kärrin jarrut

[imppu]

Arvoisa kuorma-autojakin tunteva raati.

Minulla on fiksauksen alla peräkärri , joka on tietysti tehty kuorma-auton peräpäästä.

Tässä on taka-akselilla jarrut , jotka on olleet nestetoimiset ja paineilmatehosteiset , luulisin.

Eikö tällaisia olekin?

JOS siellä olisi sylinterit ym vielä käyttökuntoiset , voisiko niitä käytellä traktorin hydrauliikalla?

Mitä mahtanueet olla jarrujen käyttöpaineet alunperin?

[Mensseli]

En kovin syvällisesti tunne kuorma-autojen jarruja, mutta olettaisin näin.

Kun poljetaan jarrua se päästää järjestelmästä ilmaa, niin jousivoima kääntää S- akselin tiukka-asentoon ja jarrut lukkiutuu.. kirii.

Kun ei poljeta jarrua, niin järjestelmä pumpaa ilmaa ja ilmasylinteri kääntää S- akselin vapaa-asentoon ja jarru vapautuu.

Traktorin hydraulipaineelle voitasi rakentaa ns. hätäjarrun, ei kelvollista käyttöjarrua.
Piskuinen hydraulisylinteri kääntämään S- akselin vipusta tiukkasuuntaan ja ärhäkkä jousi palauttamaan se.... Tarvitaan tietenkin traktoriin yksiletkunen venttiili, jolla voi vapauttaa paineen.

[Manuel]

Ainakaan et voi päästää hydrauliikkaöljyä jarrusylintereihin. (Oletan että nestejarrut) Kumit turpoaa pilalle.Voihan sinne kärryyn laittaa pääsylinterin ja jollakin tavalla käyttää hydrauliikkaa siihen pääsylinteriin.

Painetta pitäisi kyetä säätämään portaattomasti. Tarkoitus rakennella itselle paineilmakäyttö pääsylinterille.

Jos on tarkoitus saada lisää kuormaa pitää kärryn jarrujen toimia traktorin jarrupolkimesta.

Farmilaite kauppaa jotakin hydraulisylinteriä jotka voi laittaa paineilmajarrujen sylinterin tilalle.

Jos siellä on S-nokka paineilmajarrut voi siellä olla yhdistetty käsijarru ja käyttöjarrukello.

Pohjimmaisena tällaisessa kellossa käyttöjarrukalvosylinteri ja sen perässä käsijarrun jousisylinteri. Käyttöjarru jarruttaa kun sinne päästetään paineilmaa. Käsijarru pysyy auki niin kauan kun käsijarrusylinterissä on riittävästi painetta. Paineen laskiessa jousi työntää työsylinterin läpi jarrut kiinni. Liikkeelle ei pääse ennenkun systeemissä on painetta.

[jiipee]

Mensseli kuvaa paineilmajarrujen toimintaa.

Jos siinä impun kärryaihiossa on ollut paineilmatehosteiset mehujarrut (kyllä niitä on), niin rumpujen sisältä löytyy varmaan ihan tavallisen näköiset nestejarrujen jarrusylinterit kenkiä levittämässä.

Kyllähän niitä voi käyttää traktorin hydrauliikalla, mutta miten ajattelit saada ne toimimaan yhteen traktorin jarrujen kanssa? Ei ainakaan saisi kärrin jarrut lukkiutua tyhjänäkään ennen traktorin jarruja, tai muuten on kärri poikittain tiellä ja vastaantulija törmää siihen kuin seinään.

Jos ajattelit niistä apujarruja vaikkapa metsässä ajamiseen, niin sitten vaan joku yksitoiminen venttiili ja sen jälkeen säädettävä painevaro, niin voit hakea paineen sopivaksi, että jarrut toimii, mutta ettei putket petä. En tosin tiedä, minkälaiset työpaineet niissä jarruissa on ollut.

[rastuhannu]

Olen ympännyt näitä k-auton mehujarruja traktorikärrikäyttöön siten että pienella hydraulisylinterillä jossa on jousipalautus käytetään tätä auton omaa pääsylinteriä joka on sen paineilma- tai alipainetehostimen yhdeydessä.

Käyttävän sylinterin koko yleensä 20-30 mm halkaisijaltaan. Tapauskohtainen, täytyy mitoituksessa käyttää vähän maalaisjärkeä.

