Oppineisuus

[tumes]

Jari Tervo ja Jani Halme pohtivat suomalaisuuden olemusta nyt meneillään olevassa ohjelmasarjassa. Viimeisessä jaksossa puhuttiin keksijöistä. Minua huvitti suuresti kun useammalla suulla puhuttiin siitä että keksijät ovat olleet jo koulussa omanlaisiaan ja välttämäti eivät kovin korkeasti koulutettuja. Enempi liika koulujen käynti tuntui ja tuntuu rajoittavan ajattelun vapautta jota luova työ vaatii.
Huvitti senkin takia että oma musiikinteorian opiskelu on olematonta vaan joskus jouduin enempi koulutetun kanssa hakauksiin siitä ettei tuollaista sointukiertoa voi olla. Minun korvissa se kuulosti hyvälle vaan hänen koulutuksensa sanoi ettei kuulosta.
Periaatteessa oppineisuus on hyvästä mutta jos Erno Paasilinnaa on uskominen niin hän totesi itseoppineiden olevan oppineita ja muitten olevan opetettuja. Erno kärjisti mutta oppia voi tekemälläkin ja nythän nuorisolaisia koulutetaan entistä enemmän oppisopimuksen kautta. Mikä tarve on tietää julmettu määrä knoppitietoa jos sorvaat töiksesi anustappeja puusta hä ???

[boxer2000]

Joskus nuorena tuli hääräiltyä samoissa porukoissa yliopistolaisten humanistien kanssa. Kerran vanhempi rouva tuli minulta kysymää, että missä tiedekunnassa minulla on virka. Sanoi, että telakalla lohkohitsaajana. Hän ilahtui, että "olet siunattu akateemisella sivistymättömyydellä".

[toyopet]

Tiettyjä asioita on ihan hyvä oppia koulutuksen kautta, ettei tarvitse ns. tyhjästä lähteä mutta kyllä siinäkin on perää, että liikaa opeteltuna ae luovuus/uuden luominen/toisen näkökulman näkeminen jää puuttumaan.

Ehkä tästä voisi vetää yhteyden vaikka arkkitehteihin, ei ole monta oppilaitosta missä näitä koulutaan ja se näkyy, suurin osa on ns. saman koulukunnan kasvatteja, suunnitelmat pyörivät samankaltaisten ratkaisujen ympärillä, vaikka tekijä olisi eri.
Ainahan kaikista piireistä löytyy se kapinallinen, joka erottuu valtavirrassa joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Ollaan tässä pitkään oman sivutoimen kautta tehty pikkuprojekteja yhdelle taiteelliselle taholle, joka vuosi taltioidaan heidän juttujaan. Olen huomannut, että niissä on tietty kaava, riippuen tekijästä. Nyt käytiin samantyyppinen juttu toisessa paikassa, jossa eri ihmiset saman asian ympärillä ja ihan erilainen lopputulos.
Kyllä meillä yksilöinä on taipumus jäädä hiukan jumiin omiin tapoihin ja kuvioihin, jos tätä tehdään hyvin rajatulle joukolle pitkään, niin se jumiutuminen opetetaan eteenpäin, pahimmillaan ainoana oikeana tapana ja kehitys pysähtyy.

Täytyy vielä omakohtaisia kokemuksia jakaa musiikkitouhuista, kaveri on säveltänyt kappaleen ja sitä on soiteltu aika pitkään. Nyt yksi toinen kaveri oli siitä tehnyt oman sovituksen toiseen tarkoitukseen ja nauratti oikein, miten on saanut samoista aineista ihan erityyppisen kokonaisuuden ja samalla siitä tunnistaa kaverin soittotaustan. Tämä on hienoa, kun löytyy sitä erilaisuutta.

[juntunen]

Kyllähän se niin on, että jos ihmistä ei joku asia kiinnosta niin ei hän siitä aiheesta tietoa hae eikä sitä kannata hänelle yrittää opettaa. Aikanaan minulla oli koulussa hyvä numero historiassa vaikka ei historia minua kiinnostanut ja asiat ovat tallessa vain jossain muistin syövereissä. Ihan turha kuitenkaan tulla kyselemään mitään historian tapahtumia ei niitä muistin syövereistä esiin saa ilman hypnoosia.

