Mikä hitsiksi

[maurij]

Hitsailen satunnaisesti aina sitä, mikä menee rikki (ehyitä harvemmin). Rautaa kumminkin, eli maatalouskoneita, en peltiä. Hitsauskoneena on vanha esab 70-luvun lopulta, sillä kyllä puikko palaa, varsinkaan kun ei paremmasta tiedä.
Minkälainen hitsi olisi puikkohitsiä näppärämpi, mig vai mikä? Ja mitä ne maksaa nämä kaasupullot ja muut tarvittavat.
Kuten asiantunteva lukija jo ehkä havaitsi, on hitsaus- ja hitsauslaitetietämykseni aika olematonta, mistä johtuen haluaisinkin selkokielistä opastusta ko. laitteen hankintaan. Halpakin saa olla, ja sitten vielä hyvä, yksi kone kuitenkin vaan tarkoitus hankkia.

[SamiT]

Jos korjaushitsausta milloin millaisissakin oloissa, niin sinulla on jo ihan hyvä kone. Jos haluat nykyaikaisempaa konetta niin sitten 3-vaihe-invertteri. Itse hitsaan 70-luvun isolla Esab muuntajalla kaikki hommat korjauksista kaivurilavetin kasaukseen. Invertteriä yrittävät myydä aina kun haen lisää puikkoja hitsaustarvikeliikkeestä. On muuten tosi hyvä muuntajapuikko Elgan P45S.

[maurij]

Millätavalla tuo 3-vaihe-invertteri eroaa puikolla rättyyttämisestä? Virtapiikki alkuun vai miten se oli? Kertokaa vaan lisää te, jotka paljon hitsaatte.
Puikkoja tuli perittyä iso kasa, mutta vois kyllä kokeillakin joskus tuommosta hyväksi mainittua, ja näin päästä halvimmalla koko hitsin hankinnasta.

[romujoonas]

Itselläni on ollut Kempin Migomag vuodesta 1981, ja sillä on hitsattu kaikenlaista. Peltihommia on tehty aika paljon, ja myös paksumpaakin on liimattu. Paksuin oli auran ojas. Fiskarsilaisista kun jäi takimmainen siipi vakoon, niin hitsasin sen migillä kiinni, ja hyvin on pysynyt!

Migillä hitsattaessa pitää sauma viistota kunnolla, koska hitsi ei tunkeudu oikeastaan yhtään. Puikollahan pystyy jonkin verran sulattamaan umpirautaakin, vaikkei silläkään viistoamatta kunnon saumaa synny.

Kyllä nuo Kempin koneet ovat alansa ykkösiä, valovirtakäyttöinenkin Kempomat riittää yleiskäyttöön, vaikka lisäpotku ei haittaa. Ongelma vain on se hinta, harrastekäyttöön nuo ovat turhan kalliita. Mutta sieltä kyllä löytyy se yksi kone, ettei tarvitse erikseen ostaa sitä hyvää halvan lisäksi.

Olen käyttänyt suojakaasuna hiilidioksidia, koska se on halpaa. Seoskaasut vissiin olisivat parempia, mutta riittävästi olen tuollakin pärjäillyt.

Tuolla muuten on hyvää asiaa hitsaamisesta:
http://www.kemppi.fi/inet/kemppi/fi/akp ... ding%20ABC

[supru]

Pitää vain muistaa ettei mig koneet sovellu aina ulkokäyttöön, meinaan tuulisiin olosuhteisiin, käypi niin että kaasut karkaa ja sit jälki on mitä on. Toki siihenkin saa sellaista lankaa joka ei tarvitse kaasua mut oli aika hintavaa, muistaakseni paikallinen Woi-koski kauppias sanoi että 20€/kilo ja se oli Elgan lankaa.

[hogi]

Olen käyttänyt suojakaasuna hiilidioksidia, koska se on halpaa. Seoskaasut vissiin olisivat parempia, mutta riittävästi olen tuollakin pärjäillyt.

Meillä isäukko aikoinaan vaihdatti seoskaasun takaisin hiilidioksiidiin, eroa ei kunnolla huomaa harrastekäytössä, muuten kuin lompakossa.

[KL]

Ei se invertterillä hitsaaminen poikkea vanhoista puikkokoneista muutoin kuin siten että invertteri on pieni ja kevyt niin että sen voi viedä helposti kantamalla hitsattavan kohteen viereen. Vanhoissa puikkokoneissa taas hitsauskone on paikoillaan suuren massan vuoksi ja hitsattava kohde tuodaan hitsauskoneen läheisyyteen.
Itse hitsaamisessa ei ole mitään oleellista eroa.
Sitten jos hitsataan migillä niin siinäkin hitsattava kohde on tuotava hitsauskoneen viereen, koska sillä ei voi hitsata tuulessa ja on tavallisesti yhtä painava(pulloineen) kuin vanhat puikkokoneetkin. Tosin hitsaaminen migillä on täysin erilaista(helpompaa) kuin puikolla.

