Kuka molopää keksi, että "rintamamiestalon"...

[tapsa]

Ihan tosi. Noita varantoja on tosia naulattu muutamalla nauhalla seinää kiinni. Olen nähnyt kaksi tapausta omalta kylältä että ihmeellinen kuutio nököttää talon edessä. Kaatunut verantahan se siinä.
Sikäli ihmeellistä että molemmat talot olivat jo olleet paikallaan 60 vuotta. Liekö edelliset asukkaat olleet tietoisia riskistä vai naulat ruostuneet. Kolmas tapaus oli että eteinen oli 20 cm irti seinästä, mutta ennätettiin sitoa kiinni.

[rattori]

Ei tosiaan ongelmia ole jos ne lumet käy tiputtamassa.. tuossa yhtä keskustelua täällä kommentoinut myös jossa lumen pudottaminen koettiin turhaksi..tässähän tuo nähtiin. Meillä samanlainen ratkaisu kuin aloittajalla kuisti keskellä harjan alla.

Huonosti rakennetetut sortuu ilman luntakin.

[jiipee]

Kyllä meidän mummon rintamamiestalossa oli kuisti tai lasiveranta nimenomaan talon päädyssä.

Samoin meidän rintsikassa. Talo ei ole enää meidän, mutta edelleen pystyssä saman mallisena kuin silloin, kun siinä pikkupoikana asuin: https://maps.app.goo.gl/BU6eGLB9pJPFAAr9A

Kuistilta ovesta sisään, niin vasemmalla on ovi olohuoneeseen, oikealla raput yläkertaan. Muutama askel edelleen eteenpäin sitä käytävää, niin vasemmalla on WC, oikealla muistaakseni jotakin komeroita yläkerran rappujen alla. WC:n jälkeen käytävä loppuu ja alkaa keittiö, mistä pääsee vasemmalle makuuhuoneeseen ja sieltä taas vasemmalle on ovi olohuoneeseen. Ympäri kuljettava pohjaratkaisu. GoogleMapsin kuvassa näkyy makuuhuoneen ikkuna ja kaksi olohuoneen ikkunaa, joista toinen jää koivun taakse. Talon takana on ulkorakennus, jossa oli sauna, puuliiteri ja kylmä autotalli.

Tonttipapareissa on Veikko Vennamon allekirjoitus; siirtolaistontista on kyse. Vanhempani ja äidin veljet tuon ovat käytännössä rakentaneet.

[Aakku]

Nyt tuli mullekin ongelma, kun tätä ketjua lueskelin.
En ole koskaan aikaisemmin ajatellut asiaa. Alkuunsa oli huopakatto ja lumet suli katolle. Nykyään on peltikatto ja verannan kohdalla on lumiesteet. Ihan toimiva systeemi ennen ja jälkeen. Toki on sivuovikin päädyssä, josta pääsee kellarikerrokseen ja ekaan kerrokseen.
Rintamamiestalot on tarkoitettu kahdelle perheelle. Pääovesta verannan kautta pääsee yläkerran sisäänkäynnille. Siitä jakautuu oma sisäänkäynti toiseen huusholliin alempaan kerrokseen. Tämä olisi ehkä tuottanut päänvaivaa, jos pääsisäänkäynti olis ollut päädyssä.

[Superdextaaja]

Kyllä minä olen nähnyt paljonkin taloja tuolta ajalta, missä sisäänkäynti on sekä alakerran että yläkerran asuntoon saman päätyeteisulokkeen kautta.
Harmi muuten, että noihin tyyppi- ja rintamamiestalojen tiedostoihin suunnitelmista ja piirustuksista ei oikein pääse netissä käsiksi. On noita talomallien piirustuksia paljonkin talleteltu mutta on hyvin vaivalloista saada mistään itselle kopioitavaksi.