Oppineisuudesta en tiedä, mutta opiskelussa on se hyvä puoli että ymmärrys maailmasta ja sen ilmiöistä pikkuhiljaa lisääntyy. Opiskellahan voi tutkintoa varten tai sitten vain omaksi ilokseen. Hyvä myös että joihinkin hommiin vaaditaan tutkinto, jotta työtä saa tehdä, vaikkapa jonkun jo aikaisemmin mainitsema kirurgin homma. Lentokoneeseenkin mieluiten menen pätevöityneen lentäjän kyytiin kuin valelentokapteenin kyytiin. Vaikka aikanaan opiskelin tutkinnon niin väitän että töitä tehden olen oppinut moninverroin enemmän mitä tutkintoon piti opiskella. Opiskelu antaa yleensä vain eväät tiettyihin töihin ja se varsinainen ammattitaito kasvaa vasta kun oikeasti tekee töitä. Opiskelun yksi hyvä puoli on myös se, että kaikkien ei tarvitse itse selvittää ja kokeilla miten jokin homma tehdään. Toki kaikkea voi kehittää ja kokeilla ja hyvät tekijät niin tekevätkin, mutta silti on hyvä olla tiedossa edes jokin koeteltu tekniikka miten homma ainakin onnistuu.

[ihmehitsari]

Periaatteessa oppineisuus on hyvästä mutta jos Erno Paasilinnaa on uskominen niin hän totesi itseoppineiden olevan oppineita ja muitten olevan opetettuja.

Näipä juuri.
Opetetut julistavat opetettuja asioita ja vaikka ympäröivä maailma kuinka muuta näyttäisi, niin ainakin olet onnellinen hyvinvointivaltion porsas, jos se sinun sanotaan olevan.
Perskutarallaa niin.

[Jäärä]

Olen usein ihmetellyt sitä, kun monet surkuttelevat, että monen alan "hiljainen tieto" häviää vanhan polven mukana. Olen lohdutellut heitä sillä, että samalla katoavat myös väärät uskomukset ja käytännöt sekä aiheeton vastenmielisyys uusia laitteita tai menetelmiä kohtaan. On sitten henkilöstä kiinni, plussat vai miinukset vanhan katoamisessa voittavat.

Sitten toinen havaitsemani asia on se, että kantapään kautta saatu oppi on pysyvintä. Kun töppää oikein kunnolla, muistaa loppuikänsä, mikä on oikea menettely. Jos on vain kuullut joltakin ohjeistuksen asiasta, niin se ei pysy läheskään yhtä hyvin mielessä.

[tumes]

"kantapään kautta saatu oppi on pysyvintä."

Myös käsien. Mennä vuonna hankittu K40-laser löi kynsille kunnes hokasin että tähän täytyy laittaa maadoitus...

[Eepee]

Eiköhän me korkeintaan savupirteissä asuttais ilman akateemisen tason oppineisuutta ja siihen liittyvää perustutkimusta . Ei olisi tätä läppäriäkään, mitä juuri naputan.

Akateemisuuteen/oppineisuuteen -niinkuin kaikkeen muuhunkin- voi liittyä tietynlainen omassa kuplassa oleminen, mikä saattaa olla niitä varjopuolia. Yökkösen vasemman siiven tutkija hengailee yökkösen vasemman siiven tutkijoiden kanssa ja oikeansiiven tutkijatkin lasketaan sentään ihmisiksi. Muut ovatkin sitten ilmaa. Mutta tuo on ihmistyyppijuttu, samanlaisia kapean saran kyntäjiä on oppineissa ja ala-asteen ehtolaisissa. Ehkä viime mainituissa kuiteskin enemmän.

Muttajoo, ihan samahan tuo on miten oppinsa hankkii, Aalto-yliopistossa tai omin päin mistä vaan. Sydämen sivistys lie tärkeintä, jollakin on sitä luonnostaan ja joku saa sen kantapään kautta. Jotkut ei millään tavalla.

