Kysy höyrystä ja höyrykoneista

[mutujussi]

Olen toiminut Jokioisten museorautatiellä 17 vuotta varikkomestarina ja kunnostanut ja tehnyt huoltoja yhdistyksen höyryvetureihin. Höyryfestivaaleilla Minkiöllä havaitsin että puuttuu palsta jossa voi kysyä höyrykoneista ja muista höyrylaitteista,joten olisiko nyt aika perustaa tähän sellainen. Pyrin vastaamaan parhaani mukaan kysymyksiin jos jollain on jotain mieltä painavaa asiaa. siis olkoon tämä alustava puheenvuoro tälle palstalle

[vares]

Ei oo kysymystä, mutta tiedossa on, että höyrytekniikkaan ei tahdo löytyä saittia netistä.

Taannoin arvostelin Suomen Höyrypursiseuran poppoota hiukan liiankin terävin sanakääntein eräässä tilaisuudessa. Sivustollaan kun ei mitenkään oltu paneuduttu teknisen puolen käytännön kommervenkkeihin. Nyttemin voi olla toisin. Tuskin kuitenkaan.

Itsellä on viritteillä ruotsinkielisellä pohjanmaalla valmistettu uusi höyrymoottori, alumiininen niittisaumalla koottu pelastusvene potkuriakselilla ja kolmen kruunun armeijan halkokäyttöinen kenttämalli höyrynkehitin.

Osat ovat paljolti vielä maailmalla ja mielikuvituksessa, mutta aina kun kohdalle jotain sattuu, pyrin sen itselleni omimaan. Taitaa olla se "loppuiän projekti".

[mutujussi]

Siinä on haastetta kun tekee siitä höyrysluupin.yksi asia kuitenkin särähtää korvaan ,se on höyrykone ei moottori

[vares]

Mielestäni höyrykone on höyrymoottorin ja kattilan muodostama kiinteä lokomotiivi tms.


Kun taas irrallinen voimanlähde on aina moottori.


Mm. nelitahtisista autonmoottoreista tai veneenmoottoreista tehdyt höyrymoottorit taipuvat helpommin moottoriksi kuin koneeksi aiemman historiansa painolla.

Asialle pitäisi kyllä saada yksiselitteinen ja perusteltu ratkaisu joltakulta alan auktoriteetilta.

[mutujussi]

Minullta löytyy höyryaiheisa oppikirjoja useita hyllymetrejä ja en ole yhdestäkään kirjasta löytänyt sanaa höyrymoottori, aina on puhuttu höyrykoneesta kattilasta riippumatta

[MF165Multi]

Hienoa, aivan aluksi muutamia kysymyksiä:

Paljonko on painetta veturin paineastiassa? Miten ne koeponnistetaan? Elokuvissa höyryveturista päästetään paineet pois ennen yhteentörmäystä, onko se oikeasti tarpeen? Isoko on paineastia, tilavuus? Onko totta, että isoimmat höyryveturit (Risto?) olivat yhtä tehokkaita, kuin nyky dieselit/sähköveturit? Lämmitettiinkö niitä hiilellä/antrasiitillä tai koivuhaloilla? Olen sen verran vanha, että olen ollut höyryveturin kyydissä VR:llä. Miksi höyryveturi sutii lähdössä niin helposti, oliko se vain kuskin näyttämistä klopille vai onko akselipaino niin pieni vetäville pyörille? -Tässä aivan muutamia kysymyksiä aluksi.

[aniemi]

Mitää en asiasta tiedä, mutta on vaan tullut mieleen semmonen spekulaatio, jotta jos laittais maalämpöpumpun kompressorin pyörimään höyrykoneella... ja höyrykoneen kattilassa palaisi kotomainen puu...

Eikös olis melko ekoa...?

Mutta mitenkäs toi höyryvoiman säätäminen..?
Kierroksia saa varmaan säädettyä höyryn määrällä, mutta mitenköhän palamisreaktion säätäminen kiinteän polttoaineen tapauksessa...?

