Toisarvoisten rakennusten vanha rakennustapa.

[Jiitek]

Tuossa katselin kotipaikalla 50-luvulla rakennettua piharakennusta joka on ajalle tyypilliseen tapaan tehty ennen päärakennusta ja sisältänyt saunan, saunakamarin ja varaston/autotallin. Sauna siitä on jo aikaa sitten purettu pois mutta saunakamari ja autotalli vielä jäljellä ja jonkinmoisessa käytössäkin.

Käytetty puutavara on mielenkiintoista. Varsinkin autotallin päädyssä on runko tehty käytännnössä joka sivuilta vajaasärmäisestä 3" parrusta ja jatkoksia on siellä täällä. Ulkovuoren koolaus on lovettu parruihin ja siinä suoraan sitten laudoitus kiinni.
Toisessa päässä on muhaeristys, pinkopahvia seinissä ja kovalevy lattiassa ja katossa. Muutenkin rakenteet muistuttavat runkotavarankin suhteen enemmän päärakennuksessa käytettyä oikeaa lankkua.

NIin se vain kuitenkin rakennus ja autotallin päätykin on pystyssä pysynyt 70 vuotta ja suurinpiirtein tolpillaankin.

Ennenhän on kaikki käytetty tarkempaan ja tieten köyhyys ja puute innovoinut monenlaisiin ratkaisuihin.

Nykyään ei tälläiseen taida törmätä kuin rakoliitereissä vaikka kiinalaiset vannesahat ja moottorisahatelineet myyvät jatkuvasti kuin häkä.

[Kardaani]

Ei ollut silloin varaa törsätä runkomateriaaliin mielinmäärin. Pystytolpat on paksumpaa, mutta harvalla jaolla ja noilla koolausten loveamisella on saavutettu jäykkyyttä seinään. Sama pätee ala- ja yläjuoksuihin, kattovasoihin, lattiavasoihin jne. Vanhoissa heinäladoissa ei kovin kummoinen se rakenne ole ja silti tykkäävät pysyä pystyssä, kunnes katto alkaa vuotaa ja jostain mätänee poikki.

[SPS1975]

On sitä osattu myöhemmälläkin ajalla säästää, vanhempani rakensivat talonsa 70-luvun puolessavälissä, samoin kylmän autotalli/puuliiterirakennuksen, näkyy tuon ulkorakennuksen kattotuoleissa käytetyt laudat ja peltikaton ruodelaudat olevan valumuoteissa olleita lautoja.

[asfalttiviljelijä]

On sitä osattu myöhemmälläkin ajalla säästää, vanhempani rakensivat talonsa 70-luvun puolessavälissä, samoin kylmän autotalli/puuliiterirakennuksen, näkyy tuon ulkorakennuksen kattotuoleissa käytetyt laudat ja peltikaton ruodelaudat olevan valumuoteissa olleita lautoja.

Tein valumuotit v.1982 250x25 mm koesahauslaudoista. Olen niitä säästellyt ja käytellyt leikkimökin ja ullakon lattiassa ja viime kesänä viimeisiä puukatoksen peltikaton alla. Kaksi syytä, hyvää vankkaa tavaraa ja toinen, ettei tarvitse käsitellä millään muulla työkalulla kuin huonolla sahalla katkaisuun.

[Kardaani]

Tuotakin on nähty juu. Eikä se lauta sen heikompaa ole, sahanterät vaan on äkkiä entiset. Ennen myös viitsittiin tehdä itse ja saatiin säästöä siitä. Puretuista laudoista naulat pois, laudat käyttöön, naulat suoristettiin ja käytettiin uudelleen. Tänä päivänä vaan on eri. Yksi vanhempi mamma halusi että minä otan puretuista materiaaleista naulat pois ja käytetään puutavara uudelleen, että säästää rahaa. Ymmärsi lopulta että ei säästä siinä rahaa jos minä ne naulat nypin.

