Just kun on tietävinään että menee hyvin...

[k005781]

niin sitten potkastaan allikkoon ja syvälle heti kerralla. Vaimo muuttui muutamia viikkoja sitten ihmeen vaisuksi ja mitään vastauksia ei kunnolla saanut kun jotain kysyi. Sai juuri hiukan aikaa sitten tietää että mahdollinen määräaikainen työ vakinaistetaan. Viimekeväänä aloitti ensimmäisen kerran työelämässä ja alkoi saada palkkaa itselleen alkoi siinä 5-henkisen perheessä vihdoinkin sujua ja ainainen sentin venytys loppui ja kaikki oli pahuksen tyytyväisiä. siihen asti koko perhe ollut elätettävänäni kokonaan ja jouduttu katsomaan rahamenot huolella. No nyt kuitekin heti pian sen jälkeen kun tieto mahdollisesta työn jatkuvuudesta tuli niin homma muuttui. Ilmeisesti laskukone naisen päässä alkoi raksuttaa että mahdollinen toimeentulo pitää leivissä ja ukko onkin nyt turha. En huomannut/tajunnut sitten yhtään mitään kunnolla, että missä mennään kuin perjantai illalla puolen yön jälkeen kun tulin pellolta jyräämästä ja sänkyyn mentyäni vaimo oli aivan hiljaa yhtäkkiä vaan sanoi että nyt pitää jutella. Sitten alkoi tulla miten häntä alkaa pinna kiristää kun näkee minun naaman ja että on jo jonkin aikaa halunnut jutella mutta ei ole voinut. Minä ihmettelemään että miksi alkaa pinna kiristyä niin ei tullut mitään vastausta siihen. Mitään muuta syytä en saanut asiaan. Sanoi vaan että ero tulee. La aamulla sitten vaimo laittoi muksut autoon ja lähti. Nyt istuskelen yövuorossa töissä ja mitä ilmeisimmin aamulla kun menen kotiin niin tavaroita on lähtenyt vaimon matkaan.
Anoppi on varmaan kanssa ollut melko hyvä puhumaan lähtemään kun koskaan en ole sen kanssa toimeen tullut ja hänen mielestään teen kaiken väärin ja olen hullu kun teen vuorotöitä ja olen usein viikonloppuisin töissä enkä lasten kanssa. Sitä se ei kuitenkaan huomioi että 6 päivän vapaat olen kaiket päivät lasten kanssa kotona viikonloput vain on sen mielestä laatuaikaa.
Olo on kuin kuorma-auton alle jäänyt ajatukset seilaa sinne tänne ja mikään ei tunnu todelliselta ja toivoo että olisipa tämä hiton pahaa unta ja että heräisi pian.
Seuraavaksi sitten varmaan alkaa tappelu muksuista sillä heidät haluaisin itselläni pitää. Ne on mulle maailman tärkeimmät asiat.
Vinkkejä siihen hommaan kyllä otetaan vastaan miten toimia ja miten ei saa toimia.
9 vuotta tallottu samoja polkuja ja sitten se on vaan yksi perjantai-ilta kun polku näköjään erkanee. Ymmärtäisin jos olisi riitoja ja kahnauksia pidemmän ajan en edes muista koska olisi jostain asiasta tullut riitaa, asioista ollaan juteltu kun asiaa on ollut mutta nyt kaikki tuli kuin salama taivaalta ilman mitään varjopilviä ja heti alkuun tuli selväksi että hän haluaa erota.
Ei mene tälläiseen päähän mikä voi asiat noin jyrkästi muuttaa toisiksi.
Kysyin myös sitä että olisiko pitänyt ryypätä, rällätä ja lähteä baareihin aina kun sattui olemaan vapaaviikonloppu töistä. Tälläista oloa en kenellekkään haluaisi paitsi nyt tällä hetkellä tulevalle ex-vaimolle.

[jagr]

Ei tuohon minulta oikein neuvoa löydy mutta tosi ilkeältä tuntuu. Toisen ihmisen päähän ei voi mennä ja käsittää mikä siellä viipottaa. Tarkoitan tässä nyt vaimoihmisiä. Itsekkin olen moista joutunut ihmettelemään.

