Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
Mikäs juttu tämä on, kun Profiilikeskus möi Ässä profiilipeltikattopaketin mukana tuollaiset päätylistat? Peltin päälle tulevan reunan leveys kokonaisuudessaan 10 cm. Eihän tuo riitä kuin silloin, kun aallon huippu osuu tarkalleen reunaan ja ei varmasti koskaan näin loppupäässä käy.
Asennusohjeessa kuitenkin huomautetaan, että vähintään yksi harja pitää jäädä listan alle. Eihän tuossa muutoin olekaan järkeä. Vesi valuu tuonne sivuun ja lahottaa koko päätyräystään irti.
Ruukilla sentään oli 15 cm listan leveys. Senkin kanssa saattoi mennä hiukan tarkalle, mutta on sentään riittänyt. Näinkö parin sadan säästö näkyy heti järjettömyyksissä?
Ne reunalistat kannattaisi teettää peltisepällä sen mukaan, mikä on lopullinen sopiva mitta. Jos tuollaisilla liian kapeila reunalistoilla tehdään, niin sitten viimeisen katepellin reuna pokataan työmaalla listapihdeillä pystyyn, ettei vesi mene päätyräystääseen. Helpompaa olisi kuitenkin tehdä katepellin päätyreunan alle kourun mallinen tippalista, joka tuo siitä katepellin viimeisestä kuviosta valuvan veden alas räyställe. Näin saa katepellin päälle laitettua silmään ehkä paremmin sopivat kapeamat reunalistat, ja saman levyisinä kumpaankin päätyyn.
Kourunhan tuonne periaatteessa voisi taivutella, mutta sekään ei auta siihen, että tuota ei yläpuolelta saa kiinnitettyä käytännössä mitenkään.
Pitää käydä maanantaina konttorilla möykkäämässä, jos sieltä löytyisi leveämpää mallia ja palauttaa nuo sopimattomana. Luulisi noiden sen verran paljon kattoja myyneen, ettei tuommoisi yritettäisi tarjota.
Reunalistasta katepellin päälle vähän käännetty tippanokka jäykistää reunalistaa jo aika hyvin. Monesti tuon levyinen pärjää hyvin ilman yläpuolen kiinnitystä, kun pystyreunasta on kuitenkin riittävästi kiinni.
Katsonko kuvaa jotenkin väärin vai onko tulkintani muuten väärä. Minua ihmetyttää päätyverhouslaudan ulottuminen pellin ulkopuolelle ja se vielä nousee pellin tason yläpuolelle.
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
jarikos kirjoitti: ↑Su Loka 15, 2023 1:17 am
Katsonko kuvaa jotenkin väärin vai onko tulkintani muuten väärä. Minua ihmetyttää päätyverhouslaudan ulottuminen pellin ulkopuolelle ja se vielä nousee pellin tason yläpuolelle.
Varmaan räystäslauta eikä mikään päätyverhouslauta. Kai tuossa talossa sentään räystäät on...
jarikos kirjoitti: ↑Su Loka 15, 2023 1:17 am
Katsonko kuvaa jotenkin väärin vai onko tulkintani muuten väärä. Minua ihmetyttää päätyverhouslaudan ulottuminen pellin ulkopuolelle ja se vielä nousee pellin tason yläpuolelle.
Tuo on se hyvä tapa tehdä päätyräystäs, lauta tukee listaa alapuolelta.
No nyt katsoin kuvaa uudelleen ja sehän näyttää täysin oikealta. Onkohan noissa päätylistoissa eri levyisiä sen peltiprofiilin mukaan ja olisi tullut vaan tehtaalta väärät pakettiin. Pitäisihän nuo pellit ja listat tulla valmistajalta mittojen mukaan.
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
jarikos kirjoitti: ↑Su Loka 15, 2023 8:29 am
No nyt katsoin kuvaa uudelleen ja sehän näyttää täysin oikealta. Onkohan noissa päätylistoissa eri levyisiä sen peltiprofiilin mukaan ja olisi tullut vaan tehtaalta väärät pakettiin. Pitäisihän nuo pellit ja listat tulla valmistajalta mittojen mukaan.
Kyllä se käytännössä on niin, että päätylistan sopiva leveys selviää vasta kun viimeinen pelti on katolla. Eikä valmistajalla ole tarjolla kuin yksi vakiomallinen lista mitä mankeli työntää.
Se on tuo päätyräystäs tehty väärin. Sehän pitäisi lape mitoittaa peltijaolle tai tehdä pääty vasta ennen viimeisen pellin asennusta niin, että peltiä ei tarvitse leikata tuolta kaukaa aallon pohjalta. Tässäkin tapauksessa kun olisi tehty pääty kaksikin senttiä lyhyempään niin mitään ongelmaa ei olisi.
