huolettaako koskaan traktorin kestävyys?

[linkomies]

Sesonkiaikana on pelko persiissä koko ajan. Jos koneketju katkeaa on tavallista, että sitä pystyy muuttamaan ja jatkamaan, mutta jos välistä häviää toinenkin vehjes, niin huhhuh.

Mulle kertoi yks jo edesmennyt yrittäjä, että kun hän näki koneketjun petettyä työmiesten pelaavan työajalla jalkapalloa tallien pihalla, hän oksensi välittömästi. Maha reagoi näkyyn.

Siinä ei sitten auta muu kuin marssia ostamaan liikkeen pihalta se, mikä siellä nyt sattuu olemaan. Siitä kaiketi johtuukin, että sesonkiakoina vaihtokoneiden pyynnit ovat kaksinkertaset abauttista.

Tämäpäs se tuo julki omia aatoksia.. koneella joutilasta aikaa vuodessa huomattava määrä, niin mielelläänhän sillä paikkais koneen tarvetta. Joko kuskilla tai ilman.. Mikäs ois luontevin kanava tällasta palvelua kaupitella maanviljelijöille?

[Huuhaa]

Sehän riippuu ihan koneesta.

Traktoreissa hydrauliikan ulosottojen lukumäärät, tuotot, paino, teho, nostolaitteen nostokyky, jne.

Lehteen vaan "leikkaa talteen ilmotus". Maastulliin tai paikalliseen.

Kaupan yms. ilmoitustaululle.

PS

Verottaja seuraa lehti-ilmoittelua. Ihan vaan yleiseksi tiedoksi.

[-SS-]

Tämäpäs se tuo julki omia aatoksia.. koneella joutilasta aikaa vuodessa huomattava määrä, niin mielelläänhän sillä paikkais koneen tarvetta. Joko kuskilla tai ilman.. Mikäs ois luontevin kanava tällasta palvelua kaupitella maanviljelijöille?

Laitapa YV:tä jos olet riittävän lähellä Lohjaa, ainakin sairausajan vara-apua olisi kiinnostusta sopia jo valmiiksi. Hommaan riittää 80 hv etukuormaajatraktori 2.4 m lumikauha vaihtoehtoisesti 2.5-3 m takalana hydraaliikalla.

Pyrythän voi ennustaa paria päivää ennen, tauteja ei niinkään...mikäs nyt on kun puristaa tosta ylävatsasta ja käsivarretkin puut....

-SS-

[jouko]

No ajattelin pistää tähän nyt juttua niistä puoliteloista ku niistä on ollu täällä muutaman kerran juttua, ja tämä liittyy siihen traktorin kestävyyteen.

No niitä puoliteloja on kehuttu kauheana,mutta omasta kokemuksesta voin sanoa että ei niitä kannata laittaa rattoriin, jos ei nyt ihan pakko oo.Ne telat rasittaa niin paljo traktorin voimansiirtoa ja vetoakselia.
Sitte ku ne telat tahtoo täryyttää rattoria, nii monesti alkaa vuotamaan perästä öljyä siitä missä taka akseli on kiinni perässä, siitä saumasta.Ennen piti monesti meijän puolitela rattorista paikata tiivistemassalla ja vaikka millä.Ja sitte on pitäny yhen kerran niitten telojen takia ostaa uusia rattaita perään,kun tahtoo rasittaa niin paljo

Toki teloilla pääsee melkeen mihin vaan, mutta ite en niitä kyllä välttämättä laittaisi.Ne on niin paha vastus rattoriin ku rattoriin, että ennemmin ostaa hyvät ketjut. Hyvillä ketjuilla pääsee melkeen yhtähyvin, teloissa vaan se että kantaa paremmin,muuta plussaa niistä ei oo

[saku]

ei mulla ainakaa oo vielä kovin foortia rasittanu ne puolitelat.En oo kyllä mitenkää REVITTÄNY niilä teloilla, mutta on mulla rattori kestäny.

[er3004]

No ajattelin pistää tähän nyt juttua niistä puoliteloista ku niistä on ollu täällä muutaman kerran juttua, ja tämä liittyy siihen traktorin kestävyyteen.