[juntunen]

Sitten toinen havaitsemani asia on se, että kantapään kautta saatu oppi on pysyvintä. Kun töppää oikein kunnolla, muistaa loppuikänsä, mikä on oikea menettely. Jos on vain kuullut joltakin ohjeistuksen asiasta, niin se ei pysy läheskään yhtä hyvin mielessä.

Tämä on erittäin totta ja jos yhtään mitään koskaan tekee niin tämä tulee koettua monta kertaa.
Toinen puoli vain on, että joissain hommissa se loppuikä voi olla erittäin lyhyt tai sitten se voi olla ihan toisenlainen kuin mihin oli siihen mennessä tottunut. Siksi joissain hommissa kannattaa hyviksi koettuja käytäntöjä noudattaa.

[juho]

Työurallani olin etuoikeutettu olla itseäni viisaammassa seurassa. Firmassa jossa tein töitä oli 100-150 henkilöä ja äkkiä laskien siellä tehtiin kymmenkunta tohtorinväitöskirjaa. Alkaen syvästä teknisestä osaamisesta myyntiin ja markkinointiin. Henkilöt tekivät väitöskirjansa työn ohessa. Nykyään vähän resonoi kun tv:ssä haastatellaan tohtorikoulutettavaa. Nuo kollegani tekivät väitöskirjansa perustuen asiantuntemukseen, ei heitä kukaan tohtorikouluttanut. Samanlailla kuin me muutkin he oppivat virheistään. No ajat muuttuvat. Saunaillassa kun alettiin korkkaamaan kysyttiin yhdeltä tohtorilta mikä on oikea annostelu. Resepti oli: Annostusta lisätään kunnes oireet häviävät. Henkilö oli tekniikan tohtori jolla ei lääketieteellistä taustaa ollut

[thames]

Monesti vaan vaikka itseoppinut on hyvä, ei he kuitenkaan pysty järkevästi ajattelemaan omia kykyjään, vaan luulee pystyvänsä ihmetekoihin ja jopa neuvomaan viisaampiansa. Itse en usko niin ihmeisiin vaan luotan opetettuun tietoon.

[porhaltaja]

Asioilla on monta puolta jälleen kerran. Kerran eräs ei tosiaankaan kovin korkeasti koulutettu oli todennut että koulutus lisää tiedon määrää mutta tyhmyydelle se ei voi mitään. Toisaalta niin pöljää ei kuuntele etteikö jotakin oppisi.

Tuo yllä mainittu hiljaisen tiedon siirtyminen on asia mitä pitäisi tietyssä suhteessa panostaa. En siis tarkoita että kaikki pitää tehdä juuri samalla tavalla vuodesta toiseen. Vaan sitä että joku tavallisuudesta poikkeava erityishuomiota vaativa kohta/asia kerrotaan ja/tai annetaan vinkki että kokeile onko tämä sinustakin hyvä tapa.

[Matsikka]

Hitsaamaan oppii hitsaamalla, mutta oppii tosi paljon nopeammin kun joku opettaa ensin teorian kuinka pitäis hitsata.
Monessa muussakin asiassa ensiteoria auttaa aluuksi.

[EKo]

Hitsaamaan oppii hitsaamalla, mutta oppii tosi paljon nopeammin kun joku opettaa ensin teorian kuinka pitäis hitsata.
Monessa muussakin asiassa ensiteoria auttaa aluuksi.

Toki itse treenaamalla oppii liittämään kaksi metallin palaa yhteen.
Sitten, kun vaaditaan moitteetonta jälkeä kaikissa asennoissa ilman huokosia, reunahaavaa, lopetuskraateria, jne, niin se ei enää onnistukaan itse treenaamalla.
Kyse on aina siitä, että kuinka laadukasta lopputulosta haetaan. Omiin askareisiin tietysti normaalisti riittää yrityksen ja erehdyksen kautta haettu ammattitaito.

[thames]

Hitsaamaan oppii hitsaamalla, mutta oppii tosi paljon nopeammin kun joku opettaa ensin teorian kuinka pitäis hitsata.
Monessa muussakin asiassa ensiteoria auttaa aluuksi.

