Keskimoottoriveneen suljetun jäähdytyskierron rakentaminen

[JiiHoo]

Nyt ei olla puuvenefoorumilla, mutta yritän kuitenkin keskustelua tänne.

"Wickström W2 suljetun jäähdytyskierron rakentaminen"

Minulla on kovakuntoinen Korsnäsissä veistetty merenkurkun perinnevene. 5,7m avofiskari, uutena kuidutettu.

Videoita löytyy Youtubesta haulla "Wickström W1 Kalastaja" ja kanavana "Jiihoo85"

Kone vaihtunee nyt W2:ksi ja tarkoitus tehdä siihen suljettu jäähdytyskierto ns. kölilauhduttimella sekä etu- ja takaistuinten nestekiertolämmityksin. Ehkäpä myös joku lämmitetty eväslaatikko/termospullo

Koneessa on toki oma vesipumppu jolla glykolineste saadaan kiertämään mutta kuinka toteuttaisi kumisen pakoputken jäähdytyksen? Varmaankin sähköpumpulla, vaan mistä ottaisi latausgeneraattoriin virran, potkurinakselistako?
Lisäksi nykyisellään perusmallina jäähdytyksen merivesi menee koneen lohkosta kaasulaatikon eli pakosarjan kautta sinne kumiletkuiseen pakoputkeen josta mereen. Tuo kohta tarvinnee oikaista että kaasulaatikon jälkeen jatkuu kuumana jakotukkiin ja sen jälkeen minne ohjataan termareilla tms.

Etu- ja takaistuinten lämmitys hoituisi kätevästi nestekiertoisesti, istuimeen laitetuista seinäpattereista, joita saisi sitten säätää venttiilistä haluamansa mukaan.
Loppu kuuma vesi menisi kölilauhduttimeen TAI pieneen vaihtimeen jonka läpi pumpataan sähköpumpulla vettä ja sit pakoputkeen. Vaarana on toki että sähköpumppu ei toimi kun ei oo virtaa, lataus ei toimi jos ei käynnistä konetta eikä kone jäähdy ehkä aivan riittävästi pelkillä istuinlämmittimillä tai sitten se riittää. Kölilauhdutin on potentiaalinen vaaranpaikka jos osuu sillä kiviin tms näissä matalissa vesissä, siksi pelkkä jäähdytysveden otto olisi edelleen paras mutta vain merivesijäähdyttimeen.

ps. Koneen vaihto siksi ettei saa juuri nopeutta ja voimaa aallokkoon. W1 tekee kyllä kauniin äänen ja sen saa takaisinkin oli sitten mikä jäähdytys hyvänsä.

[herby]

Älä laita sähköpumppuja, niistä on vain riesaa ja riskiä ja haittaa ja harmia. Sole kun ajan kysymys, kun ei toimi ja höyryä pukkaa. Myterissä keskellä merta tietysti.

Kun on perinnemallin vene, niin siinähän on normi peräsin heti potkurin takana, Laita siihen peräsimeen skooppiputki (potkurivirtaan) ja siitä merivesi kumiletkulla+kupariputkella vaihtimeen ja pakoputken kautta pois mereen. Ei tietenkään toimi pakilla mutta silläpä ajetaankin vain lyhyitä aikoja. Eikä tietenkään vapaalla, mutta eipä sitäkään pitkiä aikoja pyöritetä, jopa hyötyä kun moottori lämpiää nopeammin. Eikä pieni jäähdytyspaussi paljoa haittaa, kun itse moottori ei tule koskaan kuivaksi siinähän on täydet nesteet koko ajan sisällä, ei pala pahvi...

Lisäetuna: kun antaa koneen käydä tovin vapaalla (jolloin ei tule vettä pakoputkeen), kuivuu pakoputki eikä jäädy vaikka olisi oltu siian kudun aikaan verkoilla. Ja oikein huolella laitettuna, koko merivesipuolen letku-putkisysteemi valuu kuivaksi viimeistään kun kone ei pyöri. Ei tule jäävammoja mihinkään.

[tapsa 86]

Itse tuossa mietin kuinka se oma hammasrataspumppu tulee kestämään glykolin kanssa, se kun puhdistaa voitelevan vaseliinin mukaansa pumpusta ja ilman vaseliinia glykolin voitelu tuskin riittää.
Toinen asia on että joudut muuttamaan/purkamaan sen hanatermostaatti paketin, jolla ohjataan vesi ja säädetään veden määrä pakokäyrään, tarkalleen en muista rakennetta kun on jo aikaa siitä kun W3 oli käytössä, oletan tässä W2 samanlaiseksi.

