Missä vanhemmissa traktoreissa hyvä ajovoimanulosotto?

[MOP]

Ne on justiin samat lukemat. Vaihdelaatikot ja perätkin on samat.

[hamsteri]

taitaa siinä fiat 580 td olla se käsijarruvipu istuimen molemmin puolin

[tapaniv]

Alkujaan nuo ajovoimanotot tai myös maavoimanotoiksi joskus kutsutut systeemit on tarkoitettu purkavan lantakärryn käyttöön. Niissä käytöissä väännöt pysyvät kohtuullisina. Nuo vetävät perävaunut taitavat olla skandinavinen tapa hyödyntää ajovoimanottoa. Isällä oli Massikka 175 ja kyllä niitä ulosottoakseleita kiertyi korkkiruuville useimpia kappaleita, kun Volvon alustasta tehtyjä sorakärryjä pahaan paikkaan vedätettiin. Jossain vaiheessa ukko laittoi levykytkimellisen voimansiirtoakselin kärryn ja fergun väliin, niin vauriot loppuivat siihen paikkaan.

[TunturiPappa]

Ford 4000 noin 6.7 tapin kierrosta metrille ja Ford 3000 noin 5,5 kierrosta metrille. Nämä on ehkä vähän hitaita?

[Tumppi 865]

Ford 4000 noin 6.7 tapin kierrosta metrille ja Ford 3000 noin 5,5 kierrosta metrille. Nämä on ehkä vähän hitaita?

Ennemminkin harvinaisia.

Kysytyn aikakauden loppupäästä, eli 80 sarjan viiatit on ajovoimalla varustettu.

[TunturiPappa]

Ford 4000 noin 6.7 tapin kierrosta metrille ja Ford 3000 noin 5,5 kierrosta metrille. Nämä on ehkä vähän hitaita?

Ennemminkin harvinaisia.

Kysytyn aikakauden loppupäästä, eli 80 sarjan viiatit on ajovoimalla varustettu.

Harvinaisia ehkä, jos tarkoitus ajaa pelkällä perävedolla niin silloin aika monipuolinen.

[-SS-]

Leylandin voimanoton käsikytkimellä ajettiin vetävää perävaunua. Pienellä vaihteella ja suunnilleen välitykset sovitettuna. Leylandissa ei tarvinnut käydä nykäisemässä kärryn vaihdetta pois, kun tappi pyöri vapaasti kytkentävipu irrotettuna. Sitten pahasta paikasta varovasti vedättäen hitaalla vaihteella pois.

Fordin voimanoton jarru vaatii varovaisuutta. Vapaakytkin on hyvä olla, ja vedättäessä pitää tulla tasaiselle asti, ettei valu takaperin, takaperin pyöritys voi kihnata sen peukalonkynnen kokoisen jarrupalan irti.

-SS-

[Superdextaaja]

Mietinkin, että varmaan vähintään levykytkinnivelakseli olisi tarpeellinen, mutta eikö vapaakytkin nivelakselissa tai lootan kautta ulosotto vapaalle kytkemällä ole riski kuorman kanssa alamäkiajossa, kun kärri ei automaattisesti tuollaisen kanssa osallistuisi sitten moottorijarrutukseen?

Mitä kokemuksia Majoreista on, voiko käyttää ulosotolla vedon tekoon?

[Masinisti2]

International 724 ja 824 ja myöhemmistä 844 ovat ajovoimanotolla varustettuja.

-SS-

Ja merkittävä rajoitus; ei voi käyttää pakilla, muuten paukkuu...

[Make]

Vapaakytkin on hyvä ellei kaksoiskytkintä ja käytettäessä moottorivoimanottoa. Jos ajaa yhdistelmän pitävälle alustalle peräveto ja omat vaihteen päällä menee niin nalkkiin, ettei saa traktorin eikä kärryn vaihdetta eikä ulosottoa vapaalle. Vapaakytkimellä voi käyttää kärryssä hieman hitaampaa vaihdetta ja kärry lykkää vasta kun traktori alkaa sutimaan.

