hevosvoimat

[ollie]

claysonin puimurissa majorin moottorista otettiin hevosvoimia vuoteen -65 asti 59 hv, ja vuosina 65-67, 62 hv. fordsonin viimeisessä mallissa oli 54 hv. kyseessä oli siis sama moottori. eli moottori kesti hyvin voiman kasvattamisen, mutta millä keinoilla moottorista otettiin lisää hevosvoimia

[Hilux]

Ruuvista syöttöä lisää

[grani]

Se oli eri versio Majorin moottorista elikkä Teollisuus moottori. Niiden sarjanumero oli S alkuinen ja niissä oli joskus usein keskipakosäädin jotta kierrosluku pysyi vakaana. Muissa kuin traktorisovellutuksissa otettiin enemän tehoa ja se saatiin tietysti eri syötölla mutta myös sen takia että nokka akseli oli erilainen ja salli suuremmat kierrosluvut ja sen johdosta enemmän tehoa, jotakin 70hv säädöistä riippuen ja kierroksia 2500. Kuorma auto versiossa otettiin viellä enemmän ulos koneesta kun se i tarvinnut olla jatkuvaa.

[ollie]

oliko näiden teollisuusmoottoreiden laakerointi sama kuin majorin perusmoottorissakin, eli oliko eroavaisuus pelkästään nokka-akselissa ja keskipakosäätimessä

[grani]

Minun tietäkseni muut asiat olivat samat. Puoliuristin vipua ei ole kuorma auto käytössä ja muutenkin teollisuuskoneissa se joko oli tai ei ollut. Nämä koneet olivat usein punaisia väriltään mutta Claysonit keltaisia.

[ollie]

kun näitä teollisuusmoottoreita myytiin myös vaihtomoottoreiksi majoriin, niin oliko niissä hevosvoimat säädetty perusmajorin tasolle, eli 52-54 hv, vai oliko niissä myös enemmän tehoa eli lähtikö kaikki s-sarjan moottorit tehtaalta "tehokkaampana" versiona

[Manuel]

Sitä tehoa ei otettu syötön lisäyksellä. Fordsonin nokka-akseli oli ajoitettu antamaan maksimaalisen väännön alakierroksille ja tästä syystä alkoi ahdistamaan "hengitystä" yläkierroksilla. Kuorma-auton nokka-akseli ei ahdistanut hengitystä ja siksi max. tehon kierrokset voitiin nostaa 2500 k/m. Näin se teho otettiin.

Pumpussa on muitakin seikkoja jotka vaikuttavat tehoon. Moottori rakennetaan aina johonkin tiettyyn tarkoitukseen ja siinä on jonkinverran mahdollisuuksia muunnella sitä riippuen tehon tarpeesta kuormituksen luonteesta.

[grani]

Tuohon kysymykseen ei ole kunnon vastausta koska aina ei vaidettu koko mottoria, vaan joskus pelkkä lohko, joskus pumppu otettiin vanhasta ja joskus kansi. Varmaan riippui myös siitä mitä oli saatavilla juuri silloin kun tarve oli pahin.

[salix]

Tuohon kysymykseen ei ole kunnon vastausta koska aina ei vaidettu koko mottoria, vaan joskus pelkkä lohko, joskus pumppu otettiin vanhasta ja joskus kansi. Varmaan riippui myös siitä mitä oli saatavilla juuri silloin kun tarve oli pahin.

Tiesikö tarvitsija mitä tarvitsi ja halusi, ja tiesikö myyjä mitä tarvitsija tarvitsi.
Erot ovat kuitenkin sen verran pieniä, että vaihtoehdot toimivat kohtuudella.

[jip59]

Joo ja sitten kun osui teollisuusversio traktoriin eli vakiokierrossäätimellä. Niin sitten oli surkea, ei alavääntöjä ollenkaan. Samaa ongelmaa pukkas kun majoreihin laitettin Traderin kuormurin mottori. Tahtoi alaväännöt hukkua, mutta toisaalta olihan sitä tehoa yläpäässä.

[ollie]

miten majorin moottoreissa tehoa lisättiin, pelkästäänkö syötöllä kun vm-57 on 40,5 hv, vm-62 on 52 hv ja lopulta vm-64 on 54 hv. eikös näissä kaikissa malleissa ollut täysin identtinen moottori kaikissa teho saatiin kierroksilla 1600, paitsi viimeisessä kierroksilla 1700.