Itse laittaisin glykoli kiertoon siihen soveltuvan pumpun ja konepyörittämään sitä, järjestelmään tarpeen mukaan uusi termostaatti sopivan matalalla lämmöllä. Oman hammasratas pumpun voi sitten halutessaan jättää pakoputkelle, tai purkaa pois ja tehdä asian toisin.

[Mika 82]

Onko syy rakentelulle tuo penkkien lämmitys vai että moottoriin saataisiin glygolit?

Tuli vain omat rakentelut mieleen, kun askarreltiin lämmönvaihtimet ja ämpärillinen messinkinoppoja gm:n pikkulohkoon, jottei kone ruostuisi pilalle. Vartin koeajon jälkeen todettiin, että keittää ja vartissa oli taas raakavesijäähdytteinen. Eli aivan haaskuuseen meni työ ja rahat.

[thames]

Onko syy rakentelulle tuo penkkien lämmitys vai että moottoriin saataisiin glygolit?

Tuli vain omat rakentelut mieleen, kun askarreltiin lämmönvaihtimet ja ämpärillinen messinkinoppoja gm:n pikkulohkoon, jottei kone ruostuisi pilalle. Vartin koeajon jälkeen todettiin, että keittää ja vartissa oli taas raakavesijäähdytteinen. Eli aivan haaskuuseen meni työ ja rahat.

Eihän se mihinkään keitä jos mitoitus on oikein. Paljon se vaatii kuitenkin vettä jäähdytykseen.

[herby]

Noin karkeasti ottaen, perinteisen bensiinimoottorin terminen hyötysuhde on korkeintaan noin 20%. Pätee perinteisille, ahtamattomille ja välisyylättömille vapareille, kuten matalapuristeiseen Amerikan Valurautaan. Sivuventtiilimoottoreille, kuten Wikke, 12...15% on lähempänä totuutta. Jos ajaisi petroolilla, vielä vähemmän. Puristussuhteella merkittävä vaikutus.

Käytännössä tämä merkitsee suurin piirtein seuraavaa: jos moottorista saadaan kampiakselin päästä ulos akselitehoa 100 kW (noin 135 hv), poltetetaan bensiiniä noin 500 kW edestä. Eli jonnekin on hävitettävä noin 400 kW lämpötehoa. Yksinkertaistettuna, hukkalämmöstä noin 40% poistuu pakokaasujen mukana ja 40% jäähdytysveden mukana, loput säteilemällä ja muuten siirtymällä. 40% jäähdytysveteen tarkoittaa silloin noin 160kW tehon siirtämistä. Sillä hukkateholla muuten pitäisi lämpimänä 10 (!) omakotitaloa... Vesivirtana se tarkoittaisi lämpötilaerolla 20 astetta (menovesi 20, paluuvesi 40) noin 2 kg (litraa) sekunnissa eli 200 litran tynnyrillinen 1 minuutti 40 sek. Siihen päälle pitää vielä huomioida lämmönvaihtimen hyötysuhde, enintään noin 90%. Eli lisää kylmää vesivirtaa. Ei tainnut ihan sillä määrällä vesi juosta?

Mitä Wikke W-2 tulee, niin nuo arvot kun jakaa 10:llä niin ollaan melko lähellä.

Moniturbo-välijäähy-suorasuihku-höpridit ovat sitten oma juttunsa. Mutta eipä ne ole Wikströmeitä...

[JiiHoo]

Onko syy rakentelulle tuo penkkien lämmitys vai että moottoriin saataisiin glygolit?

Tuli vain omat rakentelut mieleen, kun askarreltiin lämmönvaihtimet ja ämpärillinen messinkinoppoja gm:n pikkulohkoon, jottei kone ruostuisi pilalle. Vartin koeajon jälkeen todettiin, että keittää ja vartissa oli taas raakavesijäähdytteinen. Eli aivan haaskuuseen meni työ ja rahat.

Glykolit koneeseen.
Pakkasvauriot ja korroosio kuriin. Wikkejen ongelma on meriveden ruostuttamat osat ja niiden saatavuus heikkenee kokoajan kun valmistus lopetettu.

Istuinlämmitykset hauska lisä jos sais toimimaan.

[Mika 82]

Ehkä sen alkuperäisen vesipumpun jättäisin pakoputkea jäähdyttämään. Sitten mekaaninen kiertovesipumppu glygolille. Jostain se voima vain pumpulle hihnan välityksellä tai suoravetoisena.