Voihan sen systeemin rakentaa erikseenkin käyttävän hydraulisylinterin yhteyteen.
Tää ensinmainittu systeemi on vaan helppo toteuttaa, mikäli nää auton omat jarrusysteemit on tallessa ja ehjänä.

[imppu]

tuo tiivisteongelma vähän mielessä olikin.

KoneMIEHET ovat tehneet joitakin lavettijarruja niin , että kippiventtiili ohjaa paineenalennusventtiilin kautta jarrusylinteriä , joka on jousipalautteinen.

niin , ja nykyäänhän se pitäs ämpätä jarrupolkimen yhteyteen.




taitaa olla parempi ilman jarruja , kuin jonkinmoiset....

[rastuhannu]

Jiipee ehdotti paineenrajoitusventtiilin avulla hydrauliikan painetta sylinteriin.
Manuel välillä jo vastasi ettei jarrusylinterin kumit kestä öljyä. Ja niinhän se on. Samoin ehdotti systeemiä jota olen käyttänyt.

Tään käyttösysteemin voi myös rakentaa niinkin päin, että jousi painaa nuita jarruja päälle ja traktorin hydrauliikalla ne vapautetaan.
Toimii nopeammin ja kärryssä menee jarrut päälle mikäli kärry vauhdissa irtoaa ja letku pääsee katkiimaan, tai pikaliittin irrottuan päästää paineen pellolle. Vähän soveltaen EU:n mukainen jarrusysteemi.

Jiipee pelkää kärryn jarrujen lukkiutumista, mutta jarruthan voi mitoittaa sen verran heikoksi että ne ei lukkiinnu.

[imppu]

pannaan ideahautomolootaan.

Jahka kurkistan rummun sisään, saanee tilannetietoa.


Kiitän kommenteista.

[Jarkko]

Jiipee pelkää kärryn jarrujen lukkiutumista, mutta jarruthan voi mitoittaa sen verran heikoksi että ne ei lukkiinnu.

Leikkaamalla pätkä jarrukenkien pinnasta pois?

Mulla Bedfordin käyttöjarruna on ylipainetehosteiset nestejarrut (diesel-moottori, pensakoneisissa on alipainetehosteinen), mutta käsijarruna paineilmalla vapautettava iso jousipalautteinen paineilmasylinteri. Tästä käsijarrusta ehkä helpoiten tuon tekisi, jos tuossa on sama systeemi ja paineilmaa olisi saatavissa (onko? luultavasti ei). Kardaanin yläpuolella on yksi n. 20 cm halkaisijaltaan oleva sylinteri, joka vetää (vai työntääkö se?) pitkillä kierretangoilla jarrukengät päälle, kun paineilma katoaa verkosta. Toiminta on aika äkkinäistä, on-off-tyyppistä. Bedfordissa käsijarru ottaa aika tukevasti kiinni, joten jarrutysvoimaa vähentämättä (siis pätkä kengän kitkapinnasta pois) sitä ei oikein käyttöjarruna voi käyttää. Renkaat ainakin ilman kuormaa kuluvat kulmikkaiksi.

Mutta jos tämän sylinterin korvaa hydraulisylinterillä, joka on tarpeeksi hidasliikkeinen ja paineenrajoitusventtiilillä paine rajoitettu, sitä ehkä jotenkin pystyisi käyttöjarruna käyttää.

Jos tuon päättää rakentaa pelkän paineilman varaan, niin jonkun paineilmakompuran tiedän kytketyn akselin kardaaniin, eli aina kun kärry liikkuu, syntyy paineilmaa. Mutta järjestelmä ei saa vuotaa (sellaista ei ole olemassakaan, joka ei vuotaisi) tai sitten alkupaine on saatava jostakin ulkopuolelta, jotta kärryn kanssa pääsee liikkeelle.

[Teisko]

En lukenut läpi, joten en tiedä onko mainittu.

Hydraulisylinterin jarruvoimaa voi rajoittaa tarvittaessa välijousella ja vastajousella. Mehujarru-ulosotossa traktoreissa itsessään jarrupaineensäätö.

Osia löytyy hyllystä mm. IKHn edustajilla yms..

