin tehdä tätä kuulalaakeroidulla kampiakselilla olevaa mallia, mutta Konepajamieshän voi katsoa opuksestaan ajankohdan? Minä kun en vielä ole saanut ostettua kirjaa itselleni, vaikka haussa onkin.

Puolenkymmentä erilaista Kipinää on omistuksessani. Näillä vanhoilla Kipinöillä kun ajaa niin näkyy monta rantaa, koska Kipinät olivat alkujaan täysin tasapainottamattomia. Uudemmat vauhtipyörämagneetolliset Kipinät olivat jo sitten paljon paremmin tasapainoitettuja ja nopeakäyntisiä.

Kirjassahan on mukava kertomus, kuinka miehet olivat laskemassa pitkääsiimaa Kallavedellä pystykorva koira mukanaan. Siinä Kipinä putkutti pienillä kierroksilla ja kuinkas ollakaan koiran kippurainen häntä tattui suojaamattomaan potkuriakseliin, sillä seurauksella, että kun häntä saatiin irroitettua siitä tulikin suora!

Patskula, jos laitat Kipinän käyntiin niin muista, että ilman kuormaa moottori karkaa erittäin helposti ylikierroksille! Kun on kysymyksessä tasapainoittamaton moottori se lentää leluiksi helposti!!! Tuo sinunkin moottori on ollut suoralla vedolla potkuriakseliin jyrkkänousuisen potkurin kanssa niin oikea käyntinopeus on vai muutamia satoja kierroksia. Kuormittamaton "kukkopillikaasuttimella" varustettu moottori ryntää arvaamattoman helposti! Ole varovainen jos käynnistät sen!

[Nuhvelentin Veli]

Sotkenpa mieki lusikkani tähän soppaan...

Meillä on tallessa vanha Kipinän mallinen n. 2,5hv moottoriaihio, joka on ainakin jossakin elämänsä vaiheessa toiminut paikallismoottorinakin.

Kaasutin on juuri tuommoinen kukkopillin näköinen viritys ja vauhtipyörässä on narukäynnistysmahdollisuus.
Ainoana ulkoisena poikkeuksena vastaavankokoiseen Helinin kipinään on ryyppymaljan puute sylinterin päältä.
Etulämmitin on värkätty ovelasti sylinterin kokoisen pakoputken ympärille ja lämmitetty ilma tulee kaasuttimelle taipuisaa panssariputkea pitkin, putkessa on ohivirtausventtiili, aivan kuin joissakin oikeissakin maamoottoreissa.
Koneessa on Boschin hevosenkenkämagneetto (samanlainen kuin esim. 3-3,5Hv Olympiassa), joka saa voimansa vinohammaspyörillä (messinki/fiiberi) suoraan kampiakselilta. Laakereina palvelevat tavalliset messinki/laakerimetalli-liukulaakerit. Eli siis peruskauraa tähän asti...

Mutta mutta, sitten seuraa hankalampi vaihe... Kone on valmistettu Kemissä 1950-luvun alkupuolella.
Joku paikallinen toimija (jonka nimeä en nyt muista) rakensi pienen sarjan näitä koneita. Valuosat on valettu kuulopuheiden mukaan edesmenneellä Puron valimolla ja koneistustyöt on tehty Kemin silloisella ammattikoululla.
Ostettuja osia on ainoastaan vesipumppu ja magneetto, muuten osat ovat paikallista piensarjatuotantoa.

Henkilö, jolta nämä tiedot sain, meinasi, että niitä tehtiin samalla kertaa useampikin (20-30kpl?)
Olisi mukava tietää lisää näistä Kemiläisistä "Kipinöistä" ja tämänhetkinen tilanne, että montako on vielä tallessa.

Koneeni ei ole käyntikunnossa, mutta pyörii kyllä ja puristuksetkin tuntuvat olevan tallessa. Ehkäpä sekin vielä joskus päpättää.

[Venemies]

Nyt ei voi kuin ähkäistä että lätkivätpä masinistit mielenkiintoista tarinaa tiskiin! Kun innostuisitte Virestä yhtä kovasti.
Mutta Kipinällä taisi juuret olla syvemmllä kansan keskuudessa.
Vire ei ehtinyt oikein mukaan "buumiin" kun perätuupparit alkoivat enemmän ja enemmän ottaa koneairon paikkaa. Eikä Vire ei ollut samalla tapaa kiitollinen kohde kotirakentajalle kuin "klassisen yksinkertainen"Kipinä
Ei ole vielä minullakaan kipunakirjaa hyllyssä, mutta se puute korjaantuu pian.