Ja toki makeavesijäähdytys tehtävissä, kunhan mitoitettu oikein ja antaa lisää elinvuosia moottorille.

[jussi_oulu]

jopas sattui..itsellä on juuri menossa Kubota D905 moottorin marinointi keskimoottoriveneeseen.
Eli Kubotan oma vesipumppu kierrättää glygolinestettä uima-altaan lämmönvaihtimen läpi ja kampiakselin etupäähän sovitettava erillinen impellerivesipumppu kierrättää järvi vettä samaisen lämmönvaihtimen toisella puolella josta vesi sitten pakosarjan jäähdytykseen ja siitä vedestä osa (hanalla säädettävissä) pakoputkeen ja loput takaisin järveen poistoputkesta pohjan läpi.
Yritän asemoida kaikki järvivesi laitteet niin, että valuvat tyhjiksi ( toivottavasti imrepelleri pumppu vuotaa sen verran, että putkisto/vaihdin tyhjenee itsekseen) kun vene nostetaan ylös vedestä.
Ai niin, ja Skoda MK2:n paisari tulee myös glygolipuolelle.
https://www.ebay.com/itm/314634189942?var=613166338360
https://www.ebay.com/itm/305299308635

[Mika 82]

Jäi hieman häiritsemään, että mikä siinä omassa projektissa mätti. Lämmönvaihdin tai/ja raakavesipumppu ehkä alimittainen.. Tuossahan oli käytössä vetolaitteen alkuperäinen pumppu ja nelosen kone alunperin. Puutarhaletkun puutteesta ei ainakaan jäänyt kiinni

https://photos.app.goo.gl/sMT7jVFLCdKzxwHS8

[kokastelija]

Kyllä W1 5hv pitäis viedä 5.8 m venettä jos potkurin mitoitus eli nousu ja halkaisia ovat oikein mitoitettu. epäilen että nykyinen potkuri on liian "raskas"

[jussi_oulu]

sopinee tämän saman ketjun alle... mitenhän siinä käytännössä käy, jos marinoitu pakosarja joskus alkaa vuotamaan vettä pakosarjan sisään?
Käynnissä ollessa ei varmaankaan vesi pääse sylinteriin asti, mutta startatessa voi olla vettä sylinterissä seisonnan jälkeen jos pakoventtiili on jäänyt auki asentoon. Tuskin startilla saa vahinkoa aikaiseksi?
Kunhan tässä joutessani pohdin... onkohan kellään käytännön kokemusta ko viasta?

[Mika 82]

sopinee tämän saman ketjun alle... mitenhän siinä käytännössä käy, jos marinoitu pakosarja joskus alkaa vuotamaan vettä pakosarjan sisään?
Käynnissä ollessa ei varmaankaan vesi pääse sylinteriin asti, mutta startatessa voi olla vettä sylinterissä seisonnan jälkeen jos pakoventtiili on jäänyt auki asentoon. Tuskin startilla saa vahinkoa aikaiseksi?
Kunhan tässä joutessani pohdin... onkohan kellään käytännön kokemusta ko viasta?

En luottais siihen, että startti ei rikkoisi mitään. Ja siellä voi olla jo työtahti useammassa sylinterissä, ennen kuin sen vedellisen sylinterin puristustahti on vuorossa.

Itellä on putput paatissa 3 pyttynen yanmar, jossa sylinterinkannessa luultavasti korroosiovaurio, kun raakavesijäähdytteinen. Tuli romuna minulle, yksi venttiili ruostunut pilalle ja hikoili vettä suuttimen juuresta.
Kaksi kesää sillä on ajettu, mutta onhan nämä elämän ehtoopuolella.

Itse olen ajatellut, että pitäisi ottaa tavaksi startata aina puolipuristimen kanssa, niin ei välttis täystuhoa tule, jos vettä palotilassa.
Mutta ajatuksen asteelle on jäänyt.

[herby]

Dieselissä melko varmasti jotain särkyy jos vähänkään vettä sylinterissä, myös startilla pyöritettäessä. On se dieselin puristustila niin ahdas. Ainakin Valmetissa oli, männästä porsi rengasura. Toki se sitten mahtui pyörimään. Ja kävikin, kahdella...

Sivuventtiili-Wikke, siinä ei niin nuukaa, sinnehän mahtuu desilitran verran vettä menemään mukana ympäri.