Toki itse treenaamalla oppii liittämään kaksi metallin palaa yhteen.
Sitten, kun vaaditaan moitteetonta jälkeä kaikissa asennoissa ilman huokosia, reunahaavaa, lopetuskraateria, jne, niin se ei enää onnistukaan itse treenaamalla.
Kyse on aina siitä, että kuinka laadukasta lopputulosta haetaan. Omiin askareisiin tietysti normaalisti riittää yrityksen ja erehdyksen kautta haettu ammattitaito.

Miksi ei voi itse oppia hitsamaan ilman reunahaavaa tai huokosia?

[Hannu08]

Tuo hitsaus on aika hyvä esimerkki.

Jos puhutaan runsaasti seostettujen korkealujuus-, kuumankestävien-, erilaisten haponkestävien, karkenevien terästen hitsauksesta tai titaanin tai kuparin hitsauksesta, niin olisi hyvä olla jotain taustatietoa aiheesta.
Vaikkapa vain siksi, ettei hitsausauman korroosio vuosien kuluessa ei yllätä.
Ja hitsausarvojen laatiminen noihin tapauksiin vaatii sekin hieman taustaa.

Yleisemmin esim. lääkekehityksessä olisi hyvä olla jonkintasoiset perustiedot molekyylikemiasta ja kemiallisista reaktioista, ennenkuin alkaa prosessoimaan uusi lääkemolekyylejä.

[Matsikka]

Hitsaamaan oppii hitsaamalla, mutta oppii tosi paljon nopeammin kun joku opettaa ensin teorian kuinka pitäis hitsata.
Monessa muussakin asiassa ensiteoria auttaa aluuksi.

Toki itse treenaamalla oppii liittämään kaksi metallin palaa yhteen.
Sitten, kun vaaditaan moitteetonta jälkeä kaikissa asennoissa ilman huokosia, reunahaavaa, lopetuskraateria, jne, niin se ei enää onnistukaan itse treenaamalla.
Kyse on aina siitä, että kuinka laadukasta lopputulosta haetaan. Omiin askareisiin tietysti normaalisti riittää yrityksen ja erehdyksen kautta haettu ammattitaito.

Miksi ei voi itse oppia hitsamaan ilman reunahaavaa tai huokosia?

Oppii, mutta oppii paljon nopeammin kun ei tarvitte keksiä kaikkia juttuja itse uudelleen.

[Ferkku]

Hitsaamaan oppii hitsaamalla, mutta oppii tosi paljon nopeammin kun joku opettaa ensin teorian kuinka pitäis hitsata.
Monessa muussakin asiassa ensiteoria auttaa aluuksi.

Toki itse treenaamalla oppii liittämään kaksi metallin palaa yhteen.
Sitten, kun vaaditaan moitteetonta jälkeä kaikissa asennoissa ilman huokosia, reunahaavaa, lopetuskraateria, jne, niin se ei enää onnistukaan itse treenaamalla.
Kyse on aina siitä, että kuinka laadukasta lopputulosta haetaan. Omiin askareisiin tietysti normaalisti riittää yrityksen ja erehdyksen kautta haettu ammattitaito.

Miksi ei voi itse oppia hitsamaan ilman reunahaavaa tai huokosia?

Mä oon 20 v opetellu, mutta ei vain onnistu vieläkään.

[juntunen]

Muutenkin, miksi asioita, jotka on jo tiedossa pitäisi itse kokeilemalla selvittää? Aikanaan kokeilin tehdä olutta maltaasta. Mallastuksen tein yleisiä ohjeita noudattaen käyttäen lämpötiloja joissa ohran sisältämät entsyymit toimivat. Muutenkin kun jotain pitää tehdä ihan oikeasti valmiiksi niin selvitän miten se kannattaa tehdä. Miksi lähteä sokkona kokeilemaan jos on rajallinen aika käytettävissä niinkuin kuolevaisella ihmisellä yleensä on.

[thames]

Jokuhan sen hitsauksen on joutunut aikoinaan opettelemaan että jos viitsii kokeilla ja imuroida tietoa niin osaa jos on osatakseen. Hyvä että kuitenkin hitsaamalla korjataan asioita eikä millään liimoilla ja purukumipatenteilla. Eikä se reunahaava tai huokonen välttämättä mitään haittaa jos liitos on oikein mitoitettu.