Koneistus

[TunturiPappa]

entäpä tollasen maatilakäytössä olevan kärkisorvin karalaatikon öljyt, voiko sinne laittaa vaikka hydr öljyä vaiko pitäskö olla ihan omaansa.

Hydrauliöljy sopii, monisa työstökoneisa suositellaan esim. mobil DTE 24 tai Dte 26 öljyä eikös ne ole niitä hydrauliikkaöölejä, tunnen paremmin noita työstökoneita´.

Meillä koulussa sinne lykätään tuota Shellin Tonna 32S:ää...

[TunturiPappa]

Minulla on sellainen käsitys TunturiPappa on meidän, nimimerkistään hoilimatta, nuorimpia masinisteja. Asennne on hommiin kohdallaan.
Kun olen ammattikoulululla teettänyt jotain, niin homman teko on yleensä
venähtänyt syksystä kevääseen. Keväällä siten opettaja sorvaa
tyhjässä konesalissa itse oppilastöitä pois sen pelossa että ei työpaikka
lähtisi alta. Kun oppilaat nukkuvat kotonaan edelisiltaisia keskikaljahöyryjään pois.

Hyvä että on myös kunnon nuoria miehiä noiden veluhousujen joukossa.
Luulisi tuolla asenteella työtä ja vähän muutakin riittävän.

Melkein ensimmäisillä koneistuksen tunneilla tuo meidän opettajamme sanoi minulle että "kun sinulla tuntuu noita asiakkaita olevan valmiiksi niin älä ota sen enempää töitä kun ehdit tekemään sillä hän on niin monta kertaa joutunut viimeisinä iltoina ennen kesälömaa tekemään rästiin jääneitä asiakastöitä ammattikoulun maineen säästämiseksi..." Noh kun sains ensimmäisen asiakastyön koulun kautta niin tämä opettajamme moitti minua siitä että "ei saa opettaa asiakasta siihen että tilattu työ tehdään heti" työnä oli siis laturin kiinnikerauta joka oli kulunut reijästään soikeaksi. Täyttäminen TIG:illä ja viilaus pyöreäksi ei ollut kovin iso homma...

Kun tässä nyt nostettiin tuo nimimerkkini esille niin minä olen sellainen 16 vuotias "Pappa". En ole näissä koneistus- enkä Masinistihommissa aivan kokematon mutta kun toisella puolella "pöytää" istuu joku huomattavasti kokeneempi masinisti niin otan kaikki neuvot ja ohjeet ilolla vastaan!

[TunturiPappa]

Pitihän minunkin kirjoittaa, kun tuli höylistä puhetta. Itse jo useamman vuoden höylällä töissä olleena näytti nuo kuvien vehkeet varsin pieniltä koneilta. Koneella jolla itse päivät työskentelen on kokoa reilusti enemmän. Pöydällä mihinkä kappaleet kiinnitetään pituutta on 12 metriä.

Eipä noita höyliä enää monessa paikassa ole käytössä. Koneena höylä on varsin kätevä kun koneistetaan pitkiä kappaleita.

Sinulla onkin kunnon höylä käytössäsi! Taitaa olla Rautpohjan pöytähöylä.
Suomen suurimpia lajissaan. Meidän höylän iskunpituus on vain parin metrin luokkaa.
Pöytä-,pitkä-,portaalihöylä,sillähän on monta nimeä ,on tosiaan kätevä pitkiä ja ohuita kappaleita työstettäessä. Pitkät särmärinterät esim.
Teräkustannukset höyläkoneessa verrattuna jyrsinkoneeseen ovat todella pienet.


Yli 40 vuoden työhistorian aikana olen perehtynyt jonkun verran työstökoneiden ,eniten sorvien ,peruskorjaukseen ja kunnostukseen yleensä.
Onhan selvää että moni harraste- ja maatilasorvi on vuosikymmenten aikana melko harvaksi ajettu.
Jos porukkaa kiinnostaa niin voisin kertoa miten niitä voisi kotioloissa hieman tihittää.
Miksikään oppimestariksi en pyri.Ja ainahan voi täydentää tai esittää oma näkökanta asiasta .