[maurij]

Mikillä on tullut joskus pruikittua, ja aika helppoa se on kyllä. Riittääkö valovirtamikki äkeen rautaan vai himmeneekö vain valot? Joku tunnetumpi merkki (esab 150?) oli halpakaupassa tyrkyllä, siitä tämä koko ajatus lähti. Hitsaan muuten aina hallissa.

[KL]

Ei sillä valovirtamigillä oikein mitään tee muuta kuin peltihommissa. Mulla oli vuoden verran semmonen, peltihommissa hyvä mutta auran hitsauksessa ei riitä paukut. Jotenkin tuntuu että jos sulla on oikein kunnon rautaa hitsattavana niin unohda ne valovirtavehkeet kokonaan tulee vain paha mieli. Ensinnäkin miggi tulee kuitenkin kohtalaisen kalliiksi kun pitää olla se kaasupullokin. Jos migin ostat niin osta vähintään 200 A:n voimavirtamig, ei ole käytettynä paljon sen kalliimpi kuin se valovirtamiggikään ja sillä saat sitten sekä peltihommat että vähän järeämmätkin hitsaushommat tehtyä. Mutta jos halvalla haluat päästä eikä peltihitsauksia ole niin vanha järeä puikkokone on oiva valinta. 200-300 eukolla saa jo hyviä tasasuuntaajia, ja sullahan oli jo niitä puikkojakin valmiina.

[Jarkko]

Migillä hitsattaessa pitää sauma viistota kunnolla, koska hitsi ei tunkeudu oikeastaan yhtään.

Tuosta olen kyllä aivan eri mieltä. Kun virtaa on sopivasti, tunkeutuu varmasti kunnolla. Hyvin harvassa metallipajassa enää hitsataan puikolla. Puikkohitsausta tehdään enemmänkin johtuen hankalasta hitsauspaikasta. Miggiä ei pysty niin helpolla viemään esim. säiliön sisälle tai nostamaan korkealle/laskemaan alas.

[tapsa]

Jos sinulla on kunnon paja että voit hitsata sisätiloissa niin iso miggi on hyvä valinta, mutta 200 A pitää löytyä. Kaasu maksaa, mutta halvemmaksi tulee kuin puikot jos enemmän hitsaa.
Invertteri on mukava kuljetella, mutta halpa ei ole hyvä ratkaisu. Vanhalla isolla tasasuuntaajalla on paljon mukavampi hitsata kuin halvalla invertterillä. Vaikka kuinka olisi samat amppeerit.
Puikkovehkeissä on hyvänä puolena monipuolisuus: eri materiaali - eri puikko. Migillä se ei käy yhtä hyvin.

[Korpivainio]

Pitääpä lisätä omakin kommentti, vaikka toistoakin tulee, mutta vähän niinkuin 19 vuoden hitsarina olon jälkeen...
Itseltä löytyy kotipajasta Kempin puikkokone ja Walliuksen 200A mig. Ainoat kerrat, kun olen puikolla hitsannut migin hankinnan jälkeen, ovat olleet valurautaa, tai jossain keikkahommissa. (Tuo kemppi menee autoon vähän helpommin.) Jos vähänkin enemmän on hitsaamista, ja tosiaan se tuulensuoja, niin on se lankakone hieno keksintö. Tunkeutuu aivan varmasti samoin, kun puikkokin, kunhan vain virtaa löytyy ainakin tuo 200A, sillä pärjäilee melkein kaikessa "osa-aikahommassa", 250A on jo erinomainen. Noista valovirtakoneista, niitä on olemassa peltihommiin ihan hyviäkin, mutta todennäköisesti ne, joita löytyy lähes joka marketista, ei kelpaa kunnolla, kuin kierrätykseen Migille olis ihan hyvä olla kuiva säilytyspaikka, vähänkin kosteassa lankakerä ottaa helpolla ruostetta, ja taaskin kuuluu sadatusta Sekä puikoissa, että langoissa on sitten eroja, ja kaikkeen täytyy tietysti oppia. Virkatöissä on tullut huomatuksi monesti, että varsinkin robotti huomaa helpolla, jos lankamerkki vaihtuu, ja taas kuuluu sitä sadatusta... Näissä käsivälitteisissä nyt ei ole niin merkitystä.
Eräs hyvinkin tunnettu masinisti tästä naapurista (jonka nimi taisi löytyä kerhon hallituksestakin), tuumaili joskus: "Hitsatessa ei tarvita, kuin rohkeutta, ja amppeereita" ....Ehkä osaksi tottakin

[maurij]

Missä hinnoissa tuommonen kakssatanen mahtaa liikkua? Entivanhaan oli ainakin semmonen merkki kun Telwin, joka oli vähän edullisempi. Ja voi muuten olla, että tällä hitsarilla se hitsausjälki ei välttämättä johdu siitä koneen merkistä.