[Manuel]

Rakensin henkilöauton telikärryyn nestejarrut ja homma onnistui erinomaisesti, ei juuri huomannut jarrutuksessa että perässä oli kuormattu kärry. Kärryssä vetopää käytti pääsylinteriä teleskooppimallisen tangon avulla jossa jäykkä jousi sisällä. Oli parempi kuin mikään nykyisistä EU vehkeistä.

Traktorin kärryn paineilmaa mietin, otanko traktorista vai vetävän kärryn voimanulosotosta. Valmiina Volvon Bendix Westinhouse kompura, vaatinee kuitenkin jostakin öljynpaineen voitelulle.

En edes yritä ohjata kärrin nestejarruja ilman pääsylinteriä ja jotakin menetelmää millä pääsylinteriin kohdistuva paine määräytyy jarrutuksesta.

[Carporal major]

Vanhemmissa Bedfordeissa oli bensakoneellisissakin paineilma tehosteiset nestejarrut, niissä oli ilmapuolella vielä mittarillinen liitäntä jolla sai myös renkaisiin otettua ilmaa. Tällainen varustus oli ainakin military malleissa.

[Jarkko]

Mä olenkin ihmetellyt Bedfordin levotonta linjaa, että jarrut ovat vaihtuneet, jos moottorin polttoainekin on vaihtunut. Käsijarrun takia (jos on aina toiminut siten, että vapautetaan paineilmalla) paineilmakompura pitää silti olla, vaikka käyttöjarru toimisi alipaineella. Mulla on -72:n käyttöohjeessa listattu moottori- ja jarruvaihtoehdot ja sen perusteella olen luullut jarrujen aina olevan alipainetehosteiset, jos on pensakone.

Mutta tuo Teiskon ehdottama välijousi olisi mun mielestä hyvä ratkaisu. Vastajousi pitäisi hydraulisylinteriä vasten olla todella jämäkkä ja siksi se on vähän hankala. Paineilmasylinterin kanssa se toimisi paremmin.

[severi2]

Tuli tuossa mieleeni asiaa sivusta seuranneena, eikö noihin peräkärreihin saisi samalla tavalla jarrun kuin henkilöauton perävaunussa.

Pyörivä vetokoukku liikkuu päittäin esim 50mm ja se ottaa jarrupääsylinteriin jousen välityksellä.
Vieressä on hydraulisylinteri jolla peruutettaessa työnnetään vetokoukun löysä pois, eikä jarru mene päälle.
Periaatteessahan kärri jarruttaa nyt traktorin polkimesta.

Tämä kävisi mehujarruihin suoraan. Soveltaen ilmalla tai hydrauliikalla.

[suopma-1]

Tässä olisi eräs ratkaisu:60 ja vielä 70 luvun alussa tehtiin yleisesti noita vetäviä kärryjä varsin pieniin traktoreihin kuten dexta mf 35 jne tunnetusti näissä ei ne jarrut isolla kuormalla kummoiset olleet.Ratkaistiin pulma varsin edullisesti siirtämällä se pääjarruventtiili sinne runkopalkkien väliin ja sulkemalla etuakselille menevä putkitus ja käyttövivuksi tuollainen 1,5-2 m putki johon kuljettajan istuimelta turvallisesti ylettyi oli muuten varsin tehokas ratkaisu senaikaisiin nopeuksiin.

[imppu]

Tuli tuossa mieleeni asiaa sivusta seuranneena, eikö noihin peräkärreihin saisi samalla tavalla jarrun kuin henkilöauton perävaunussa.

Pyörivä vetokoukku liikkuu päittäin esim 50mm ja se ottaa jarrupääsylinteriin jousen välityksellä.
Vieressä on hydraulisylinteri jolla peruutettaessa työnnetään vetokoukun löysä pois, eikä jarru mene päälle.
Periaatteessahan kärri jarruttaa nyt traktorin polkimesta.

Tämä kävisi mehujarruihin suoraan. Soveltaen ilmalla tai hydrauliikalla.

aikas hyvä!

Voishan koukun löysä olla lukittavissa , hyd. tai sä-magn.voimilla?

Ilmaa ei tähän sotketa , kun ei tavan raksvaattorissa tarvita muutenkaan.

noinniikun käyttöön.
Huono , kun 12V systeemi käytössä 24V olis helpompi harrastajalle.