[severi2]

Meillä on Majorissa kuorma-auton kansi ja syöttöpumppu. Kannessa on kuulemma isommat venttiilit ja pumpussa isommat elementit. Ei olla koskaan avattu. Oli jo meille tullessa. Ostin aikoinaan Fordin liikkeeltä ja arvioi tehoksi n. 75 hv.
Tietääkseni kuorma-autoissa otettu jopa 95 hv vakiona varmaankin noilla nokka-akseli-kansi-syöttöpumppu vaihdoilla. Alakerta kestää varmaan vakiona.

[grani]

Joo ja sitten kun osui teollisuusversio traktoriin eli vakiokierrossäätimellä. Niin sitten oli surkea, ei alavääntöjä ollenkaan. Samaa ongelmaa pukkas kun majoreihin laitettin Traderin kuormurin mottori. Tahtoi alaväännöt hukkua, mutta toisaalta olihan sitä tehoa yläpäässä.

Minulla on Traderin kutonen Majorissa ja vääntöero pienillä ja suurilla kierroksilla tulee ylämäessä hyvin esiin kun kuormaa on riittävästi. Minulla on tällä hetkellä alipainesäädöllä oleva pumppu, mutta minulla minulla on myös uusi keskipakosäätöinen GM mallinen Simms pumppu. On tarkoitus kesällä kokeilla sitä, ja vertailla niitä kahta keskenään. Jos pitää riittävästi kierroksia niin kutosessa on mukavasti tehoja. Minulla on teräsvene jonka vedän Majorilla mereen keväisin ja syksyllä kotiin. Kokonaispainoa on Majorille jonkun verran, Vene 6000kg, traileri 1300, Manuel Majori 2700kg,etukuormaaja+hytti + kutoskoneen painon lisäys noin 1300 kg tekee kokonaipainoksi 11300 kg. (Mustaa pukkaa)

[ollie]

miten majorin moottoreissa tehoa lisättiin, pelkästäänkö syötöllä kun vm-57 on 40,5 hv, vm-62 on 52 hv ja lopulta vm-64 on 54 hv. eikös näissä kaikissa malleissa ollut täysin identtinen moottori kaikissa teho saatiin kierroksilla 1600, paitsi viimeisessä kierroksilla 1700.

palaan vielä tähän, kun tämä vähän askarruttaa. oliko nämä moottorit osiltaan aivan samanlaiset, vai oliko esim. nokka-akseli näissäkin erilainen tässä on siis kysymys aivan perustraktorin moottorista.

[Manuel]

Fordson Mk I oli 40,5 hv/1600 k/min. Ennakko 29 astetta.

Mk II 05/57 jossa oli 44 hv oli tehty seuraavat tehoon vaikuttavat muutokset, uusi sylinterikansi jossa kanavat muutettu, suuttimet joissa suuremmat suihkutusreijät 0,28 mm, suuremmat elementit 7 mm sijaan 7,5 mm, pienempi ruiskutusennakko 19 astetta (suuttimista johtuen), palotilaa männässä muokattu. Ohuempi kansitiiviste. Siis hengitystä oli parannettu, palotilaa muokattu ja polttoaineen ruiskutusaikaa asteissa lyhennetty. Eli lisää ilmaa, parempi pyörteily ja parempi hyötysuhde. sekä pienempi kulutus ja heikompi kylmäkäynnistyvyys.

Mk III 08/58 jossa 51,8 hv. (Power Major) Tehoon vaikuttavat muutokset. Muutettu nokka-akseli, paluu takaisin alkuperäisiin suuttimen reikiin, (0,254 mm), ennakko 23 astetta. Hengitystä parannettu ratkaisevasti joka on mahdollistanut tehon (ja syötön) lisäyksen. Kylmäkäynnistyvyys ei edelleenkään parempi kuin Mk I mallissa. Nokka-akselimuutokset samansuuntaisia kuin kuorma-auto nokassa mutta niin että hengityksen parannus osuu n. 1600 k/min alueelle.