[Mazaman]

Kyllä voisin sanoa kun erästä rintamamiestaloa alettiin remontoimaan niin ei siellä ollut yhtään täyttä lankkua runkotolppana tai kattotuolina. no pihalla olevat navetta, lato ja traktoritalli on vielä säästeliäämmin rakennettu

[Aprikoitselija]

Eipä onnistuisi enää nykyisenä byrokraatia-aikakautena. Tuli näistä mieleen yksi hyväryhtinen torppa, jonka joskus hajotin. Hirsirunko. Ajattelin, että saan siitä jokusen hirren uusiin askarteluihin. Koko rakennuksesta löytyi vain yksi ainoa jonkunlainen hirrenpätkä. Seinät oli koottu hyvin lyhyistä paloista, tyypillisesti noin metrin pätkistä. Ne oli liitetty lyömällä vanhoja viikatteenterän pätkiä hirren selkään sauman päälle.

Eikä ollut sen torpan kamarin lattiassa tilaa hiirien asustaa. Alinna riukujen varassa olkia, niiden päällä tukeva kerros sahanpurua, joiden pinnassa uimassa rimajuoksut ja lattialaudat.

Ihastella piti entisten miesten innovaatioita, mutta kuten sanottu, ei onnistu enää.

[asfalttiviljelijä]

Saatikka tuohi- tai olkikaton teko. Purin riihen "kylkiäisen" jota kutsutan korsuksi, suuliksi ja kuka mitenkin, eli osa jonka päällä puimista harrastettiin. Rakennettu v.1901, lattialankut jopa puolimetriä leveitä ja ainoastaan rungosta halkaistuna, sitten kirveellä varattu tiiviiksi ja lovettu aluskannakkeisiin. Varmaankin monta syytä, liekö halkaisu tehty käsisahalla pukilla jossa toinen sahuri yläpuolella ja toinen alapuolella. Onhan lattia siten tanakka puintialusta.

[Ferkku]

Ennen hyödynnettiin pieniläpimittainen puutavara. Juuri tuo 3x3 vajaasärmäisenä on yks esimerkki. Latojen kattovasat yleensä pyöreää puuta n. 10 cm vahvaa. Ja ruoteet pintalautaa joista varisee parkkia ja jauhoa 100 v päästäkin.

[Aprikoitselija]

Saatikka tuohi- tai olkikaton teko. Purin riihen "kylkiäisen" jota kutsutan korsuksi, suuliksi ja kuka mitenkin, eli osa jonka päällä puimista harrastettiin. Rakennettu v.1901, lattialankut jopa puolimetriä leveitä ja ainoastaan rungosta halkaistuna, sitten kirveellä varattu tiiviiksi ja lovettu aluskannakkeisiin. Varmaankin monta syytä, liekö halkaisu tehty käsisahalla pukilla jossa toinen sahuri yläpuolella ja toinen alapuolella. Onhan lattia siten tanakka puintialusta.

Tuosta sahahommasta vain tuli mieleen

Joskus nuorramiesnä jossakin veneseurassakin tuli hästättyä. Vajassa siinä tauolla tuli juttua vanhasta vähän justeerin mallisesta sahasta, joka roikkui seinällä. Alkoi keskustelu

- jäitä sillä on sahattu
- nii
- aika kovaa hommaa
- nii
- kyllähän se yläsahurin kelpasi, mutta sillä alasahurilla taisi olla kylmä
- nii, talvella tietysti, mutta ei kesällä

[jussi77]

Pärekaton alla ei saata kovin tukevaa tavarra olla. yhden vanhan navetan kattoa oli uusimassa niin harvassa on ne pyöreästä tehdyt kattotuolit ja varppeet ohuehkosta vajaasärmäisestä. No siellä pysyttiin ja vanhojen kattotuolien selkään tuli uudet kakkosneloset ja ruoteen ja pellit.
isä kun oli sahurina meidän sahalla niin välillä sahattiin kovinkin vajaata neljän tuuman lautaa. ei mitään järkeä kun sille ei oikein ole menekkiä kun ei oo mitään muotituksia. nyt kun itse olen sahurina niin en saata niin tarkkaan käyttää materiaalia.