[Matsikka]

Vapaakytkin on hyvä ellei kaksoiskytkintä ja käytettäessä moottorivoimanottoa. Jos ajaa yhdistelmän pitävälle alustalle peräveto ja omat vaihteen päällä menee niin nalkkiin, ettei saa traktorin eikä kärryn vaihdetta eikä ulosottoa vapaalle. Vapaakytkimellä voi käyttää kärryssä hieman hitaampaa vaihdetta ja kärry lykkää vasta kun traktori alkaa sutimaan.

Multi-Poweri Massikassa voi laittaa kärryn vetämähän normaaliulosotolla vähän nopeammin kuin traktori, silloin Multi-Powerin hitaammalla puolella kärry työntää ja traktori alkaa vetämään kun peräkärry vähän sutii.

Mahtoiko Belaruksen ”automaatti” nelivetokin perustua tähän?

[Tumppi 865]

Mitä kokemuksia Majoreista on, voiko käyttää ulosotolla vedon tekoon?

Majorieissa ei ole ajovoimanottoa, mistä tässä otsikossa kyse!?
Majorissa periaatteessa on eteenpäin ajaessa ajovoimanotto, kun voa tulee vaihteiston kautta mut pakki puuttuu ja välitykset muuttuu vaihetta vaihtaessa, ja kuten todettu, niin tulee helposti kinkkisiä tilanteita kun kytkin ei irrota kun moottorin voimalinjasta!?

Oikea ajovoimanotto on ihan eri planeetalta, kun tarvitaa oikeaa kärrivetoa.

[valtsu864]

Joskus 80- luvun loppupuolella laitoin tuhti kärryyn vetävän akselin. Kärryn vedolle tuli hidastusta n. 3 % traktorin nopeuteen nähden. Välitykset traktorin pienelle perälle sovitettuna ja Zetorin ajovoimanotolla toimi myös pakilla.

[jake55]

Mitä kokemuksia Majoreista on, voiko käyttää ulosotolla vedon tekoon?

Majorieissa ei ole ajovoimanottoa, mistä tässä otsikossa kyse!?
Majorissa periaatteessa on eteenpäin ajaessa ajovoimanotto, kun voa tulee vaihteiston kautta mut pakki puuttuu ja välitykset muuttuu vaihetta vaihtaessa, ja kuten todettu, niin tulee helposti kinkkisiä tilanteita kun kytkin ei irrota kun moottorin voimalinjasta!?

Oikea ajovoimanotto on ihan eri planeetalta, kun tarvitaa oikeaa kärrivetoa.

Naapurin ukko ajeli aikanaan isoja santakuormia perus New Majorilla ja vetävillä kärryillä. Kärryssä oli myös laatikko, joten ilmeisesti joku välitys sopi yhteen.

[SPS1975]

Eikös noita vetäviä kärryjä jotkut sepät tehneet linja-autoista otetuilla automaattilaatikoilla höystettynä, se ei ilmeisesti ollut niin tarkka pyöritys kierroksista kun se kykeni luistamaan jonkin verran.

[Superdextaaja]

Eli vapaakytkimellisellä nivelakselilla voisi Majoreilla ja Super Majoreilla tehdä voa:lla kärriin vedon eteenpäin. Eihän se paras ole eikä vastaa varsinaista ajovoimanottoa peruutusvaihteellekin, mutta sentään jotain tuokin. Tonnisarjan Fordeilla ei onnistu tai kärri vetäisi sutia vaikka kone seisoo kytkin pohjaan painettuna.
Koeajoin pari vuotta sitten yhtä vanhempaa pyöreäkulmaisella konepellillä ollutta Massikkaa ajovoimanotolla, mutta vaikutti koko traktori Majoreihin verattuna paljon heppaisemmalta, vaikka samaa kokoluokkaa niin ei oikein käynyt omiin suunnitelmiin.