Ei voi muuta sanoa kuin että nyt tuntuu tosi surkealta, huomenna yhtä pahalta mutta kahden viikon päästä vähän helpomalta. Kuukauden päästä voi jo hengittää ja puolen vuoden päästä asia tuntuu siedettävätlä. Aika auttaa.

Lasten kohdalta en käy neuvomaan, siihen on viisaampiakin mutta yhteen älä ala: viinalla tätä asiaa ei saa ainakkaan paremmaksi. Paskalta tuntuu mutta jos ryypylle alkaa niin seuraavana aamuna tuntuu vielä pahemmalta (ja tämän sanon kokemuksesta). Sitten vielä saa vastapuoli lisää vettä myllyyn jos alkaa törpöttelemään.

[JiiHoo]

Sen verran minä voin auttaa, että laitan tämän Harrin keskustelun linkin:
http://www.masinistit.com/viewtopic.php ... 78a67a4316

Hän itse joutui poistamaan omat tekstinsä, mutta muiden neuvoja siellä on. ja varsin hyviäkin.

[k005781]

voi prkl... oli kiva tulla kotiin töistä. Niin kuin laitoin niin arvata saattaa että käyty oli. Niin on kuin tukilla päähän vedetty ja hakattu suonsilmään lasten kaikki kuvat viety ja emännän vaatteet hävinnyt. itku siinä tulee kun lasten kuvat hävinnyt että osaa lyödä lyötyä.pitäisi painua nukkumaan mutta uni ei tässä silmään tule. Lapset pyörii mielessä kokoajan ja mietti miten heidän käy. Noin vuosi sitten velipojan emäntä teki samalla tavalla otti ja häipyi.Yritin olla sen tukena mahdollisimman paljon mutta nyt vasta sen ymmärtää miltä siltä tuntui. Äidille ostama lahja on kaapissa mutta saajaa ei. Ikävä sitäkin vaikka jollain lailla vihakin pistää takaraivosta esiin. Töistä tullessa moottoripyörällä ajattelin että tulis hirvi ja hyppäis eteen loppuis tääkin tuska samalla kertaa. Kaikki muistot hyppii esiin kun talossa kulkee aivan ihmeen pienetkin sellaiset. Lastensängyt tyhjinä on aivan saakelin kamalia katsoa nyt vaikka onhan ne olleet ennekin tyhjinä kun mummolassa olleet yötä.

[tennio]

VAIHDA ULKO-OVEN LUKOT HETI. MAANANTAINA HETI LAKIMIEHELLE, LASTEN OSOITETTA JA VÄESTÖREKISTERITIETOJA EI SAA MUUTTAA ILMAN SUOSTUMISTASI, (OLETAN TEILLÄ OLEVAN YHTEISHUOLTO).
KANNE KÄRÄJÄOIKEUTEEN HETI ALKUVIIKOLLA JOSSA VAADIT LASTEN ASUMISTA ITSELLESI.

[tennio]

Unohda myös nyt yhteisen asunnon myynti ja pyri lunastamaan se itsellesi, siitä sinulle etua jos tulee kova tappelu lapsista. Olosuhdeselvityksessä annetaan arvoa lasten tutulle ja turvalliselle ympäristölle, jonka SINÄ pystyt heille tarjoamaan.

[sohvi]

Voimia ja jaksamista. Rankka paikka. Onneksi lapsilla on kuitenkin hyvä isä, se auttaa lapsia kestämän tuon vaikean tilanteen.