[Konepajamies]

Joo! Kyllä Rippe oot oikeassa! Kyllä Patskulan moottori on kuulalaakeroitu. Sen näkee siitä että kampiakselin laakeripesien ulkomitat ovat isommat verrattuna liukulaakerikoneeseen.
Kirjassa sanotaan että 2,5 ja 4 hv liukulaakerikoneita tehtiin vuosina 1920-25 . Sen jälkeen tehtiin kuulalaakeroituja koneita. 1927-28 alettiin valmistamaan 2- sylinterista kipinää ,joka perustui 4 hv koneen osiin.Paitsi että sylinterit olivat irralliset.
2,5 hv:n Kipinässä on 250 mm vauhtipyörä ja 4 hv:n 300mm.

Se mulle ja monelle muullekin uutta että Kemissäkin on tehty Kipinä-mallia.
Koska asia ei ole vielä monen sukupolven takainen ,löytyy varmasti tietokin.
Teillähän on siellä vireä seura asiaa hoitamaan.

Tekiköhän Ulenin Konepaja koskaan moottoreita? Ainakin korjasivat merimoottoreita mm.

[Rippe]

Nyt ei voi kuin ähkäistä että lätkivätpä masinistit mielenkiintoista tarinaa tiskiin! Kun innostuisitte Virestä yhtä kovasti.
Mutta Kipinällä taisi juuret olla syvemmllä kansan keskuudessa.
Vire ei ehtinyt oikein mukaan "buumiin" kun perätuupparit alkoivat enemmän ja enemmän ottaa koneairon paikkaa. Eikä Vire ei ollut samalla tapaa kiitollinen kohde kotirakentajalle kuin "klassisen yksinkertainen"Kipinä
Ei ole vielä minullakaan kipunakirjaa hyllyssä, mutta se puute korjaantuu pian.

Mistäs Venemies meinasit saada kirjan? Jos on tiedossa useampia, niin maksaisin kyllä käypäisen hinnan?

Vireitäkin minulla on ainakin neljä moottoria ja niitä on varsin helppo löytää vieläkin. Kipinä on siinä mielessä lähempänä sydäntä, että se on osa meitin kotiseudun historiaa ja sen syntyjuuret ovat täällä Savossa.

Jotenkin tuntuu, että Virettä ei täällä ainakaan pidetty mitenkään erityisen luotettavana moottorina, vaikka ehkä suurimmat viat löytyivätkin käyttäjäpuolelta? Itse ajelin yhdellä Vireistäni pari kesää sitten, eikä se minusta yhtään hullumpi sen ajan moottori ollut. Kova ääninen kylläkin. Vire on myös kaksitahtisena moottorina melko tarkka pakoputkistostaan. Liian pitkä ja ahdas putki sotkee moottorin hengityksen joka näkyy tehottomuutena ja käyntivaikeuksina. Sama pätee varmasti muihinkin kaksitahtisiin venemoottoreihin. Hyvänä puolena Vireestä voi sanoa, että se on melko hyvin tasapainoitettu eikä kovin älyttömästi täristä. Samoin uudemmat vauhtipyörämagneetolliset Kipinät olivat jo ihan siedettäviä ajettavia tärinän suhteen.

[Änkyrä]

..

[Venemies]

Mistäs Venemies meinasit saada kirjan? Jos on tiedossa useampia, niin maksaisin kyllä käypäisen hinnan?

Kun tietäis niin sanois. Toisaalta en ole vielä ilman kirjaa jäänyt vaikka jos on tiukalle vetänyt. K.I. Karttusen Saimaan höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistorian ja jonkun muunkin kirjan olen lainannut kirjastosta ja kopioinut. Älä kerro kelleen kun taitaa olla vähän luvatonta. Mutta jos saat ostospaikan tietoosi niin kehtaisitko panna kertoen.