[Superdextaaja]

Mitäs jos Super Majoriin laittaisi voa:lle suunnanvaihtajan ulkopuolelle? Silloinhan vedon saisi peruutusvaihteellakin kärrille. Välitys suunnanvaihtorattaan koolla peräakselille sopivaksi. Taitaisi mennä siihen, että eteen päin ajaessa olisi vain yksi ainoa vaihde mahdollista käyttää, kun voa pyörii samaa nopeutta aina traktorin vaihteista ja koneen vauhdista riippumatta. Peuutus saakin olla hidas mutta yhtä hidas eteenpäin menovauhti kyllä tympisi joskus riippuen maastosta ja tilanteesta. Mites tuota saisi Superiin värkättyä vai pitääkö tosiaan varsinaisella ajovoimanotolla oleva etsiä joku toinen vetävälle kärrille?
Ajattelin toisesta Super Major Countysta tehdä metsään menevän vetävän kärrin kanssa/avulla. TEG:stä on hyttikin kattokuormaajaa varten ja muutenkin lähes patarautaa vastaavan kuoren avulla lisäpainoksi vetokoneelle. On muuten tukeva hytti, voin sanoa.

[2713E]

Kyllä kontu vetää tarpeeksi ilmankin perävetoa.
Tietty jos harrastusmielessä haluaa värkätä jokapyörävedon niin mikä ettei.

Isäukko ajoi perävetoisella ja käyttö oli liukkaalla ylä- ja alamäet ja tietysti pehmeästä paikasta pois.
Vähän ehdin itsekin kokeilla, ei tule ikävä kun nyt saa mennä nelikolla ja telikärryllä.

[jiipee]

Eikös noita vetäviä kärryjä jotkut sepät tehneet linja-autoista otetuilla automaattilaatikoilla höystettynä, se ei ilmeisesti ollut niin tarkka pyöritys kierroksista kun se kykeni luistamaan jonkin verran.

Onhan edelleenkin ainakin Köntys, mikä käyttää tätä tekniikkaa.

[Superdextaaja]

Kyllä kontu vetää tarpeeksi ilmankin perävetoa.
Tietty jos harrastusmielessä haluaa värkätä jokapyörävedon niin mikä ettei.

Isäukko ajoi perävetoisella ja käyttö oli liukkaalla ylä- ja alamäet ja tietysti pehmeästä paikasta pois.
Vähän ehdin itsekin kokeilla, ei tule ikävä kun nyt saa mennä nelikolla ja telikärryllä.

Maavara on näissä ongelma metsäajoon, vaikka vetokykyä on kaikilla pyörillä lukossa muillekin jakaa, eli 38 tuumaisilla pyörillä tai alkuperäisille 36 tuuman vanteille paksummilla renkailla kuin 13,6 x 36 saisi jo vähän lisättyä mutta silti mahastaan kannatukseen jäämisen mahdollisuus jää ja siitä pois pääseminen voisi olla kärrin kanssa vetoapuna peruutellessa yksi hyvä ja tarpeellinen lisäapu.
Mutta voi tämä olla lähtökohtaisesti jo liian kova ja paksu luu mahdutettavaksi leukojen väliin työstettäväksi, että muutkin traktorivaihtoehdot käy ja rahoitettavissa olevassa luokassa voisi olla mainitut 60-80 lukujen ajovoimanotolla varustetut taka. tai nelivedot ja joku vetävällä akselilla oleva vanhakin kärri. Kuorkkien taka-akseleiden tasauspyörästöpuntti jää edelleen patiksi maavaraa viemään, mut jos pistäisi pikkutraktorin takapyörät paripyörien tilalle, niin saisiko lähes ilmaisista vetävistä vanhoista kärreistä työstettyä läyttökelpoista työkalua?
Yksinkertaisimmillaan lykkäisi vain Majorin perään siltään ja kytkisi nivelakselin vapaakytkimellä voa:han ja lähtisi sopivalla pykälällä etenemään.