Nyt se myrkyn lykkäs!

[Sepi]

Eukko pomppas viimeyönä puol kakstoista istumaan sängylle ja alko itkemään. Ilmotti että tää suhde on ohi nyt. Mä ajattelin että unissaan jotain alko höpöttämään, ja toivon että ois unta koko tää homma sen jälkeenkin. Ainakin unelta tuntuu, tosi epätodellinen ja epätoivoinen olo on.

Siinä tunteja juteltiin ja tuli melkolailla selväks että sillä on mitta täynnä, miksi ja mitä, sitä en oikein vieläkään tiedä. On kuulemma pari kuukautta jo miettiny asiaa. Enimmäkseen on vaan kertonut että ahdistaa kun olen kotona. Hieno homma sinäänsä kun teen reissuhommia etelässä ja ite innoissani kotiin menossa aina loppuviikosta.

Siinä sitten juteltiin ja ulvottiin yhdessä, tosi pahalle tuntuu. Yöllä tuntu vielä pahemmalle kun ei enää uni tullut eli periaatteessa oon valvonu perjantai klo 6 asti nyt tähän hetkeen. Vielä pahemmalle tuntuu kun kävin yöllä pojan huoneessa (2.v). Melkolailla kovasti oon yllättäen omaan poikaan kiintynyt, en halua luopua tai olla erossa. Itkuhan siinä pääs isolta mieheltä.

Tää kirjottaminenkin on vaikeeta, pää täynnä ajatuksia mutta ei saa kirjoitettua niitä tänne. Puhelimessa pari tuntia yrittäny jutella mutta ei se helpota silti. Kun kaikki tuli sen verran puskista, en osannut ees aavistaa mitään. Kuulemma rakkaus on vaan loppunut. Muistin että täällä muutkin ovat samaa tuskaa poteneet mutta en jaksa niitä viestiketjuja etsiä.

Emäntä lähti äitinsä luokse yöksi selvittämään ajatuksiaan, mutta teki selväksi että lähdössä se on.
Melkolailla vaikuttaa että maailma romahtaa ja meni merkitys kaikelta, pitäis keksiä konsti nukkumiseen ja jaksamiseen yleensä. Onneks poika on nyt mulla täällä kotona ja kohta mennään saunaan. Apuja tarttis jos tekstistä se ei nyt siis oikein selviä. Tosi sekavaa juttua näyttää olevan kun ite tuota yrittää lukea.

Anteeks ja kiitos jo valmiiks.

[spark]

Kyllä se siitä vielä paremmaksi muuttuu, mutta älä vain viinaa ala siihen ottamaan se ei ainakaan tilannetta helpota.

Alkoholi lisää masennusta

[Sepi]

Niin ja viinaa en käytä, ainoo mitä juon on 1 saunakalja ja sekin vaan tavan vuoksi. Makuhan siinä on melko karsea.

[veikri-3]

Ootko kahtonu peiliin?
Löytyiskö vikkoo itestä,ja voitko muuttoo tapojas?

Kerroit että out viikot poissa,ja viikonloput kotosalla selvinpäin.
Aika ykstotiselta vaikuttaapi elämänne.

Mutta koita jaksoo!Vikkoo on varmasti molemmissa,mutta kun kompromissi ratkaisun tiettä.Jos ies mahollista(rakastunut toiseen)
vois elonpolokuu jatkoo selevittelyjen jälkeen?

Eläkä muanantaina ala töihinajella työkyvyttömänä,vuan käy hakemassa sairauslommoo!

[JP]

Kyllähän sitä jotain tarttis tehdä ja mieluiten yhdessä vaikia on antaa mitään kommenttia kun ei oikein tiedä lähtökohtia ja mista oikeasti kiikastaa.

Kuitenkin on hyvä että on ns. keskusteluyhteys olemassa.