[Jäärä]

Tein karkean arvion siitä, kuinka suurella voimalla iso katolla oleva lumimäärä painaa rintamamiestalon kuistia irti talon seinästä. Käytin mittoina aiemmassa viestissäni olevaa tyyppitaloa sillä erolla, että kuistissa on harjakatto.

Lumenpaksuudeksi katolla oletin 60 cm, mikä tuotti kuistin leveydelle talon katonlappeelle noin 5000 kilogramman lumikuorman. Kun kuorma lähtee liukumaan kitkattomasti alaspäin, se voi tuottaa kuistin harjan suunnassa maksimissaan 20 kilonewtonin voiman, mikä historiallisissa yksiköissä on 2000 kilopondia.

Tuollainen voima helposti irrottaa heikosti kiinnitetyn kuistin. Kuisti ei todellakaan pysy muutamalla naulalla talossa, van rakenteen pitää olla melkoisesti vankempi.

[Talumees]

Tein karkean arvion siitä, kuinka suurella voimalla iso katolla oleva lumimäärä painaa rintamamiestalon kuistia irti talon seinästä. Käytin mittoina aiemmassa viestissäni olevaa tyyppitaloa sillä erolla, että kuistissa on harjakatto.

Lumenpaksuudeksi katolla oletin 60 cm, mikä tuotti kuistin leveydelle talon katonlappeelle noin 5000 kilogramman lumikuorman. Kun kuorma lähtee liukumaan kitkattomasti alaspäin, se voi tuottaa kuistin harjan suunnassa maksimissaan 20 kilonewtonin voiman, mikä historiallisissa yksiköissä on 2000 kilopondia.

Tuossa kuvia rintsikoista:
https://www.google.com/search?sca_esv=0 ... 72&bih=902

Miten tuossa kerralla lumet rysähtäisi kuistin katolle kun katto räystäässä kiinni?

[Aakku]

Kyllä minä olen nähnyt paljonkin taloja tuolta ajalta, missä sisäänkäynti on sekä alakerran että yläkerran asuntoon saman päätyeteisulokkeen kautta.
Harmi muuten, että noihin tyyppi- ja rintamamiestalojen tiedostoihin suunnitelmista ja piirustuksista ei oikein pääse netissä käsiksi. On noita talomallien piirustuksia paljonkin talleteltu mutta on hyvin vaivalloista saada mistään itselle kopioitavaksi.

Ei meidänkään talosta ole mitään piirustuksia tallessa. Kunnan toimistosta aikoinaan kyselin.
Netistä jotain löytyy hakusanalla "rintamamiestalo tyyppitalot"
https://www.google.com/search?client=fi ... 3iacGXChvM

Tuollainenkin harrastesivu tuli vastaan.
https://hulluarkkitehti.fi/2016/11/28/t ... amiestalo/

[Jäärä]

Tuossa kuvia rintsikoista:
https://www.google.com/search?sca_esv=0 ... 72&bih=902

Miten tuossa kerralla lumet rysähtäisi kuistin katolle kun katto räystäässä kiinni?

Laskelmani pohjautui aivan (kvasi)staattiseen tarkasteluun, eikä siinä ole dynaamisia efektejä mukana. Lumimatto vain valuu hitaasti lappeelta kuistin katolle ja samalla lumen painovoiman lappeen suuntainen komponentti välittyy kuistin kuormaksi. Kuistin katolla kuormitus jakautuu harjansuuntaiseen ja kattoa vastaan kohtisuoraan komponenttiin. Harjansuuntainen komponentti kiskoo sitten kuistia irti talon seinästä.

[Aakku]

^
Tuossa kuvan talossa näyttäisi olevan kunnon sokkeli verannan alla. Meidän veranta on vain etureunasta tolppien varassa.

[Sumi]

Mulla tässä rintsikassa tuli pari viikkoa sitten kerralla katolta talven lumet alas, myös kuistin päälle. Piti kyllä kovaa meteliä ja ikkunasta varovasti kurkistin onko kuisti irronnut mutta pysyi paikoillaan. Lumet kun vauhdilla tuli ei kerenny kuistin harja niitä jakamaan vaan osa lenti kuistin yli kulkuväylälle.

