Paras raivaussaha

[Eläkeläismetsuri]

Nyt pitäisi ostaa entisen pienen partnerin tilalle varmatoiminen raivaussaha, Olisi noin 30ha urakka seuraavan 3-4 vuoden aikana. Osa puista yli yli 10 cm:stä koisua. ilmeisesti joutuu kyllä käyttämään m-sahaakin apuna.

[verku]

30 hehtaaria ei ole iso urakka jos on hyvä raivaussaha. Esim. iso Stihl. Se on varmatoiminen saha kun ei vain yritä sahata talvella. Talvellakin pelaa kun heittää ilmapuhdistimet mäkeen. Raivaussaha on sen verran spesiaalivehje ettei kovin huonoja ole tehtykään. Ellei osta ruohonleikkaukseen tarkoitettua.

[Eläkeläismetsuri]

tarkoitus on kerätä puut polttopuuksi. Sillä tuo pitenpi aikataulu. Ei mitään järkeä ole jättää energiaa mätänemään.

[Nuorimetsuri]

Raivureiden ostajien ei kannta edes harkita mitään muuta merkkiä, kuin stihliä. Viime kesältä husseista, ihan karmeita kokemuksia. Mikäli husqvarnan ostat et saa mitään muuta kuin ongelmia ja hommat jää tekemättä. Tilheillä homma hoituu. Itse sahasin 480 llä mutta eiköhän se 450 ole ihan käypä peli kans.

[MOP]

Pari kolme vuotta sitten sama ongelma. Menin Virtain Moottorisahaan vakaana aikomuksena ostaa paras Hucqvarna mitä rahalla saa. Siellä tämä virman pehtoori sanoi minulle, että et sellaista tarvitse, ellet välttämättä halua raahata raskasta sahaa metsässä. Osta Stihl. Olin vähän epäluuloinen, mutta hän vakuutti Stihlin olevan paljon suositumpi ja parempi käyttää. Ostin Stihlin ja hyvin on pelannut. Ei tosin ole paljon sahattukaan. Mutta yhtään ainutta häiriötä ei ole ollut. Syksyllä siirryin myös ketjusahassa takaisin Stihl kantaan. Huskin ostan enintään veneen ankkuriksi. Ensimmäinen raivaussahani oli Stihl 08 moottorisahaan kiinnitettävä raivauslisälaite vuodelta 1965. Tehoa oli ja painoa ja kuulemma vielläkin käyntikunnossa. Ei tosin minulla. Eikä kyllä ole ikäväkään.

[subonaattori]

Stihlin moottoori sahat oli joskus ainakin tosi surkeita. Laatu ilmeisestikkin parantunut aika paljon. Raivaussahana monet stihliä kehuu kyllä. Itsellä Jonseredin raivaussaha ja se on ainakin pelannut todella hyvin, myös moottorisahana.

[205]

Minäkin heti ensimmäisenä vastaajana ajattelin suositella Stihliä. Jätin kuitenkin lähettämättä kun minusta tuntui että mikäli palstalaiset olisivat tienneet kotiosoitteeni, olisi lauma Husky miehiä tullut lynkkaamaan minut, kun pidin Huskyä verkkopainon arvoisena. Raivaussahan kanssa ei ole ollut mitään ongelmia sen jälkeen, kun vaihdoin Husqvarnan Tilhiin. Rohkenin kuitenkin kirjoittaa kun muutkin ovat Stilhiin tyytyväisiä.

[cimo]

Millaisia valjaita teillä on? Stihlin mukana kerrotaan tulevan mukavuusvaljaat. Mitäs mukavuuksia niistä löytyy? Kaverilla näin (erikseen ostettu) sellaset oikeen kunnollisen näköiset valjaat. Muistutti lähinna rinkan putkirunkoa. Jonseredin teksti loisti selässä. Kehui niitä kalliiksi, mutta parhaiksi.

[verku]

On ne Stihlin valjaat hyvät. Niissä on vyötärötuki, osa sahan painosta on myös vyötäröllä, ei pelkästään hartioilla kuten perinteisissä. Ne ovat todella hyvät vaikka sahaa isolla Stihlillä, niin ei tule sitä perinteistä vaivaa, että kiristää hartioita valjaiden vuoksi. Niiden kanssa on todella hyvää ryskää metsässä. Joskin se vanha totuus on tosiaan se, että sahan hyvyys tulee esille vasta sitten kun sillä tosissaan sahaa tai täytyy saada aikaiseksi. Vasta sitten sillä sahamerkillä on merkitystä kun kertapalastat ovat 50 hehtaarin suuruisia ja niissä on jonkin verran sahaamista. Silloin niillä valjaillakin on merkitystä.