[JiiHoo]

Luulin itsekin aluksi että se kokonaisuus on se höyrykone, vaan se kokonaisuus koostuu höyrykattilasta SEKÄ höyrykoneesta, joka taas on se sylinteri- ja luisti-ryhmä

[vares]

http://users.tkk.fi/~akukkone/hoyry/index.html

[sirairy]

Lokomotiivi on kyllä veturi eikä mikään siirrettävä höyrykone

[mutujussi]

Hienoa, aivan aluksi muutamia kysymyksiä:

Paljonko on painetta veturin paineastiassa? Miten ne koeponnistetaan? Elokuvissa höyryveturista päästetään paineet pois ennen yhteentörmäystä, onko se oikeasti tarpeen? Isoko on paineastia, tilavuus? Onko totta, että isoimmat höyryveturit (Risto?) olivat yhtä tehokkaita, kuin nyky dieselit/sähköveturit? Lämmitettiinkö niitä hiilellä/antrasiitillä tai koivuhaloilla? Olen sen verran vanha, että olen ollut höyryveturin kyydissä VR:llä. Miksi höyryveturi sutii lähdössä niin helposti, oliko se vain kuskin näyttämistä klopille vai onko akselipaino niin pieni vetäville pyörille? -Tässä aivan muutamia kysymyksiä aluksi.

Höyryveturin kattilassa on painetta veturityypistä riippuen 10-15 bar
Esim ristossa on 15 bar tk 3 14 bar ja Minkiöllä Tubitze vetureissa 13 bar
Kattilat koeponnistetaan vesipaineella joka on 1.3 kertaa käyttöpaine
Höyrykattilan tyhjennys ennen kolaria on pelkkää elokuvaa. Jos kattilassa on noin 5 kuutiota vettä siitä tulee 1700 kertaisesti enemmän höyryä, eli kattilan tyhjentyminen saattaa kestää kymmeniä minuutteja. tiedän veturin kattiloita joiden koko on 1700- 8000 litraa, eli siltä väliltä.
Yksi Risto veturi vastaa noin kahta dv 12 dieselveturia tai kaksi ristoa noin 1 sr 1 sähköveturia vetureita lämmitetään koivuhaloilla ja kivihiilellä veturityypistä riippuen. Höyryveturi sutii herkästi lähdössä koska silloin käytetään suurta täytöstä jolloin kone on voimakkaimillaan, isopyöräiset veturit sutii herkemmin

Toivottavasti nämä vastaukset selvittää asioita ja voihan sitä kysyä lisää

[mutujussi]

Mitää en asiasta tiedä, mutta on vaan tullut mieleen semmonen spekulaatio, jotta jos laittais maalämpöpumpun kompressorin pyörimään höyrykoneella... ja höyrykoneen kattilassa palaisi kotomainen puu...

Eikös olis melko ekoa...?

Mutta mitenkäs toi höyryvoiman säätäminen..?
Kierroksia saa varmaan säädettyä höyryn määrällä, mutta mitenköhän palamisreaktion säätäminen kiinteän polttoaineen tapauksessa...?

Kyllä tuollainen höyrykoneen käyttö kompressorin pyörittämiseen taitaa olla turhaa. Mäntähöyrykone pyörii noin 8 prosentin hyötysuhteellä joten taitaa olla paras panna se klapi suoraa uuniin siitä jää silloin enempi hyötykäyttöön

[mutujussi]

Luulin itsekin aluksi että se kokonaisuus on se höyrykone, vaan se kokonaisuus koostuu höyrykattilasta SEKÄ höyrykoneesta, joka taas on se sylinteri- ja luisti-ryhmä

Kyllä höyrykone on höyrykone ja kattila on erikseen josta tuodaan energia höyrykoneeseen

[mutujussi]

[quote="aniemi"]Mitää en asiasta tiedä, mutta on vaan tullut mieleen semmonen spekulaatio, jotta jos laittais maalämpöpumpun kompressorin pyörimään höyrykoneella... ja höyrykoneen kattilassa palaisi kotomainen puu...