Pitäisi ainakin selvittää mitkä olisivat mahdolliset edellytykset yhdessä jatkamiselle

Ilmeisesti yhteistä aikaa ja tekemistä on ollut liian vähän, tai jotain

Näitä asioita radikaalisti muuttamalla voisi yhteinen sävel vielä löytyä, jos sitä kummatkin vilpittömästi haluaa

[Jaahaa]

Emmä halua olla ilikiä, mutta tuan tekstin kun luin pariin otteeseen ja sitten tää muu kaikki juttu mitä en täs yksilöi....... aivan VARMASTI on muijallas toinen miäs. Ei varmasti helepota sun oloas yhtään mutta näin se on.

[JP]

aivan VARMASTI

niin tuonhan voi varmaankin kysyä aivan suoraan, ja siihen on varmaankin saatavissa varmasti aivan rehellinen vastauskin

[veikri-3]

Niin,jos on toinen.Antaisin mennä sen mukaan?
Lapsen kyllä omisin,jos voisin sen täysin resurssein pystyväni hoitamaan.

Meidän koti,on myös turvakoti!
Oon nähny kaken näköisiä kohtaloita.Mutta ainut tod,kärsiä on LAPSI!

[Jakkuja]

http://www.masinistit.com/viewtopic.php ... 74811b0274

[tommi]

Elämä antaa välillä, välillä se ottaa.
Se rakkaus on vähän sellainen ihmeasia. Yleensä se rakkaus, jota mies ja vaimo vannovat toisilleen, on kaikkea muuta kuin rakkautta. Se on sekoitusta toiveista, omasta käsityksestä siitä toisesta, omistuksenhalua. Se että luo toisesta ihmisestä käsityksen, on oikeastaan joukko faktoja ja toiveita, jotka eivät välttämättä ole tosia. Kun ihminen asettaa odotuksia, voi käydä niin, etteivät nuo odotukset täyty; se toinen ei olekaan sellainen kuin on kuvitellut, ja alkuhuumassa tuntunut. Sitä on sokea.

Ihminen on melko omahyväinen ja itsekäs otus. Sillä on jonkinlainen tarve olla oikeassa, olla jotenkin voiman oikealla puolella. Naiset osaavat myöskin tämän homman, siinä kuin miehetkin.

Ihmisillä on myös ystäviä. Joskus nuo ystävät kertovat meille asioita meistä. Mutta ystävän motiivi voi olla itsekäs, ehkä hän haluaa ohjata ystävänsä elämää johonkin suuntaan, kylvää ajatuksen itämään, se kasvaa, valmistuu, ja kas, rakkaasta löytyy hyväksymätön piirre. Myös lehdestä voi löytää totuuden.

Mutta se itse. Miksi pitää ajatella? Olla jotakin mieltä? Onko se itsekyyttä? Voi olla, riippuu motiivista. Vaikea sanoa mikä on parasta kullekin. Mikä on parasta tässä tapauksessa. Ehkä aika näyttää. Joskus aika näyttää meille totuuden.

Jos rakkaus kuolee, loppuu, se ei ole oikeaa Rakkautta. Oikea Rakkaus ei lopu, häviä, se on ikuisesti riittävää, sitä on loputtomasti. Egon rakkaus, odotukset, omistushalu, itsetärkeys, ne ovat ohitse meneviä, ne opitaan pois, ne eivät ole ikuisia. Oikea Rakkaus hyväksyy, antaa, laittaa itsen taka-alalle, se ei ole tärkeä. Oikea Rakkaus antaa, jopa sille, joka Rakastaa. Oikeaa Rakkautta ei voi määritellä, se on sanojen ulkopuolella.

[kivimies]

Oon myös sen kannalla et vaimollas on toinen suhde jonka on hankkinut tueksi jotta pääsee eteenpäin tilanteessa johon on tylsistynyt, en usko et suhdetta voi tai edes kannattaa pelastaa/pitkittää, mut pidä huoli itsestäsi ja lapsesta. Tästä pääsee myös yli!