Yleensähän höylätty pinta on myös "tiiviimpi" kuin jyrsitty pinta...

[Konepajamies]

Terve!
Kirjoitin tuossa tosi pitkän esitelmän kärkipylkän työntimen ,eli pinoolin ja sen reiän kunnostuksesta.Meni vissiin liian kauan ja minut kirjattiin ulos.
En taida viitsiä enää uudestaan tänäiltana.

Öljyistä sen verra että meidän kaikissa koneissa joissa on hammaspyörävaihteita on normaalit yleisöljyt 10-30. Joissakin koneissa on myös hydraulitoimintoja.Työpaineet ovat kylläkin vain kymmenien kilojen luokkaa. Hydrauliöljyjä ei käytetä hajuhaittojen vuoksi.

[TunturiPappa]

Terve!
Kirjoitin tuossa tosi pitkän esitelmän kärkipylkän työntimen ,eli pinoolin ja sen reiän kunnostuksesta.Meni vissiin liian kauan ja minut kirjattiin ulos.
En taida viitsiä enää uudestaan tänäiltana.

Öljyistä sen verra että meidän kaikissa koneissa joissa on hammaspyörävaihteita on normaalit yleisöljyt 10-30. Joissakin koneissa on myös hydraulitoimintoja.Työpaineet ovat kylläkin vain kymmenien kilojen luokkaa. Hydrauliöljyjä ei käytetä hajuhaittojen vuoksi.

Minä yleensä kirjoittelen Word:iin huikan pitemmät viestit sillä muutaman kerran käynyt niin että on joutunut pihalle palstalta ja pitkä teksti mennyt sen siliän tien...

[Konepajamies]

No niin!
Vanhan sorvin kärkipylkän työnnin ,eli pinooli on monesti väljä reiässään.Ja sehän aiheuttaa kartiokkuus- ym. ongelmia.

Vika voidaan korjata aarporaamalla reikä suoraksi. Homma tehdään siinä sorvissa paikan päällä.

Pylkkä josta pinooli ja liikeruuvi laakerointineen on irroitettu siirretään kelkan etupuolelle.

Pylkkä kiristetään johteilleen sen verran kevyesti että kelkan syöttösysteemi jaksaa liikuttaa sitä.

Ensin johteet täytyy tietysti puhdistaa ja skaavata pois koholla olevat rosot ja iskeymät.

Pylkän ylä- ja alaosien on oltava kunnolla kiinni ja 0-asennossa.

Terä kiinnitetään tietysti pakkaan .Teränä käy vaikka sopivan jämerä akselin pätkä johon poikkireiän ja stoppiruuvin avulla on kiinnitetty pikateräspala. Löysäämällä ruuvia ja naputtelemalla terää asetellaan lastun vahvuus.

Teräksi käy titysti myös jämerä sisäsorvausterä. Se voidaan kiinnittää 4-pakkaan ja leukoja siirtämällä asettaa terä.

Ja ei muuta kuin aarporaamaan! Sorvi käyntiin ja syöttö päälle.Kelkka työntää pylkkää edellään ja terä leikkaa.

Kannattaa käyttää pientä syöttöä ja lastun vahuutta joustojen välttämiseksi ja pinnanlaadun vuoksi.

Lopuksi reikää voi pyhkäistä hoonilla muutaman kerran.

Uusi pinooli tarvitaan tietysti. Materiaaliksi käy nuorrutusteräs.
Pinoolin teossa tarvitaan sitä työpaikan sorvia! Sillä pinooli pitää
sorvata sorvilla joka tekee laakista suoraa lieriöpintaa. Smirkelinauhalla sitä ei saada aikaan .

Paras tulos tietysti saataisiin pyöröhiomalla . Ja jos pinooli vielä induktiokarkaistaisiin.

Pinoolin kartio kannattaa sorvata numeroa aiottua suuremmaksi ja istuttaa siihen tehdastekoinen vähennysholkki. Holkin lehti pitää tietysti katkaista ja porata ulostyöntötapille reikä.

Pylkän reiän ja pinoolin välys voisi olla 003 mm luokkaa. Tarvittaessa voisi hoonilla passauttaa.