[R.A]

Husqvarna 252rx tai 265rx. Alle 50 kuutioset kannattaa unohtaa, jos tulee kovaan käyttöön
Kokemusta on 245 ja 165r huskuista. Tuo pienempi vähän sellainen rimpula. Isommalla mukava raivailla, kun iso terä, tehoa löytyy ja kestäväkin. Isompi paino pieni miinus.

[jone]

265rx?252rx? mitä nämä on? Ukko osti -92 käytetyn 65cm3 165r joka pelaa vieläkin, vähäisessä käytössä tosin, muutamaa hehtaaria putsaillaan jonkun vuoden välein. Pärähti käyntiin parin vuoden seisonnan jälkeen kun tilkka bensaa tulpan reiästä. Pakoputkessa reikä, tietenkin, ja öljyä ruikkaa jostain välistä. Painava? Ei minusta. Sitten kun aika jättää, munkin pitäisi keksiä joku tilalle. Yleensä kaupoissa on korkeintaan 245-sarjaa tarjolla. Vai että 265:kin on olemassa. Mitä noi r- ja rx-tunnukset meinaa? Tilheista ei kokemusta. 35cm3 husku on vain rairuohotrimmeri. Tuttu osti 40cm3 mökille, mutta mopoksi osoittautui.

[KÖRMY]

245sella oon raivaillu sen mitä on tarvinnu, eikä ole oikeestaan mitään moittimista. Motti saisi tietenkin olla suurempi jos on kyseessä paksumpi tavara, mutta onneksi ei ole isompia aukkoja raivattavana ja olemassa olevat hoitelee huskulla mennentullen. En voi vertailla kun Stihliä en ole päässyt koettamaan, ehkä jonain päivänä sekin on edessä.

[R.A]

265rx?252rx? mitä nämä on? Ukko osti -92 käytetyn 65cm3 165r joka pelaa vieläkin, vähäisessä käytössä tosin, muutamaa hehtaaria putsaillaan jonkun vuoden välein. Pärähti käyntiin parin vuoden seisonnan jälkeen kun tilkka bensaa tulpan reiästä. Pakoputkessa reikä, tietenkin, ja öljyä ruikkaa jostain välistä. Painava? Ei minusta. Sitten kun aika jättää, munkin pitäisi keksiä joku tilalle. Yleensä kaupoissa on korkeintaan 245-sarjaa tarjolla. Vai että 265:kin on olemassa. Mitä noi r- ja rx-tunnukset meinaa? Tilheista ei kokemusta. 35cm3 husku on vain rairuohotrimmeri. Tuttu osti 40cm3 mökille, mutta mopoksi osoittautui.

***** Huskun sivuilta kattelin nuo numerot. Ilmeisesti (onneksi) tuota isompaakin on vielä saatavilla
Isäukolla jo toinen 165r menossa, ensimmäinen kesti parikymmentä vuotta suht kovassa käytössä. Nyt lähinnä vara(osa) sahana, kun muutama vuosi sitte löytyi parempikuntoinen 165, ettei ihan uutta tarvinnut ostaa
Eikä tuo mikään mahdottoman painava ole, mutta luonnollisesti painavempi kuin pienemmät

[verku]

Huomasin että onhan mulla Husku 250 RX. Eivät ne kirjaimet mitään erikoista siinä merkitse. Se on tuon ajan raivaussaha, jolloin lähes tismalleen samaa sahaa myytiin myös Partnerin ja Raketin nimellä. Hyvää ja erittäin koeteltua tekniikkaa.

Kevyt saha toimiin jossa joutuu liikkumaan paljon ja jossa ei ole niin tavattomasti sahaamista. Ja pelaa sekä kestää. Kaasu on peukalon kierrolla, ei katkea vaijerit eikä käy jäykäksi. Stihlissä oli muuten uutuudestaan jäykkä kaasu, väsyi aivan sormet sitä käyttäessä ja kahva oli kasattu väärin, se puristi vaijeria.

[mh]

mulla kans 165 huskuja, 220 laikka ja reilusti haritusta kymmensenttinen puu lentää hipasusta ei tarvi hangata

[Leyland 262 mies]

Nuo hehtaarit eivät kerro raivaustarpeesta juuri mitään. Nimittäin raivattavan puun määrä vaihtelee monen muun muuttujan mukaan. Näitä ovat mm. maaperä, puulaji, uudistusmenetelmä yms. Pakko tuon kokoiselle aluelle on osua myös tiheää kuviota. Parasta työaikaa on alkutalvi ja kevättalven hankikannot. Tärkeimmät työkalut ovat kunnon vesuri ja raivaussahan teräviila. Karsinta ja kasaus ovat niitä vaiheita joissa aikaa kuluu. Juontaminen kanatttaa tehdä lumikelelillä muutoin tulee hiekkaisia puita. Hommana se kuitenkin aika mitätön verrattuna edeliseen vaiheeseen. Hommaan tulee työn myötä silmää eli oppii näkemään mitkä puut on paras säästää.