[Konepajamies]

Yritin olla avuksi ja kollasin läpi kaikki nettikauppaa tekevät antikvariaatit,vaan eipä löytynyt Kipinää!
Itse olen ostanut kirjoja esim. Antikka.net ja Antikvaarinen Kirjakauppa Johanneksesta. Jonnekkin noihin voisi jättää puutelistalle Kipinä-kirjan.

Kipinä-historiikin on painanut Juankosken Kirjapaino Oy vuonna 2004.
Eihän niitä siellä tietystikkään ole myynnissä. Itse K. Helin kirjaa markkinoi.
Oiskohan lisäpainoksen aika!

[Manuel]

Siinä kipinässä johon joskus tein tuttavuutta oli muistaakseni magneetto ja vesipumppu ketjuvedolla, luokkaa polkupyöränketju.

[Rippe]

Oiskohan lisäpainoksen aika!

Venemiehelle voin kyllä vinkata jos kirjaa löytyy jostain.

Kylläpä taitaisi olla aika lisäpainokselle, vaan jos en väärin muista taisi kirjan kirjoittaja joskus mainita ettei lisäpainosta ole tulossa. Uskoisin kumminkin kirjan tekevän kauppansa harrastajien keskuudessa jos sitä jostain saisi?

Konepajamiehelle kiitokset taustatyöstä! Hieno homma, että kaverin puolesta tehdään ihan pyyteetöntä työtä. Esimerkillistä toimintaa!

[Piikkipyörä]

Mulla on vaha kipinä liukulaakereilla ja rasvakupeilla tehoa en tiedä mutta kilvessä syl:mitat 67*66 ja sarjanumero on 320 valmistaja Kuopion Konepaja, olen sitä käytellyt silloin tällöin kaasutin on kyllä tarkka säädöistään mutta kun käyttää rikkaalla niin ei karkaa ylikerroksille papattaa ihan rauhallisesti

[patskula]

Mulla on vaha kipinä liukulaakereilla ja rasvakupeilla tehoa en tiedä mutta kilvessä syl:mitat 67*66 ja sarjanumero on 320 valmistaja Kuopion Konepaja, olen sitä käytellyt silloin tällöin kaasutin on kyllä tarkka säädöistään mutta kun käyttää rikkaalla niin ei karkaa ylikerroksille papattaa ihan rauhallisesti

Tuo sinun Kipinäsi on ilmanmuuta vanhempi, elikkä sieltä 20- luvulta, kuten arvon kolleegat tuossa aiemmin ennusti. Tuo sarjanumerokin kertoo. Ilmeisesti sinulla on tuo 2,5 hp Kipinä. Onko vauhtipyötä 250 mm vaiko 300 mm? Olisiko mahdollista saada kuva koneesta?

Miten hienoa onkaan, kun te masinistit olette jättäneet näitä jopa 90 vuotta vanhoja moottoreita talteen ja säilyttäneet niitä vuosikymmeniä. Tämä on sitä masinismia jos mikä!

[patskula]

Minulla on hyllyssä 5,7 hv Kipinä sekä omatekoinen Kipinä joka on tuon kuvan mallinen. Isäni oli eräässä verstaassa töissä, siellä oli hänen lisäkseen muitakin käteviä miehiä ja innokkaita kalamiehiä. Moottorista oli varmaankin ollut pula niin he tekivät ainakin yhden Kipinän kopion. Kopio pyöritti kastelupumppua loppuajat mansikkapellolla. En muista mistä ilmestyi sitten tuo isompi Kipinä, se korvasi kopion ja hyvin toimi. Viljelyt loppuivat ja isä antoi kastelulaitteet lainaksi. Lainavehkeen kohtalo on julma kuten hyvin tiedetään, moottori jäätyi ja on ollut vuosia pajan nurkassa.

Tuohon en osaa muuta sanoa, että jos sinulla ei itselläsi ole kiinnostusta koneita entisöidä (kuten ei minullakaan) niin nosta ne Kipinät sieltä tallin nurkasta sinne tallin ylisille? Kaada öljyä kaasuttimesta tai pakosarjan puolelta reilusti sisään ja pyörittele käsin koneita hetken.
Etteivät vaan joutuisi romuraudan mukana sulattoon...

[Änkyrä]

--

[Rippe]

Laitoin Änkyrälle YV:tä.

[bda12]

https://picasaweb.google.com/kivitila/D ... directlink

Mikä ja milloin tehty ja missä