Aiempina talvina tässä asuessani on hitaammin tullut kuistin kohdalta alas ja kuistin harja sitten jakanut lunta molempiin suuntiin.

[Superdextaaja]

Kannattaa muuten tarkistaa, että sen katon pinnat, mihin lumet on törmänneet, on vielä kunnossa tuollaisen rysäyksen jälkeen. Pistää helposti pellit ruttuun ja tiilet hajalle ja irti, jos on vähänkin ollut jäätä mukana lumien seassa.

[Mazaman]

Onkohan nuita rintamamiestaloja tehty ihan eteisellä alunperin? Naapurissa 5kpl ja neljä samanlaista alunperin ilman eteistä ja yksi eteisellä sen näköinen että on valettu alunperin jo kivijalka. Pisti vain silmään kun liki samanlainen kuin kuvassa ylläolevassa.

[Jäärä]

Näin se näköjään edelleen on, että hyvin harvoin kannattaa itse ryhtyä miettimään johonkin ongelmaan ratkaisua, koska joku on jo sen ratkaissut. Löysin kanadalaisen artikkelin, jonka kuva 5 sivulla 6 on täsmälleen tämä kuistiongelma. Huomattavaa vielä on, että artikkeli on julkaistu jo yli 40 vuotta sitten. Päädyin samoihin yhtälöihin, mutta käytin laskelmissani eri parametreja.

Lappeelta liukuvalle ja räystäältä lentävälle lumelle en vielä ole löytänyt valmista ratkaisua. Ongelma on sinänsä veikeä, koska katolta liukuvan lumen nopeus koko ajan kasvaa ja viimeksi katolta putoava lumi lentää kauimmaksi.

Alapuoliseen kattoon kohdistuva voima on tässä ongelmassa myös vaikeammin arvioitavissa. Kuistin harjansuuntainen voima jää kuitenkin pienemmäksi ja kuistin kattoon kohdistuva kohtisuora voima kasvaa suuremmaksi kuin edellisessä tapauksessa. Näin kuisti pysyy paremmin talon seinässä, mutta sen katto menee helpommin ruttuun.

[Jäärä]

Löysin asiaan liittyvän mielenkiintoisen Excel-laskurin, joka kertoo, kuinka kauas lumi lentää liukuessaan katolta.

Laskuri näyttää olevan Yhdysvaltojen armeijan pioneerijoukkojen tutkimus- ja kehityskeskuksen, U.S. Army Engineer Research and Development Center (ERDC), tekemä. Siitä syystä yksiköt (tuuma, jalka) ovat täkäläisille hieman oudompia, mutta kyllä niistäkin asiasta käsitykseen pääsee.

Alemman katon kuormitusta arvoista ei valitettavasti saa, mutta arvion siitä, miten suuri osuus ylemmän katon lumista osuu alemmalle, kun asettaa räystäskorkeuden tämän mukaiseksi.

[sja]

Tuossa kuvan talossa näyttäisi olevan kunnon sokkeli verannan alla. Meidän veranta on vain etureunasta tolppien varassa.

Ei kunnon sokkeli pelastanut tädin talon kuistia kun lappeelta työntyvä lumimassa irroitti 30 vuoden taistelun päätteeksi kuistia irti seinästä jonkun 10 sentin verran. Saivat kuitenkin sitten tunkattua kuistin takaisin paikoilleen eikä täyttä katastrofia syntynyt. Perustava ongelma tuossakin se että kuistin harja on alempana kuin lappeen räystäs jolloin momentumia vyöryvällä lumimassalla vähintään riittävästi.