[SamiT]

Puikkokone on ollut omaan käyttööni viisas valinta myös tuon lämpimän säilytyspaikan puutteen takia. Olen hitsannut kylmässä säilytetyllä isolla MIGillä yhdessä kohteessa ja oli hankalia päiviä ne. Aina tahtoi langan tulo hyytyä. Tehtiin silloin halliin ovia ja sitten tuuli kiusasi vielä hommaa tuon langan lisäksi kun kerran ne ovat olivat vasta työn alla.

[masina]

Melkein kyllä uskaltaisin sanoa että jos on paksumpia rautoja hitsattavana, niin tuon 200A koneen saa kyllä unohtaa.
150A koneessa puhti alkaa loppua n. 4mm:ä paksummissa raudoissa.
Tuskin siis 200A riittää kunnolla yli 6mm.
Ainahan tietysti jollakin lailla rätyyttää paksumpaakin, mutta jälki on sen mukaista eikä kestävyyskään parasta ole...

[SamiT]

Puikkohitsauksen etuna pidän sitä että vähemmällä osaamisella saa kestävän sauman kuin MIGillä kun on kyse jostakin 8mm ja paksummista ainevahvuuksista.

[Korpivainio]

Melkein kyllä uskaltaisin sanoa että jos on paksumpia rautoja hitsattavana, niin tuon 200A koneen saa kyllä unohtaa.
150A koneessa puhti alkaa loppua n. 4mm:ä paksummissa raudoissa.
Tuskin siis 200A riittää kunnolla yli 6mm.
Ainahan tietysti jollakin lailla rätyyttää paksumpaakin, mutta jälki on sen mukaista eikä kestävyyskään parasta ole...

Nojoo... Minäkin nyt vain lähinnä tarkoitin, että jos ei kaivinkoneen kauhoja tarvitse päivittäin hitsailla, niin riittää... ja jos ei kerralla tarvi saada hitsata metritolkulla, vaan ehtii vähän jäähdytellä,menee vahvempikin! En toki ole asiantuntija, kun en myy hitsejä ( ), mutta näin 19 vuotta työkseni hitsanneena väittäisin edelleen, että pienin, jolla saa kiinni lähes mitä vaan, olis 200A... Jos se on kunnollinen, niin jälki on kiinni hitsarista Tunnen nimittäin joitain sellaisiakin, jotka eivät saa rautaa pysymään kiinni edes nelisatasella,silläkin saa aikaan vetoketjua...
Jos nyt kaupasta uuden hakisin, niin toki taitaisi olla 250A se sopiva, eipä niissä taida suuria hintaeroja olla?

[KL]

Jos miggiä tarkotat niin niin voimavirtamigin saa käytettynä 400-600 eukolla ja siihen pullovuokra päälle. Käytettynäkin siis uskaltaa hitsikoneen ostaa on ne sen verran kestäviä vehkeitä ja uuden vähintään 200 A:n migin saa laatumerkkinäkin tarjouksesta tonnin pintaan.
Ja käytettyjä voimavirtatasasuuntaajia löytyy luokassa yli 200 A hintaan 200-400 e.

[tapsa]

Ostin 180 A:n migin käytettynä joskus -88. Pari isoa lankakerää menee vuodessa. Ohjainkortti on vaihdettu kerran, samoin sisäletku (saa metritavarana)muutaman kerran ja sitten tietysti suuttimia ja langanohjain. Siinä se.

Kyllä sillä paksujakin hitsaa, pitää vaan muistaa railotus. Eikä luulla liikoja. Kaasuakaan ei hirvittävästi kulu sisätiloissa.

Toisena minulla on invertteri. Se on helppo kuljettaa ja paksuissa raudoissa ainakin tuntuu paremmalta. Sitten minulla on vielä varastossa 60-luvulta 360 A:n muuntaja, sehän ei säry koskaan. Mutta painaa.

[Refy]

Tuo maksoi tuolla toissa keväänä 1400 euroa omalla pullolla varustettuna.