[k005781]

Itsekin mietin juuri tuota että jos olen ennekin saanut talon pidettyä yksin pystyssä niin miksen saisi tulevaisuudessakin. Mutta ne kaikki muistot miten niistä selviää kun katselee seiniä ympärilläni. Viinalla en ole koskaan murheitani hukuttanut enkä hukuta nytkään. Mutta nyt vaan tuntuu että mikään tie ei ole avoinna ajatuksilleni. Tuntuu että juuri äsken päässäni hyvä ajatus onkin mahdoton ja päätön. Löysin keittiön pöydältä lapun jossa seuraavia tekstejä joita ei illalla siinä ollut kun töihin lähdin.
"-Linnun laulua
-Ihania tuoksuja
-pää nollautuu
-haaveilua (<3 ja hymynaama)
-tuulen huminaa
-ihana tunnelma
-kiire katoaa"
mitähän nuokin tarkoittaa sitä mietin ja itken. Kovasti mielessä sekin että mikä alkoi naamassani niin paljon ärsyttämään ja mitä olisi toisin voinut tehdä jotta homma olisi toiminut ja olisi kaikki hyvin.

[jamppi]

Tuttua on, nuokin tunteet
harmittaa mutta minkäs teet
Mutta aika parantaa haavat ja siitä eteenpäin
Sanotaan että yksi negatiivinen asia tuo tullessaan kaksi positiivista
Jaksamista

[Leyland 262 mies]

Kannattaa vähänaikaa katsoa jos tulee takaisin, varsinkin jos mitään syytä lähtemiseen ei ole. Jos ei ala kuulua niin hommaat sitten uuden paremman.

[vintsake]

Jonkin loppu on aina uuden alku. Pidä kiinni oikeuksistasi, hommaa lakimies. Käytä alkoholia vain selänpesemiseen.
Elämä voittaa aina.

[hamhar]

Jos ei saa nukutuksi ja elämä käy raskaaksi niin kannattaa hakea sairaslomaa jos on palkkatyössä, tällaisessa tilanteessa sitä kyllä myönnetään. Ensiksikin siksi että voi saada vahinkoa itselle ja muille, työturvallisuus kysymys, riippuu paljon tietenkin mitä tekee työkseen! Toisekseen on sitten mahdollisuus työstää asioita sen mukaan kun jaksaa ja pystyy ottamaan käytännönasioista selvää miten toimia. Tietysti miten tuntuu jaksavan.

[severi2]

Toisaalta helpommin pystyy unohtamaan kun on tekemistä ja mieluummin mieleistä tekemistä. Toki aluksi ei pysty mihinkään keskittymään kun ottaa pannuun.
Jos jää paikalleen, vaipuu helposti masennukseen.
Lukot kannattaisi vaihtaa heti tai laittaa esim. riippulukko, ettei tavarat luvatta häviä.
Itsekin eron kokeneena 23 vuotta sitten, lapset säälittää tai säälitti eniten.
Itseäni lohdutti ja helpotti kun ajatteli että on erosta kaikki muutkin selvinnyt hengissä.

[irrah]

Rankka on Sulla paikka! Pojat on tuossa edellä puhuneet täyttä asiaa. Tuli mieleen tuossa että tulikohan naiselles palkan lisäksi työelämän tiimoilta uusi ihmissuhde tai jotain ja ajatellut että nyt otetaan saippuasarjoista mallia...
Tulee mieleen että Ookko tosiaan ollut liian kiltti ja huolehtinut liikaa... Ryyppään ÄLÄ ala, toivon myös! Tiedän mitä se tuo tullessaan, harmitusta ja masennusta vaan lisää.

Tällaisena päivänä tulee jokalailla tunteet muutenkin pinnalle, saattikka Sinulle kun salama on iskenyt ja osunut...

[maraani]

Tsemppiä toivotan minäkin aloittajalle!

Huhtikuun puolessavälissä tuli kuluneeksi viisi vuotta, kun ensimmäinen vaimo pakkasi omat ja lasten tavarat ja muutti toisen kanssa asumaan Ei ihan yllätyksenä tullut silloin, mutta aika raskasta oli eka puolivuotta. Silloin en hoksannnut tämmöisiä keskustelupalstoja, onneksi sain muutamien työkavereiden kanssa vaihdettua ajatuksia. Eli tällaisen virtuaaliverkon tuki on mielestäni todella tärkeä, siksi kirjoitan kannustavalla mielellä.