[Sepi]

Kiitoksia vastauksista. Kyllä kovasti vakuutteli että ei oo toista miestä, sano että ois helpompaa jos olis kun nyt putoaa tyhjän päälle koska kaikki kodissa on minun. Jos haluan niin lähtee koriste-esineineen ja kymmenien vaatejätesäkkien kanssa.
On vaan melko hankalaa ymmärtää että 7 vuoden yhteiselo pitää lopettaa just sillä sekunnilla kun se haluaa, entäs mun toiveet ja haaveet ja muut?
Lapsen huoltajuudesta mun on turha haaveilla kun reissuhommissa oon, ja muutenkin haluisin vaan pojan parasta. Mutta mikä se paras sitten on? Kuka sen tietää, ei ainakaan sosiaalitantta joka päättää tällaisista.

Tekemisistä ja ajasta en tiedä, moneen vuoteen ei oo oikein kelvannu mikään yhteinen tekeminen. Tai tietenkin on aina jotain yhteistä tekemistä. Mutta reissut sun muut ei. Aikaa kyllä nykyään on tavallaan riittävästi. Periaatteessa puhuttiin asioista ensimmäistä kertaa tunteiden myllertäessä ihan juurta jaksaen, on nääs emännän puolella sukuvika ettei osata puhua tunteista ollenkaan.
On varmasti vikaa mussakin, en oo tarpeeks huomioinut ja pitänyt itsestään selvyytenä että on aina paikalla mua varten.

Ohjeita ja neuvoja on tänään tullu joka tuutista ketkä vaan tietää asiasta. Mukavaa että ihmiset välittää ja kantaa huolta

kiitos

[simppa]

Monestihan se on valitettavasti totta että kolmas pyörä on ilmestynyt kuvioihin mutta on hyvin epätodennäköistä että rehelliseen kysymykseen saa rehellistä vastausta.Nim.merk kokemusta ja hiukan näkemystä.Kaikista pahinta on elää epäluulossa joten kun voimavarat riittää niin kannattaa yrittää selvittää asia.Ja se pitää muistaa että ne naiset ei väkisin pysy vaikka kuinka yrittäis.Lypsylehmänä mielellään kyllä pitävät.Silloin kun on selvää että peli on menetetty niin kannattaa päästää irti mutta parastahan se olisi kuitenkin yhdessä.Suurin kärsijä on kuitenkin yleensä lapsi/lapset.Jos kaikesta yrityksestä huolimatta tulee ero niin kannattaa selvitellä lasten asiat sos.tätin kanssa paperille kun yleensä tuo nais väen muisti on niin lyhyt että se muuttuu aikas nopeasti.Kun nais väki huomaa että uusi elämä ei ollutkaan ruusuilla tanssimista niin yleensä alkaa se erittäin ikävä piirre,lapsilla kiristäminen.Sitä en toivo kenellekkään.Ja kukaan ei nosta kissan häntää jos ei kissa itse.Voimia eteenpäin jaksamiselle.

[Sepi]

Sellanen tuli mieleen että meillä oli alussa vähän haparointia suhteessa, molemmat kävi väärissä pedeissä ja oltiin välillä tauollakin. Eli tiiän millanen on jos sattuu olemaan toinen mies pelissä. Käytös paljastaa hyvin äkkiä kun on onneks siitä kokemusta.

Rehellisiä ja avoimia kun oltiin tänäänkin jutellessa niin sano että ei halua olla mun kanssa rahan/auton takia. Eli jotain mättää ihan oikeesti suhteessa. Äitimuori sattuu olemaan psykiatrinen perheterapeutti, vaikkakin periaatteessa eläkkeellä. Sieltä tuli hyvää vinkkiä kun rupatteli puhelimessa, kyllä ne ilmeisesti jotain sellasta tietää mitä tavan pulliainen ei. Positiivisiä puolia pitää etsiä vaikka mistä jne.
Tai ei tarvii etsiä, ne löytyy kun vaan tietää miltä kantilta katsoo.

[Jarkko]

Positiivisiä puolia pitää etsiä vaikka mistä jne.
Tai ei tarvii etsiä, ne löytyy kun vaan tietää miltä kantilta katsoo.