Itse kyllä sillä kannalla että kaikki mahdolliset esteet ja ylimääräiset härpäkkeet pois jotta lumi pääsee kaikkine sammalineen sun muine roskineen valumaan pois katolta. Eipähän tartte jännittää kestääkö kattotuolit, pitääkö kolata lumia katolta (ehkä järjettömintä hommaa mitä näillä leveysasteilla joutuu tekemään ) ja pysyykö lumiesteet jälleen yhden talven paikoillaan rikkomatta kattoa Kuistin jos joutuu tekemään pitkälle lappeelle niin sen verran korkeaksi että harja halkaisee lumikuormaa kuin lumiaura konsanaan

[Kardaani]

Eli 30 vuottako kuisti pysyi paikoillaan, kunnes tuli se talvi että alkoi rakoilemaan? Kyllä sanon edelleen että jos se kuisti on kunnolla kiinnitetty talon runkoon ja perustukset on kunnossa, niin ongelmaa ei tule.

[Jäärä]

Itse kyllä sillä kannalla että kaikki mahdolliset esteet ja ylimääräiset härpäkkeet pois jotta lumi pääsee kaikkine sammalineen sun muine roskineen valumaan pois katolta. Eipähän tartte jännittää kestääkö kattotuolit, pitääkö kolata lumia katolta (ehkä järjettömintä hommaa mitä näillä leveysasteilla joutuu tekemään ) ja pysyykö lumiesteet jälleen yhden talven paikoillaan rikkomatta kattoa Kuistin jos joutuu tekemään pitkälle lappeelle niin sen verran korkeaksi että harja halkaisee lumikuormaa kuin lumiaura konsanaan

Kyllä tällaisissakin kattoratkaisussa katon sisäjiiri saattaa olla melko tiukilla, kun jiiriin joinakin talvina muodostuu jäätä, joka tekee liikkeelle lähtiessään ainakin lommoja sisäjiirin pellitykseen. Kannattaa ainakin käyttää jiirin alueella peltien alla tiheämpää koolausta.

[Aulispoika]

Yksi molopää ja rakennusinsinööri, n. 60-vuotias, tarkasti tyttärensä ostaman taloni. Vaati lumiesteen saunan terassin oven kohdalle, koska se kuulemma on pakollinen. Kerroin taloni rakennetun tikitilleen vuoden 2006 määräysten mukaisesti ja sitä ei silloin ilmeisesti vaadittu, koska lopputarkastuskin tehtiin. No se piti sitten asentaa ja asentajakin sanoi, että tällainen 2 m:n pätkä 18 m pitkällä lappeella lähtee sitten svidduun ensimmäisenä talvena. Ovat sitten luoneet lumet katolta siltä kohtaa...


Mutta höyrysi se ukko paljon muutakin, mutta onneksi kustannuksia en joutunut maksamaan, vaikka vaatimus olikin melkein 5 tonnia.

[Jäärä]

Tämä juttu jäi mietityttämään sen verran, että asiaan piti perehtyä tarkemmin. Tein laskentamallin, joka näyttää, millaisia ratoja lumi katolta putoaa. Malli perustuu lumen kitkattomaan liukumiseen katolla ja täysin hauraaseen murtumiseen räystäällä. Näillä otaksumilla lumi lentää heittoparaabelia pitkin mahdollisimman kauas, mitä ei koskaan todellisuudessa tapahdu.

Laskin mallilla seuraavat käyrät ensimmäisessä viestissä esittämälleni tyyppitalolle.

Käyrien oikealla puolella näkyvä prosenttiarvo kertoo, montako prosenttia lappeen pituudesta lumi on liukunut, kun putoaminen tapahtuu kyseisen käyrän mukaisesti. Kuvan mitat ovat metreissä.

Kuvan tapauksessa lumi putoaa melkoisen jyrkässä kulmassa kuistin katolle – oli kyseessä viisto- tai harjakatto. Tämä tarkoittaa, että kuistia seinästä kiskova vaakavoima jää varsin pieneksi, mutta katon pystykuormitus on taas suuri.