Tavallisestihan märkä pakosarja tehdään alaspäin = ahteria kohti viettäväksi, jotta mahdollinen vesi valuu pakoletkun suuntaan. Yleensähän tämä hoituu automaattisesti kun kone on yleensä vähän aina takakenossa. Ja pakoletku viedään niin alhaalla pilssissä kuin kohtuudella sopii. Siellä on jo keruutila muutamalle vesilitralle. Toisekseen, kannesta tulevat pakonatsat olisi etusaa tehdä vähän kokoojaputkeen päin kaataviksi. Siis putkeen lievästi vino katkaisu sinne kannen puolen laipan lähtöön jos vain mitenkään sopii olemaan. Silloin mahdolliset vuodot ohjautuvat pakoputken suuntaan.

[mauri]

sopinee tämän saman ketjun alle... mitenhän siinä käytännössä käy, jos marinoitu pakosarja joskus alkaa vuotamaan vettä pakosarjan sisään?
Kunhan tässä joutessani pohdin... onkohan kellään käytännön kokemusta ko viasta?

Oli muutaman kymmenen litran dieselmoottorin sylinteriputkeen tullut pistesyöpymä. Ei jaksanut startti pyörittää kun teki heti ”nestepönkän”. Ei ilmeisesti ollut yksikään sylinteri ehtinyt sytyttää kun pelkällä putken vaihdolla hoitui. Jos ehtii sylinteri potkaista niin tulee momenttia enemmän kuin (tässä tapauksessa) 10 kW käynnistysmoottorista.
Käydessä jos imaisee vettä sisään niin menee kiertokanki mutkalle. Netistä löytyy kuvia.

[jussi_oulu]

tuli hyviä kommentteja!
Kyllähän se tosiaan saattaa startissa hajota jos yksikin sylinteri ehtii sytyttää!
Yks pyttynen olisi varmaan varmin.
Tuo pakosarjan asento tosiaan kannattaa huomioida.
Toisekseen, jos ei ole puolipuristinta, niin voisi sammutin päällä ensi pyöräyttää startilla, että kone pyörii.
En jaksa uskoa, että startti saisi vaurioita ehjässä koneessa aikaan...

Missähän tilanteessa käyvä moottori onnistuu imaisemaan pakoventtiilistä vedet sisäänsä?
Ei nyt heti löytynyt venttiilien ajoitus kaaviota esikammio dieselistä, mutta luulisin, että sulkeutuu viimeistään YKK:ssa..

[jarikos]

Yksi tuollainen nelipyttyinen kone juuri on ollut työn alla, joka ilmeisesti horassut vedet sisuksiinsa. Yksi veivi oli mutkalla ja männänrenkaat jumissa. Uusi mäntä ja veivi sekä venttiilien ja istukoiden kunnostus siihen tehtiin. Samalla runkolaakerit ja kiertokankien laakerit tuli uudet. Kannen suoruus tarkistettiin eikä sille tarvinnut tehdä mitään. Sylinteriputkiin kevyt hoonaus riitti.

[Mika 82]

Itellä meni vettä koneeseen autossa, mutta mitään havaittavia vaurioita ei tullut. Oletan, että moottori sammui ilman puutteeseen ja vasta startatessa pääsi vettä koneeseen.
Siis tuossa lopussa (1:20) kun starttaan, pysähtyy hetkeksi.
Sitikka kun kyseessä, ajattelin, että on vaan joku sähkövika, mutta tämä imeekin typerästi ilman pohjasta. Ilmanputsarin kuivatuksen jälkeen matka jatkui.

Tuuria kyllä oli matkassa, jos vähänkään enempää olis ollut kierroksia, ois voinut tulla täystuho.
https://m.youtube.com/watch?v=nFROzeomxjQ

[jussi_oulu]

Sattuipa eteen Beta Marinen ( Kubota perusteinen) ohjekirja.
https://betamarine.co.uk/resources/Oper ... M/#page=28
Tuossa on hyvin selitetty moottorin/pakoputkiston asennusta.

Onko muuten todella niin, että KAIKKI merivesipumpun tuottama vesi poistetaan pakoputken kautta?
Mulla oli entinen kone Wikström W3 ja siinähän oli poisto myös veneen pohjan kautta ja hana sille pakoputkeen menevälle vedelle.
Tuossa Beta Marinen koneessa en huomannut muuta poistoa kuin pakoputkeen...

[Mika 82]

Kyllä se taitaa yleisin tapa olla ainakin pienemmissä huvivenekokoluokassa, että kaikki vesi poistuu pakoputken kautta.