Vähän harppomalla tein tämän jutun toistamiseen.

Tällä tavalla olen itse muutaman kärkipylkän kunnostanut.
Lopputulos on näissä hommissa aina monen osatekijän summa.

[Höyläri]

Konepajamies kirjoitti:

Sinulla onkin kunnon höylä käytössäsi! Taitaa olla Rautpohjan pöytähöylä.
Suomen suurimpia lajissaan. Meidän höylän iskunpituus on vain parin metrin luokkaa.
Pöytä-,pitkä-,portaalihöylä,sillähän on monta nimeä ,on tosiaan kätevä pitkiä ja ohuita kappaleita työstettäessä. Pitkät särmärinterät esim.
Teräkustannukset höyläkoneessa verrattuna jyrsinkoneeseen ovat todella pienet.

Joo rautpohjan höylällä sitä hommissa ollaan. Rautpohjan alueella käytössä vielä 4 höylää.
Kyllähän nuo teräkustannukset ovat aivan toista luokkaa kuin apoilla. Me ajetaan vielä aika paljon pikateräkselläkin. Sillä päästään tietyissä kappaleissa paljon parempaan tulokseen kuin kovapalalla.
Ei noilla apoilla muutenkaan ole mitään järkeä tehdä esim. pitkiin lattoihin hitsiviisteitä.

[TunturiPappa]

Tuli tänään kokeiltua sellaista mitä ei TOS:silla pystykkään tekemään... Sorvasin konesyötöllä kartion...

[Kontio]

Oliko kone joku venäläis valmisteinen, jossa on konesyöttöinen kääntökelkka?
Tokihan TOS:sillakin voi konesyötöllä kartiota sorvata, joko kärkeä sivuun siirtämällä, tai sitten kartiosorvauslaitteen avulla.

[TunturiPappa]

Ei ole ryssä eikä ole kartionsorvaus laitteita... Brittikoneet on hiukan poikkeavia...

[TunturiPappa]

Siis Colhcesterissa saa kummankin syöttökaran pyörimään yhtäaikaan niin "kyl ruppee tapahtumaan"...

[tane II]

Minkäs ikäisellä ja mallisella Colchester:lla siellä koulussa sorvaillaan? Student Mk. 1 ja Mk. 2 oli kai aikanaan kouluissa yleinen, mutta ei kai enää...

[TunturiPappa]

Itsekkin on ollut ajatuksena tarkata se malli ja valmistusvuosi... Nyt on ensiviikko lomaa niin sen jälkeen perehdytään asiaan uudelleen...

[TunturiPappa]

Selailin tuossa kuvia ja uskoisin sen olevan tuollainen Triumph2000... Tuota koulun koneesta on tuo mallikilpi häipynyt ajan saatossa....

[JR]

Metallintyöstöstä mitään tiedä, mutta hitsaustyönä joku veivinpää on varmasti helpoin tehdä. Oikeastaan metallimiehen pitäisi osata tehdä semmoinen vasaratyönäkin.

[JR]

Metallintyöstöstä mitään tiedä, mutta hitsaustyönä joku veivinpää on varmasti helpoin tehdä. Oikeastaan metallimiehen pitäisi osata tehdä semmoinen vasaratyönäkin.

[TunturiPappa]

Hitsaamallahan saa vaikka millaisen murpula aikaiseksi mutta koneistettu osa on aina koneistettu osa...

[herra47]

kyllä se niin vaan on, että taottu osa on OSA, mutta eipä taida nykyajan "sepät" näitä taitoja oppia (kun ei opeteta)..

[TunturiPappa]

Juu kyä taottu on aina taottu...eipä opeteta enää ammattikoulussa....

[tane II]

Tällä tavalla olen itse muutaman kärkipylkän kunnostanut.
Lopputulos on näissä hommissa aina monen osatekijän summa.

Mites johteiden kunnostus? Ei taida olla ihan 'pikku homma', mutta kai niitäkin voi kunnostaa?

p.s.
Hauska juttu sorveista ja sorvin ostamisesta: http://www.mermac.com/klunker2.html