Eikös olis melko ekoa...?

Mutta mitenkäs toi höyryvoiman säätäminen..?
Kierroksia saa varmaan säädettyä höyryn määrällä, mutta mitenköhän palamisreaktion säätäminen kiinteän polttoaineen tapauksessa...?[/quote

http://www.intercooler.fi/steamcastle/
Katsokaapa tuolta melkoista ekopakettia ja siellä on nyt höyrymoottori

[Lucas]

.

[vares]

Toi on vissiin se juttu kun on ollut monasti telkkarissakin?

Enpä tullut tarkemmin perehtyneeksi.

Lunatik joka käyttää ruostumatonta lamellikompuraa höyryllä ja väittää sen ratkaisevan maailman energiapolitiikan ongelmat. Jahka saa sen toimimaan kunnolla.

Itsekin kuulun löylynlyömiin, kuten kuvasta näkyy, mutta jotain rotia.

Laitteella voi sekä tislata "akkuvettä", että kehittää "höyryvoimaa". Voimakoneelle, eli moottorille.

[tapsa]

http://www.intercooler.fi/steamcastle/
Katsokaapa tuolta melkoista ekopakettia ja siellä on nyt höyrymoottori

Kattilan perään oli laitettu katalysaattori - toivottavasti se oli huumoria.

[pasoleati]

[quote="mutujussiKyllä tuollainen höyrykoneen käyttö kompressorin pyörittämiseen taitaa olla turhaa. Mäntähöyrykone pyörii noin 8 prosentin hyötysuhteellä joten taitaa olla paras panna se klapi suoraa uuniin siitä jää silloin enempi hyötykäyttöön[/quote]

Mutujussi, mistähän höyrykoneestä nyt puhut eli mitkähän ovat höyryn paineet ja lämmöt jos hyötysuhde on vain 8%? Onko tulistusta? Onko esilämmitintä ja ekonomeiseriä?

[mutujussi]

[quote="mutujussiKyllä tuollainen höyrykoneen käyttö kompressorin pyörittämiseen taitaa olla turhaa. Mäntähöyrykone pyörii noin 8 prosentin hyötysuhteellä joten taitaa olla paras panna se klapi suoraa uuniin siitä jää silloin enempi hyötykäyttöön

Mutujussi, mistähän höyrykoneestä nyt puhut eli mitkähän ovat höyryn paineet ja lämmöt jos hyötysuhde on vain 8%? Onko tulistusta? Onko esilämmitintä ja ekonomeiseriä?[/quote]

Nyt puhun kylläisellä höyryllä käyvästä yksipaisuntaisestä höyrykoneesta. nuo ekot ja luvot kuuluu kattilaan ja en puutu siihen vaan höyrykoneelle tulevasta höyrystä kone pystyy hyötykäyttämään kahdeksan prosenttia. Tietenkin jos mennään kompoundi tai jopa trippelikoneeseen voidaan hyötysuhdetta nostaa muutaman prosentin. Paras hyötysuhde saadaan mäntähöyrykoneella jos käytetään trippelikonetta ja joka välissä välitulistus. Ko systeemillä voidaan päästä jopa 14 prosenttiin

[pasoleati]

OK. Mites on öljyjen laita? Ainakin vanhemmassa (sanotaan 1950-luvulta ja vanhempi) höyrykonekirjallisuudessa mainitaan usein, että yksi olennaisista mäntäkoneen hyötysuhdetta rajoittavista tekijöistä olisi sylinterin voitelu, joka ei ainakaan silloisilla öljyillä olisi sallinut yli 350 asteen (Celsius) höyryn lämpötilää. Löytyykö nykyään öljyjä jotka sallisivat suurempien lämpöjen käyton?