No niitä puoliteloja on kehuttu kauheana,mutta omasta kokemuksesta voin sanoa että ei niitä kannata laittaa rattoriin, jos ei nyt ihan pakko oo.Ne telat rasittaa niin paljo traktorin voimansiirtoa ja vetoakselia.
Sitte ku ne telat tahtoo täryyttää rattoria, nii monesti alkaa vuotamaan perästä öljyä siitä missä taka akseli on kiinni perässä, siitä saumasta.Ennen piti monesti meijän puolitela rattorista paikata tiivistemassalla ja vaikka millä.Ja sitte on pitäny yhen kerran niitten telojen takia ostaa uusia rattaita perään,kun tahtoo rasittaa niin paljo

Toki teloilla pääsee melkeen mihin vaan, mutta ite en niitä kyllä välttämättä laittaisi.Ne on niin paha vastus rattoriin ku rattoriin, että ennemmin ostaa hyvät ketjut. Hyvillä ketjuilla pääsee melkeen yhtähyvin, teloissa vaan se että kantaa paremmin,muuta plussaa niistä ei oo

Ajoin jokun talven majurilla puolitelojen kanssa ei majuri voimansiirto
hajonnut, mutta voimaa ne ottaa ei tielläkään voinut kuutosvaihdetta
käyttää. Kyllä niillä pääsi pahoihin paikkoihin.
Oli sellainen paikka josta oli metsäkoneella ajettu muu puutavara ja minä
ajoin koivut. Se oli sellainen suo jossa oli kuran alla kivikko.
Metsä koneet oli täyttäneet isompia läpiä propsilla, pomo oli laittanut kaatomiehet nosteleen ne uran varteen ja minun oli ne ajettava tien varteen. Majurin maavara ei riittänyt alkuunkaa oli ajettava kannon päältä
toiselle, telasylinterit ei jaksaneet nostaa nokkaa vaan oli kuormaan
kouralla nostettava kärryä. Kyllä telojen kanssa pääsee, kun on pakko.

[Valmettimies]

Ei yleensä huoleta jos hajoo niin korjataan!

[tommi]

Tapahtui se mitä olen aavistellut, mutten ole viitsinyt pelätä:

Kanto osui metsässä Casen nelivedon hydraulisen kytkimen putkeen ja sen kytkimeen kiinnittävä nippa meni poikki. Onneksi uuden nipan vaihtamisella selvisi.

Pitänee laittaa pohjapanssari paikoilleen kun se on ollut poissa tankin sihtien puhdistuksen takia.

[Induktanssi]

Wanha, hyvä aihe.
Itseäni alkanut hirvittämään Super Dextan kestävyys, kun keula kevyenä ajan puita perä"laatikossa"... Mikähän siinä vois kärsiä? Pyöränlaakerit? Vetarit? Apuaaa....

[Jammu]

taitaapi textan perssyys useemman tonnin kestää joten kuskin kantti loppunee enste ennekö perälaatikon kans textan perä korkkaa.

Vois olla yleisen mukavuudenkin takia hyvä laittaa nokkapainoja tai nestetäyttöä etusiin

[Induktanssi]

Sitä mietittiin, mutta itse ajattelisin keulimisen olevan täydellinen kuormanrajoitin. Jos renkaat eivät tasaisella maahan ota, joku puu pois kuormasta.
Ja kuormaa haluan rajoittaa juurikin kestävyysmielessä. En halua enon silmäterää hajottaa...

[Fiat640]

Jossaki rymyytyksessä saattaa miettiä koneen kestävyyttä.
Useammin kumminki miettii sitä perässä olevaa konetta. Joku lana tms ei niin mietitytä kun hitsattua aina saa jne. vähän saattaa harmittaa toki.
Mutta esim. malettia tullee mietittyä jossaki kivisissä paikoissa että ei vain mitään hajoa (ainaki kerran jouduttu käyttään osissa ko akseli mennyt) ja nykysten linkoaki varoo ko son sen verran uus laitos.
Tätä 680 fiiattia varoi ja pelkäsi aluksi ehkä siitäkin johtuen että melkein heti ko ostettiin se piti katkasta ko kytkimestä hajosi asioita. 640 ei niinkään ole koskaan miettinyt kun sillä oli tullu aika kauan jo ajeltua ja ei se oikeastaan koskaan ollut hajalla.

[OIU]

Puun kuormauksessa ja metsätöissä yleensäkin on mielessä, että montakin osaa koneesta on kovilla. Kourakuormainkin on nostolaitteissa, vaikka ei niistä koskaan nostovarren alapään tappeja kummempaa ole hajonnut.

Puimurin puolesta voisi myös toivoa kestämistä, kaikkihan tiedämme mitä rakkineita vanhoina ovat ja varsinkin Sampo 500. Kuitenkin tuloksen kannalta vanha, halpa puimuri on erittäin tärkeä kone.

[sja]

Nykyisin noilla tietsikkahimmeleillä ajellessa joka kerralla tulee kylmä rinki /c:een alle että mitä vikakoodeja tällä kertaa ilmestyy näytölle. Ja poistuuko vikakoodit virrat pois menetelmällä vai jääkö koodit elämään. Ei enää tehdastakuuta jäljellä niin on pidettävä tilillä vähintäänkin nelinumeroinen summa remonttirahaa, halvemmalla kun ei osia näytä saavan.