New Performance Super Major 10/63 teho 53,7 hv/1700 k/min. Ennakko 21 astetta. Jo aikaisemmin käyttöönotettu Simms Minimec pumppu mekaanisella säätimellä paransi selvästi hengitystä koska kaasuläppä imusarjasta poistui. Samalla tarkempana säätimenä salli nostaa maksimitehon kierroksia 100 k/min. Minimec poikkeaa säätöarvoiltaan selvästi alipainesäädin malleista.

Kuorma-auton nokka sietää alakierroksilla vähemmän ruiskutusta ilman savua kuin traktorin nokka, yläkierroksilla (2000 - 2500 k/min) alkaa taas tarktorin nokka ahdistamaan hengitystä eli kuormitettaessa tulee herkemmin savua sillä nokalla näillä kierroksilla. Max. ruiskutuksen määrää siis koneen savutusraja, jos savuttaa niin ongelmia tiedossa, joskin nykyiset öljyt kestävät sitä vähän pitempään kuin entiset.

[tma]

Täydennetään vielä tuota Manuelin selvitystä, Diesel-Majorissa vm-54-57 oli ennakko 26 astetta, koska Simms SPE4A70S380 ruiskutuspumppu oli käytössä. 29 asteen ennakko oli sitä vanhemmissa Diesel-majoreissa, pumpun tyyppi Simms SPE4A70S296. Näkyvin fyysinen ero näissä kahdessa pumpussa on pakkosyötön päällekytkentä, 296-mallissa vedetään sammutusvipua ulospäin, 380-mallissa perinteinen painonappi.

[tommi]

Hmmmm, mielenkiintoista. Minulla majorissa vaihtomoottori 11/63 sarjanumeron mukaan, mutta moottorissa paikoillaan tämä
Simms SPE4A70S380 ruiskutuspumppu, jos kerta 380-mallissa perinteinen painonappi. Ainakin se on alipainesäätöinen.

Että semmonen sekotus. Mahtasko paremmin asiaan perehtyneet uskaltaa heittää suuntaa antavaa tehoarviota?




Tommi

[grani]

Jos siinä on normaali sarjanumero niin se todennäköisesti on jostain traktorista otettu ja pummppu säästetty alkuperäisestä koneesta. Vaihtokonenumerot pitäisi olla S alkuisia. Tämä on vain spekulointia.

[tma]

Majorissa käytettyjä alipainesäätöisten Simms-pumppujen numeroita on:

SPE4A70S296 vm-52-53 Diesel Major
SPE4A70S380 vm 54-57 Diesel Major
SPE4A75S498 vm 57-58 Diesel Major
SPE4A75S527 vm 58-60 Power Major
SPE4A75S647 vm 60-62 Super Major

Pumpun tyyppi vaihtuu kesken vuotta joten esim. vuoden 1957 mallisessa Diesel-Majorissa voi olla joko 380-mallin tai 498-mallin pumppu (juuri silloin vaihtuu Mark I Mark II:ksi)

Tommi, katso tarkemmin se pumpussa oleva numero, niin tiedät mistä mallista / ikäisestä se on.

[Manuel]

Hmmmm, mielenkiintoista. Minulla majorissa vaihtomoottori 11/63 sarjanumeron mukaan, mutta moottorissa paikoillaan tämä
Simms SPE4A70S380 ruiskutuspumppu, jos kerta 380-mallissa perinteinen painonappi. Ainakin se on alipainesäätöinen.

Että semmonen sekotus. Mahtasko paremmin asiaan perehtyneet uskaltaa heittää suuntaa antavaa tehoarviota?

Tommi

Jos se pumppu on tehtaan säätöarvoissa niin tehoa löytyy 40,5 hv. Saa siitä ruuvattua lisääkin jos muuten Superin kone, mutta mihinkään Superin tehoihin ei päästä. Savu tulee vastaan. Minimec tuli Superiin 05/62 moottorin numerosta 08B756398. Moottori on saatettu ottaa jostakin vanhemmasta mallista. jokin numero siinäkin moottorissa on.

Näistä ruiskutusennakoista jätin siksi pois tämän 26 asteen version koska tehoa ei löydy enempää ja samalla tulee aika pitkä selvitys jos kaikki ennakkoon vaikuttavat tekijät käsitellään. (Elementin halkaisija,, suutin, männänkorkeus, kansitiivisteen paksuus ja sylinteriputken tyyppi) Sieltä löytyy vielä 22 ja 23 astettakin.