rukiin puinti

[pyöveli]

Suuripiirtein vuosi sitten oli puhetta rukiin puinnista ja kuivauksesta.Sato niitettiin ja pistettiin seipäille ja kuhilaille.Tuossa syksyllä puimme rukiit Teijo 500 puimakoneella jota yritimme pyorittää OLYMPIA maamoottorilla,siinä kuitenkaan onnistumatta.(ei jaksanut pyöriä remmisiiva päällä)joten otimme vanhan nuffieldin kehiin ja homma hoitui hyvin.teimme vanhaan saunaan laverit johon levitimme jyvät ja kiukaaseen tuli.viikonverran piti hämmennellä jyviä ja lämmittää kiuasta kunnes rupesivat kuivamaan.Nyt jyvät on kuivat ja niistä pääsee tekemän jauhoja ja leipää.tulloo niille hintoo... Sato epäonnistui totisesti,sateinen kesä taisi olla pääsyy.Pitäisköhän anoa EU:lta katokorvauksia??. Pumakoneita kertynyt SIRO 2 ,VELJEKSET JAAKOLA HARJAVALTA.Teijon tehtaat POMO.Teijo 500.

[rytinä]

Rukiit puitiin riihessä, jonne ne kannettiin lyhteinä pellolta. Lyhteet ahdettiin riihen parsille alkaen peräseinältä ja edeten neljän viiden parren leveydeltä kohti oviaukkoa. Ahtaaja istui kahareisin parsilla ja otti lyhdeparin kerrallaan lattialla seisovalta antelijalta.

Ahtamisen jälkeen riihtä lämmitettiin koivu- ja haapahaloilla, joiden avulla jauhoista uskottiin tulevan valkeita. Riihenlämmitys oli taitolaji, joka vaati huolellisuutta ja kokeneisuutta. Riihen lämpö ei saanut nousta liian korkeaksi, etteivät jyvät olisi riihtyneet itämättömiksi liiassa kuumuudessa. Riihen lämmitys kuului yleensä talon iäkkäämmille miehille, vaarille tai perhepiirin naimattomalle setämiehelle. Siellä, missä peltoviljely on nuorempaa, kuten Savossa, Karjalassa ja Pohjois-Suomessa, riihitys on lämmittämisestä alkaen ollut naisten työtä.

Jos elot olivat syysauringossa kuivahtaneita, niiden lämmittäminen kesti iltapäivästä seuraavaan aamuun. Puinti aloitettiin aamuvarhaisella, neljältä tai viimeistään viideltä. Puinaväkeä tarvittiin keskimäärin seitsemän henkeä.

Jyvien irrottaminen riihikuivista lyhteistä tapahtui kahdessa vaiheessa. Aluksi lyhde otettiin kainaloon ja iskettiin muutaman kerran sen latvapuolta riihenseinään. Seuraava vaihe, varstoilla puinti tapahtui Itä-Suomessa riihessä, Länsi-Suomessa erillisessä ilmavassa puintihuoneessa eli luuvassa. Seinään lyödyt ruislyhteet nostettiin pienen luukun kautta luuvaan, missä ne tapettiin varstoilla. Tappajat, tavallisesti neljä henkilöä, löivät lattialla olevia lyhteitä pareittain tahdissa. Välillä lyhteitä käännettiin, ja toisen tappokierroksen jälkeen ne pudisteltiin. Avustaja sitoi lopuksi oljet isoiksi kuvoiksi ja siirsi ne olkilatoon.
Luuvan lattialle jääneestä kasasta haravoitiin tähkäpäät ja oljenkappaleet omiksi kasoikseen, jyvät omakseen. Suurimmat roskat eroteltiin, jonka jälkeen viskaaja alkoi erotella jyviä. Jyvät heitettiin viskaimella, lyhytvartisella puulapiolla nykäyksittäin kohti nurkkaa. Raskaimmat eli parhaat jyvät lensivät kauimmaksi viskaajasta. Lähimmäksi viskaajaa jäävät jyvät olivat siis huonolaatuisimpia. Kun jyvät oli lajiteltu viskaamalla, ne hypiteltiin vinoseinäisessä pohtimessa, jota pideltiin korvista kaksin käsin; tämä työvaihe puhdisti siemenet akanoista ja muista pienemmistä epäpuhtauksista.

Varstat olivat joko yhdestä puusta tehtyjä tai kaksiosaisia. Yksipuinen varsta syntyi oksasta ja siihen liittyvästä puun runko-osasta. Tällaista varstaa käytettiin erityisesti ohran puintiin, kaksiosaista yhdistettyä varstaa rukiin puintiin. Kaksiosaisia varstoja on useaa mallia, jotka vaihtelevat alueittain. Joutsassa käytössä on ollut linkkuvarsta, jossa kieli on yhdistetty varteen puutapilla. Linkkuvarsta-alue ulottuu Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan järviseudun kautta Keski-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.

---veli MR-pyöveli--ehdotan rukiinpuintia tällä tavalla seuraavalla kerralla-

[Juontokouramies]

Kannattaa katsella jyviä josko niissä on näin märän kesän jälkeen punahometta. Jos punahometta on paljon niin täkäläiset emännät ei niistä suostu leipomaan, tai jatkavat kaupan ruisjauhoilla.

[jussi77]

Mistäpä saa hankittua riihitettyjä ruisjauhoja?

[ranev]

Rukiit puitiin riihessä, jonne ne kannettiin lyhteinä pellolta. Lyhteet ahdettiin riihen parsille alkaen peräseinältä ja edeten neljän viiden parren leveydeltä kohti oviaukkoa. Ahtaaja istui kahareisin parsilla ja otti lyhdeparin kerrallaan lattialla seisovalta antelijalta.

....

jopas. ei liene noin 15 vuoteen juurikaan päässyt teksti vanhenemaan.

mistähän moinen lie peräisin?


rane

[VD5]

Mistäpä saa hankittua riihitettyjä ruisjauhoja?

Saaneeko mistään? Ehkä joltakin pieneltä tuottajalta? Eräs leipomo lopetti riihiruisleivän teon sen jälkeen kun Liperin mylly paloi. Kehuivat ettei saa enää jauhoja mistään.

[VD5]

Mistäpä saa hankittua riihitettyjä ruisjauhoja?

Saaneeko mistään? Ehkä joltakin pieneltä tuottajalta? Eräs leipomo lopetti riihiruisleivän teon sen jälkeen kun Liperin mylly paloi. Kehuivat ettei saa enää jauhoja mistään.

Internet näköjään tarjoaa tuollaista: https://kareliamix.fi/pages/contact
Eli pienessä mittakaavassa riihirukiin tuotto ilmeisesti jatkuu.

[Jammu]

myllypuodissa,

on pylly muodissa.

(oli pakko)

[KETA]

Kyläkauppa Siikamäen Suoramyynti, Puh.040 702 2554.