sköne kirjoitti: ↑Ma Kesä 20, 2022 5:50 am
Superdexta-64 kirjoitti: ↑Su Kesä 19, 2022 11:57 pm
JKAVS kirjoitti: ↑Su Kesä 19, 2022 7:24 pm
Periaate on se, että suojukset on asennettava kaikkeen, missä ne ovat koneen toiminnan kannalta mahdollisia. Jos johonkin ei voi asentaa suojusta, kutsutaan sitä jäännösriskiksi. Jäännösriskien torjumiseksi pitää käyttäjälle antaa toimintaohjeet esimerkiksi varoitustarrojen tai käyttöohjeiden muodossa.
Ostat kaupasta vasaran ja lyöt sillä sormeesi, kärsit itse vahingon koska jenkkityyliin vasrassa on varoitukset/käyttöohje.
Teet itse tismalleen samanlaisen vasaran ja kaveri lainaa sitä. Kaveri lyö sillä sormeen niin lainaaja on korvausvelvollinen koska mukana ei ollut käyttöohjetta, tai vaaran merkintää. Minun mielestäni hullunkurinen tilanne. Pitääkö omatekemiin laitteisiin antaa A4 mukaan jossa lukee, että itse tehtyä konetta ei saa käyttää. Lainaaja lukee tämän ja päättää kuitenki laitetta käyttää, siirtyykö vastuu lainaajalle?
Työsuojelussa konevoimaiset laitteet ovat eri asia, kuin käsityökalut. Merkittävä raja asiassa on, onko työntekijä työsuhteessa vai tekeekö töitä esim. itsenäisenä yrittäjänä. Työsuojelumääräysten noudattamisen valvonta kuuluu työantajalle ja työnjohtajalle. Sitä on mm. riittävä perehdyttäminen laitteiden käyttöön, suullisesti, kirjallisesti tai muulla tavalla. Muutenkin työantaja on vastuussa laitteiden kunnosta. Jos ei ole työantajaa vastuu kuuluu tekijälle.
Kun vastuu työsuojelumääräysten noudattamisesta on tekijällä itsellään esim. tekee omia töitään tai yrittäjänä, voi syyllistyä työsuojelurikokseen, vaikka ei aiheuta vaaraa kuin itselleen (nimim. 10 päiväsakkoa).
Tässähän laitteen tekijä on lainannut sitä pojalleen (naapuri) joka on taas palkannut työntekijän tekemään sillä työt. Nyt tuo alkuperäinen koneen lainaaja on katsottu syylliseksi koska hänet oikeus on tulkinnut laitteen valmistajaksi. Päätös on tosiaan mielenkiintoinen, tämä kannattaisi viedä korkeimpaan ja tehdä suunnannäyttäjä että mitenkä laitevalmistaja tulkitaan missäkin tapauksessa.
Nyt jos tämä jää suunnannäyttäjäksi niin olkaa varovaisia kun alatte heinää, viljaa yms. satoa korjaamaan. Talkootyöt ja palkolliset kun voidaan katsoa saman asian alle. Jos olette itse tehneet traktoriin vaikka maatalousvetolaitteen joka kiinnitetään peräkoukkuun, tai peräkärryn vetokolmion ja joku muu ajaa traktorilla kuin te itse ja sattuu materiaali pettämään yleisellä tiellä, josta seuraa kolari ja sivullisen vammautuminen, niin te olette laitevalmistaja ja maksatte kaiken. Vakuutusyhtiöt varmasti hierovat käsiään tällä ennakkopäätöksellä.
Tässähän oikeus ei mitenkään määritellyt lisäosan merkityksellä, että paljonko se esimerkiksi on koko laitteeseen verrattuna vaan katsoi näinkin pienen (kokonaisuudesta alle prosentti) laitteen olevan syy tuomita laitevalmistajaksi. Autoissahan on määritelty katsastuksen osalta prosenttuaalisesti paljonko saa muuttaa sitä. Nythän tällä päätöksellä voidaan tulkita myös auton muutokset laitevalmistajaksi? Lisäksi halkomakoneen laitevalmistaja on mahdollistanut liittimillä tähän tuon lisäosan kytkemisen, oliko siihen ohjeessa mainintaa että mikäli teet ko. laitteen itse niin pitää olla suojaverkko, missä menee tämä raja?
Mites kun joku tekee tee se itse lisäosan vaikka traktoriin tai tällaiseen halkomalaiteeseen ja sattuu kuoleen. Perikunta myy laitteen ja joku ostaa sen. Ostaja palkkaa pari kaveria halkomalaitteen käyttäjäksi jossa sattuu samanlainen vahinko, onko perikunta jälleenmyyjän asemassa, vai mitenkä tulkitaan? Kukaan ei välttämättä tiedä onko joku tehnyt johonkin laitteeseen muutoksia, milloin tuo vastuu tee se itse laitteesta katsotaan päättyneeksi? Nythän kun itse tekee jonkin lisälaitteen niin pitää myös sitten ymmärtää kaikki turvatekniikasta, materiaalitekniikasta ja lujuusopista, että se lisälaite on oikeanlainen, koska tekijä katsotaan laitevalmistajaksi, eikä vain?
No jätän tämän asian tähän omalta osaltani kunhan hiukan jäin ennakkopäätöstä pohtimaan, että mitä kaikkea se muuttaa tulevaisuudessa.