[DexMasZet]

Wanha, hyvä aihe.
Itseäni alkanut hirvittämään Super Dextan kestävyys, kun keula kevyenä ajan puita perä"laatikossa"... Mikähän siinä vois kärsiä? Pyöränlaakerit? Vetarit? Apuaaa....

Perästä et saamitään hajoamaan tuolla tavalla. Jos renkaat nousee kevyesti ylös ja kevyesti alas, ei siinä rasitu oikeastaan mikään muu kuin koneen ja perän liitos. Mutta jos ryskätään kytkimellä keula riuhtasemalla ylös ja räsäytetään niin että tuntuu alas,rasittuu etuakselin keinu tappi, etuakselin sivutuet, moottorin ja perän kiinnitys ja etu kehto.
Mutta että edes joku noista paikoista hajoaa, vaatii melko paljon noita ryskä hommia.

Ei ole vielä itsellä mitään mennyt, vaikka melko säälimätöntä on ollut ajo 35vuoden ajan. Toki etu-akselin keinu tappi vaihdettu, mutta ei siis rungosta muuten mitään ole mennyt. Nykyisin ei tule rasitettua kuin noin 480kg painavalla lingolla, jolla keula nousee ylös jos varomatta kytkimen nostaa. Samoten noin 500kg painava klapi-tuiko nostaa keulan varomattomalla kytkimen käytöllä, tai reippaalla kaasun käytöllä. Eli ei ne dextan keulan nostavat painot tuon kummoisempia tarvihe olla.

Eli Induktanssi ajelkoon ihan huoleti, mutta jonkin sortin keula paino olisi hyvä. Itsekkin pitäisi värkätä talveksi joku painon kaltainen eteen...

[Ajomies]

Ihmismäisesti kun sitä konetta käyttää, niin ei ota niin sielun päälle kun tulee joltakin kohdin tunnit täyteen, ja näinhän se vääjämättä kaikille ihmisen tekemille koneille joskus käy.

[elmerie]

Kyllähän sitä traktorillakin ajaessa erikoisemmat äänet saa säikähtämään,mutta kun oot lentokoneella suurten vesistöjen yläpuolella niin onhan korva kovin herkkänä ja silmä hakee kokoajan paikkaa mihin mennään jos moottori sanoo poks.

[Induktanssi]

Ootte te niin parhaita!!!!!!! Nimittäin mieleni tais saada rauhan. Enokin tänään kissan pöydälle nostettuani myönsi pelkonsa. Ei vaan tohdi mäkättää, kun hänelle puut kuitenni ajan. Ystävällinen veikko.
Kerronpa huomenna 500kg lingoista, jne. Siihen tänäänkin hieman jo vetosin, että 300kg vältti kaukana takana lie aina eturengasta kevittävä.
Etupainot jätän, niin tulee tosiaan luonnollinen kuorman rajoitus... Jarruhihnat jonkun vuoden välein vaan uusiks.

[DexMasZet]

Toki voin pistää kuvankin tuo linko perässä, jos ei eno mies usko. Talvella jos on märkää lunta lingon päällä lisä painona, jaksaa keulan nostaa käs pelillä ilmaan.

Mutta tuleehan sitä itsenkin kuulosteltua koneilla ajaessa. Alkuun hirvitti dextalla normaali ajoa harrastaa, kun sen kolme pyttysen esi kammio perkkinssin ääni maailma eroaa melkoisesti suora suihku dieseleihin...

Noilla "uudemmilla" koneilla taas hirvittää enempi ajaa, varsinkin kun on kuormaaja notkumassa keulassa. Tuohonkin tottuu, mutta esim kuormaajalla paaleja kuskatessa alkuun jännittää... Myöskin jos joutuu metsään menemään muulla kun dextalla, on se yhtä hermoilua minulla. Kaiken maailma klasia ja letkua sielä täällä rikkoutumassa. Dextassa ei tarvitse kuin valojen lasia vähän varoa...

[Velu]

Kyllä noilla isommilla koneilla tienpäällä huolettaa. Urkki olisi melkoinen haalattava kotiin 14 tonnin hiekkalastissa, samoin valtran kaivuri.

Pikkukoneissa ei huoleta kuin renkaat metsässä. Remontit on niin helppoja, ettei pelota. Eikä ne kovassakaan hommassa säry. Töihin ne on tehty ja kunnon ajolla voi tehdä raskaitakin hommia ei ne siinä rasitu.