Minä olen lähemmäs sata kattoa tehnyt ja aina joko mitoitetaan lape peltijaolle (tai että aallon korkein kohta osuu päätylistan alle) tai tehdään pääty ennen viimeisen pellin asennusta. Ne nuo amatöörit tekee päädyt summissa ja sitte se peltien toimittajalle huutavat, että väärät listat toimititte kun on itse tehty miten sattuu. Sitä ei kukaan huomaa jos toinen pääty on pari senttiä lyhyempi tai pidempi.
tehdä pääty vasta ennen viimeisen pellin asennusta
Jaa että toinen pääty tehää eri mittaseks?!
Miksei? joku viisi senttiä hukkuu niin ettei kukaan huomaa, varsinkin nykyään kun räystäät tehdään aika pitkiksi. Talousrakennuksien aaltopeltikattoja on tehty niin että otsalauta osutetaan aallonharjan alle molemmissa päädyissä, jolloin ei tarvi päätylistoja ollenkaan. Mielestäni ihan hyvän näköinenkin noin tehden. Joissain vanhojen korjauksissa tulee ongelmia, kun niissä vanhoissa hyvissä vuosisatoja kestämään tehdyissä rakennuksissa on usein hyvin lyhyet räystäät eikä lappeet ole ristimitassa.
sininen kirjoitti: ↑Su Loka 15, 2023 10:54 am
Enpä oo ennen vielä kuullu ,että päätyä aletaan tekeen peltijaolle. Kyllähä noihin pitää toimittaa leveämpiselkäinen päätylista.
On sekin pöhkön näköistä, jos toisessa päädyssä on reilusti toista leveämpi päätylista peitteenä. Mutta eipä noita huomaa kuin tekijät ja teettäjät, jotka tietää. Voihan tuollaiset uniinkin mennä. Kunhan nyt päätyjen korkeudet ja ristimitat täsmää. Ei aina ole tuokaan kovin varmaa.
jaa, eipä olis itsellä tullut edes mieleen, ettei pellin harjaa mitoitettais päädyn kohdalle. Siinä tapauksessa ei lisäpellejä edes tarvii. Enpä itsekään tuonne päädyn lippaan mitää lisäpellejä hommannut, 10 vuotta menty ilman murhetta.
Jossain lukkosaumakatossa olen semmosta kotelon komiloo kattellu toisessa päädyssä. Aika tökeröö.
Teetä pellistä siihen tiilikaisen alle otsalaudan viereen pellistä pieni kouru, ni tullee se vähänen vesi sen tiilikaisen alla räystäälle. Tiilikatossa nähny sellasen
KKH kirjoitti: ↑Su Loka 15, 2023 11:32 am
Minä olen lähemmäs sata kattoa tehnyt ja aina joko mitoitetaan lape peltijaolle (tai että aallon korkein kohta osuu päätylistan alle) tai tehdään pääty ennen viimeisen pellin asennusta. Ne nuo amatöörit tekee päädyt summissa ja sitte se peltien toimittajalle huutavat, että väärät listat toimititte kun on itse tehty miten sattuu. Sitä ei kukaan huomaa jos toinen pääty on pari senttiä lyhyempi tai pidempi.
Mielenkiintoisia näkökulmia nousee asiasta esille Mieluummin kuitenkin mitoitin räystäät kokonaisten aluslautojen jaon mukaan kuin peltiprofiilin. Kai se nyt sentään enemmän näkyisi, jos toiseen päätyyn joutuisi jotain laudan siivuja laittamaan aluslaudoiksi
sininen kirjoitti: ↑Su Loka 15, 2023 10:54 am
Enpä oo ennen vielä kuullu ,että päätyä aletaan tekeen peltijaolle. Kyllähä noihin pitää toimittaa leveämpiselkäinen päätylista.
Kesällä Ähtäriin tehtiin eräälle mökille vanhan rakennusmestarin kanssa katto juurikin noin, että se pituus määräytyi peltijaon mukaan. Mestari niitä peltejä maassa mittaili ja sen mukaan lautojen pituudet katolle. Helppoa olla apupoikana, kun tekee vaan niinkuin käsketään
tikman kirjoitti: ↑Su Loka 15, 2023 1:59 pm
Mielenkiintoisia näkökulmia nousee asiasta esille Mieluummin kuitenkin mitoitin räystäät kokonaisten aluslautojen jaon mukaan kuin peltiprofiilin. Kai se nyt sentään enemmän näkyisi, jos toiseen päätyyn joutuisi jotain laudan siivuja laittamaan aluslaudoiksi
Laudat valitaan/tehdään sen levyisiksi että tulee sopiva ja hyvän näköinen.
Mieluummin kuitenkin mitoitin räystäät kokonaisten aluslautojen jaon mukaan kuin peltiprofiilin. Kai se nyt sentään enemmän näkyisi, jos toiseen päätyyn joutuisi jotain laudan siivuja laittamaan aluslaudoiksi 