Vanhan loppu on uuden alku.

[Manuel]

Niin kauan on paha neuvoa kun ei ole varmuutta syystä. Se nikä lisää todennäköisyyttä toisesta on sinun reissuhommasi, se ettei nainen yleensä hyppää tyhjän päälle. Jos on toinen niin kyllä siitä jotakin osviittaa on täytynyt näkyä jo aikaisemmin. Miten on suhtautunut sinun kotiin tuloosi, onko aidosti ilahtunut vai ollut vaikeana. Huomaa myös seksistä onko ollut aidosti mukana.

Raskaudenjälkeinen masennus on eräs mahdollisuus, mutta sen pitäisi tässä vaiheessa olla jo ohi.

[kivimies]

Kokemuksesta vakuutan et tää on vain yksi lyhyt vaihe elämässäsi, itsestäsi riippuu kuinka pitkän tahdot siitä tehdä. Lapsesi isyyttä ei kukaan sulta voi viedä, jos muija ei enää jaksa niin ei oo mitään tehtävissä vaan päästä se menemään, koita vain tasoittua ja keskity suunnittelemaan miten tästä eteenpäin, vaihtoehtoja kun ei tuos tilanteessa enää ole. Eikä sulle oo nyt tapahtunut mitään ainutlaatuista henkilökohtaista katastrofia vaan meitä varmasti on täälläkin useita kaltaisiasi, käsi pystyyn kohtalotoverit o/

[Sepi]

Onhan niitä kohtalotovereita, tuntuu vaan niin vihtahousu pahalta. Kyllä se on ilahtunut kun tuun kotiin, mä vaan oon yleensä kiinnittänyt huomion poikaan. Tainnut olla virhe.. Masennuksesta ei kuulemma johdu, tänään kysyin kun itekin epäilin. Nukkuu niin belsebuubi nykyään. Mut nukkuminen voi johtua siitä että ahdistaa kun oon paikalla. Kai se tarvii omaa tilaa tai jotain enemmän. Ei ota selvää ei.

[ripa luisu]

luin joskus sellaisen kirjan kuin rakkaudenkieli, eli ihmisellä on 5 eri rakkauden kieltä. sinä sanoit ettei vaimosi halua olla sinun kanssa rahan tai auton takia eli hänen rakkauden kieli on joku muu?
tässä eri kielet.
-myönteiset sanat, eli jotkin kaipaa paljon positiivisia ja kannustavia sanoja.
-kahdenkeskinen aika, tämä se ei ehkä ole kun kerroit ettei ole yhteistä tekemistä
-lahjat, pitääkö vaimosi lahjoista
-lempeät palvelukset, pitääkö vaimosi jos jokus yllättäen imuroit, tiskaat peset pyykkiä tai vaikka hierot
-fyysinen kosketus, toiset haluavat fyysisiä kosketuksia, se voi olla halauksia muutama päivässä tai ottaa vaimo kainaloon tv:tä katsoessa tai jotai muuta koskettelua.
mieti mikä tai mitkä se voisi näitä olla ja kysy häneltä ja yrittäkää ratkoa.
ehkä sinun reissutyösi voi myös rassata vaikka tienaisit rahaa kuin tukinajosta. tässä oli muutama vinkki.

[rytinä]

Ota rennosti..kaikkeen tottuu,,vaikka,, välillä -
en kehtaa kirjoittaa sitä v-alkavaa sanaa-tosi rankasti,,nimimerkillä 2-eronnu. Kummallakin kerralla on jääny vain muisto rakentamastani talosta ..minä jos kuka oon tehny tyhjää työtä naisten eteen..joiden sielunelämää on ihan turha pyrkiä hallitsemaan..jos ne lähtee niin n e kans lähtee olitpa kuinka sovinnollinen tahansa. Mutta aina löytyy uusi ,kun on vähä subliikki mies,ja saattaa olla tosi mukava kaveri..niin kyllä ne entiset unohtuu vähitellen.

Mutta taloja en tee enää..