Tuo sahaaminen on päättämistä puun elämästä ja kuolemasta ja saha käy sen aikaa tyhjää kun asiaa tuumaa. Tällä pastalla on Still ja Husqvarna paapatus jonkinlainen ilmiö, olisivatkohan kauppiaat asialla?Itselläni on se käsitys että ei sillä sahan merkillä ole niin merkitystä. Itse raivailen Jonsered merkkisellä sahalla http://www.jonsered.fi/ eikä mitään ongelmia ole ollut.

Raivaussaha kuljetetaan valjaissa selkä suorassa, joten sahan ominaisuuksilla ole paljoa väliä. Se nyt toki kanattaa katsoa että ei ihan lelua osta. Tuollaisille kesäisille "ruohon sahajille" riittää että saha pitää pahaa ääntä ja savuttaa mutta kyllä oikessa töissä pitää puu saada nurin sentään.

[Eläkeläismetsuri]

Itse olen tottunut raivaamaan juuri kun lumi on lähtenyt. Puu erittäin pehmyttä. Kasvaa yleensä vielä lehden. Nyt on kyllä uudisraivausta kyntöä varten noin 15 ha. josta poistetaan lähes kaikki metsä alle jääneet muut paitsi terveoksaiset männyt ja pienet elinvoimaiset kuuset.Pieniä terveitä puusaarekkeita on motomies jättänyt joukkoon. Muu on 20 vuotta sitten ojitettua karuhkoa suota jossa toisinpaikoin paljonkin poistettavaa. Tuhansia runkola/ha. Osa moottorisahalla sahattavia. Entinen pieni raivuri tulee omaan käyttöön. Pojille suunnittelin uutta. Tuli tuossa uutta tuo terään jakoa lisää. Olletekin kuluneemmassa terässä sitä on tuskin liikaa. Ja tuo tehon nosto ehkä paikallaan. Jonsoretista/Raketista yleensä olen pitänyt. Tuo Stiilin kokemus jäänyt 50-luvun kokemuksiin.

[Eversti]

Raivureina Stihlit saattavat olla ihan käypäsiä laitteita. Johtuu paljon siitä, ettei niitä käytetä, kuin sulan maan aikana. Viime kesänä katselin naapurin miehen sahausta Stihlillä, eikä se saha huonolta näyttänyt.
Raivaussahalla sahaaminen onkin pakko opetella, jos haluaa vähänkään reilummin hehtaareja/pvä.
Ja kyllä raivurilla tekee 20 cm:n kaatoja ihan hallitusti. Voikin sanoa, että jos terä, tekniikka ja mies ovat kunnossa, raivaus on nautinnollista tekemistä. Ja ammattimiehen työskentely on nautinnollista katsottavaa: mies vain kävelee rauahallisesti oikea lantio edellä ja keinahdellen, kuin tanssiessa viisi metriä leveää kaistaa tehden.
OIkein harmittaa, kun ei ole elämässään saanut enempää raivata.

[verku]

Niin ei huonoja raivaussahoja ole tehtykään. Ei ole olemassa mökkimalliraivaussahoja. Siis metsään. Ja vaikka ruohonleikkaamiseen on tarjolla hempuloita värkkejä, niin siinä se saha vasta koville joutuu kun kesäkuumalla huudatetaan sitä nurmikon pinnassa. Siinähän se ei saa levätä kun metsässä saa puulta puulle siirryttäessä, vaan ruohoa on koko ajan vastassa ja se vastustaa myös. Metsässä saha ei joudu koskaan niin koville.

Metsänraivaus on rämäpäiden laji. Se ei ole sillä tavalla tekniikkalaji kuin metsätyö, vaan siinä vain täytyy puuta panna poikki mahdollisimman paljon sen enempiä suunnittelematta. Mitä hullumin sahaa ja mitä enemmän jaksaa puskea eteenpäin, sitä enemmän tulee jälkeä. Teknisesti jäljen aikaansaamista hidastaa se, jos puut täytyy kaataa maahan asti, jos eivät saa jäädä nojalleen ja jos metsässä on ojia, jotka täytyy pitää puhtaana risuista. Muuten se on hommaa joka kysyy apenottokykyä.

[-Justus-]

No on se kyllä vähäsen tekniikkalajikin.
Tähän sahakysymykseen: Itsellä on sekä HVA 250 rx että stihl hmm. en nyt muista numeroa (160?) kuitenkin pienempi.
Stihlin raivuri on näistä parempi, koska huskun pirulainen ei toimi kunnolla. Enemmän sillä on raivattu mutta sammuilu ärsyttää ja kulmavaihteen särinä. Kaasuvaijeri ei pysy kiinni. Se on joku maanantaikappale, koska muut tuntemani ovat olleet tyytyväisiä vastaaviinsa. Stihl on varmatoiminen kevyt ja helppo käynnistää, tankki paremmassa paikassa. Näin siis RAIVAUSsahoissa.