[Manuel]

Tuli tuossa mieleeni asiaa sivusta seuranneena, eikö noihin peräkärreihin saisi samalla tavalla jarrun kuin henkilöauton perävaunussa.

Pyörivä vetokoukku liikkuu päittäin esim 50mm ja se ottaa jarrupääsylinteriin jousen välityksellä.
Vieressä on hydraulisylinteri jolla peruutettaessa työnnetään vetokoukun löysä pois, eikä jarru mene päälle.
Periaatteessahan kärri jarruttaa nyt traktorin polkimesta.

Tämä kävisi mehujarruihin suoraan. Soveltaen ilmalla tai hydrauliikalla.

Mietin sitä että mitenkähän hyväksyvät tätä versiota jos pitää toimia jarrupolkimesta. Toimii se, mutta epäsuorasti. Traktori jarruttaa vain takapyörillä ja se tarkoittaa aika vaatimattomia jarruja. Ei se kärrikään sen paremmin jarruttaisi, kun ei se voi ylittää traktorin hidastuvuutta tai ei oikeasti saavuta edes sitä.

[TKH]

Tuli tuossa mieleeni asiaa sivusta seuranneena, eikö noihin peräkärreihin saisi samalla tavalla jarrun kuin henkilöauton perävaunussa.

Pyörivä vetokoukku liikkuu päittäin esim 50mm ja se ottaa jarrupääsylinteriin jousen välityksellä.
Vieressä on hydraulisylinteri jolla peruutettaessa työnnetään vetokoukun löysä pois, eikä jarru mene päälle.
Periaatteessahan kärri jarruttaa nyt traktorin polkimesta.

Tämä kävisi mehujarruihin suoraan. Soveltaen ilmalla tai hydrauliikalla.

Mietin sitä että mitenkähän hyväksyvät tätä versiota jos pitää toimia jarrupolkimesta. Toimii se, mutta epäsuorasti. Traktori jarruttaa vain takapyörillä ja se tarkoittaa aika vaatimattomia jarruja. Ei se kärrikään sen paremmin jarruttaisi, kun ei se voi ylittää traktorin hidastuvuutta tai ei oikeasti saavuta edes sitä.

Eikös tämän tyyliset jarrut tule pakolliseksi pienemmissä traktorien kärryissä uusien EU-määräysten myötä?

[imppu]

Ja mie en ajatellut asiaa minkään eeuun tirektiivien takia.

Ihan jostain muusta syystä.

Kukahan viranomainen niitä jarruja vahtis? Eihän näitä katastaa tai rekisteröijä tarvi? Tulevaisuutta sekin voi olla.

Polliisi tietysti voi olla tienpäällää , vaan on aika harvinaista.

[V361]

Fundeerasin kerran tota severi2sen esittämää systeemiä ja olin jo rakentelemassakin sitä mutta sitten tuli vastaan muutama brobleema.
Vetoaisa- liukuholkki systeemi ei toimi, syynä on henkilöauton peräkärryä huomattavasti suuremmat aisakuormat. Jousittamaton traktori-kärry yhdistelmä murjoo nopeasti liukuholkin tai/ja sen sisällä liikkuvan vetotapin sellaiseen kuntoon että se ei enää liiku mihinkään suuntaan. Myös aisakuormitus kanittaa liukua rajusti.
Systeemi toimii kyllä vähän aikaa, mutta pisempiaikaiseen käyttöön siitä ei ole.
Suunnittelin homman muuten vastaavaksi, mutta siten, että vetoaisassa on pitkulainen reikä. Yläpuolella on justiin vetokoukkuun sopiva renkula, joka on vetoaisaan hitsatun putken läpi kulkevalla työntötangolla kiinni jarrun pääsylinterissä. Nyt kun traktori jarruttaa, pitkulainen vetoaisan reikä antaa kärryn työntyä lähemmäksi tarktoria. Tällöin työntötangon välityksellä jarrut toimivat.
Systeemissä on se puoli, että varsinaiseen kärryn vetoaisaan ei tarvitse tehdä liukuholkkia. Systeemi on vielä vähän "vaiheessa" mm. peruutusta varten tarvitsisi saada pääsylinteri jotenkin vapautettua.
Täysmekaanisilla jarruilla olevaan traktoriin jarrullisen kärryn suunnittelu on ihan mukavaa puuhaa........