Omalla kohdalla ero olikin sitten lopulta hyväksi. Meillä molemmilla on uudet puolisot ja uusia lapsia. Itse ainakin olen nykyisessä suhteessani todella onnellinen. Tullaan exän kanssa hyvin juttuun ja lapset vaikka asuvat äitinsä kanssa niin parin viikon välein ovat meillä. Mutta toivon toki, että voisitte miettiä asiaa uudelleen. Puolisollasi on tapahtunut varmaan kaikenlaista työelämään siirtymisen myötä. Toivon että löydätte yhteisen sävelen uudelleen!

[Jarkko]

Jonkin loppu on aina uuden alku.

Mun käyttämääni filosofiaa. Tuolla pääsee ensijärkytyksen jälkeen aina eteenpäin.

[k005781]

Ei sillä ole ainakaan työnpuolesta mahdollisesti uutta suhdetta koska kaikki työkaverit on naisia. Äsken kävin päristelemässä motarilla suurempia höyryjä ulos se helpotti hiukan mutta taas kun kotiin tulin niin alkaa seinät kaatua päälle. Tekis mieli tehdä jotain mutta hyvä että pystyy keskittymään tupakointiin edes.

[kivimies]

Mitä mä kirjoittaisin, mulla ollut sama kohtalo, ei satu yhtään enää, hyvä näin. Neuvoni on että älä ajattele ja kieriskele murheessasi, pidä talosi jos tahdot edes osan lapsista takaisin, hommaa uusi parempi nainen, niitä kyllä riittää ja jollekin sun naamas kelpaa paremmin kuin entiselle. Mopo on hyvä juttu päästää paineita tai siirtää ajatuksia jonnekin muualle, mulla niitä on useampia, siis ajatusten lisäksi...

Toivon kaikkea parempaa ja jaksamisia

[reparera]

Ei muuta ku jaksamista. Pysy liikkeellä ja urheile kovasti, se auttaa jaksamaan.

[severi2]

Alussa on jumalaton tunne kuohu kun ei tiedä mitä tekisi. Yöt meinaa mennä valvoessa.
Alussa kun jaksais miettiä mitä hyvä tämän hetkisessä tilanteessa on niin se auttaa eteenpäin. Jos nyt jaksaa löytää jotain hyvää sillä hetkellä.

Olen huomannut että aina jonkin loppu on uuden alku. Huomannut myös että pitemmässä juoksussa kun vahingoista viisastuu niin se on ollut aina paremman alku.
Niin ihmissuhteissa kuin sattuneista työelämän muutoksiissa en kyllä vaihtaisi entiseen takaisin melkeinpä mistään hinnasta.

Yksi asia mistä en ole päässyt koskaan yli vaan olen opetellut ja oppinut elämään sen asian kanssa.
Vanhin tyttäreni jäi auton alle ja kuoli 12 vuotiaana vuonna -92.
Tuli sillä hetkellä olo kuin tykillä olisi ammuttu suoraan naamaan.
Tapahtumalle ei jotenkin löydä selitystä, sitä on ollut vaikea sulattaa. Siitäkin on jäänyt opetus elämän rajallisuudesta ja miten tärkeitä lapset on.

Senpä takia kannattaa säilyttää lapsiin hyvät suhteet. (myös avioerossa, hehän ovat syyttömiä)
Täytyy muistaa että lapset kasvavat aikuisiksi ja suhtautuminen vanhempiin peilaa vanhempien suhteita lapsiin.
Kivaa nyt myöhemmin, kun lapset soittavat opiskelu paikoiltaan ja maailmalta ja kun on muutakin asiaa kuin rahanpyytäminen.


Joten päivä kerrallaan, kyllä elämän kolhuista selviää eteenpäin.
Joskus ottaa pirun tiukalle ja joskus vähemmän tiukalle mutta näet ympärilläsi että onhan ne selvinneet toisetkin niin mikset sinä.
Jäitä hattuun, huomasin että olet myymässä kaiken pois. Mieti rauhassa mitä itse haluat, nythän ei tarvitse miettiä niin paljoa muita. Ettei tule tehtyä harkitsemattomia päätöksiä.